[Lly] [BIRDLIFE] Peltosirkkuprojektista (fwd)

[Jokimaki, Jukka]

Tiedoksi LLY-verkkoon vuoden 2001 projektilajista,
Jukka



*******************************
Dr. Jukka Jokimäki
Arctic Centre
University of Lapland
P.O.Box 122
FIN-96101 ROVANIEMI
FINLAND
tel. +358-16-341 2794
mobile phone 0400-166 327
fax. +358-16-341 2777
email jukka.jokimaki@urova.fi
*******************************

---------- Forwarded message ----------
Date: Tue, 20 Feb 2001 15:05:40 +0200
From: Teemu Lehtiniemi <teemu.lehtiniemi@BIRDLIFE.FI>
Reply-To: Lintuharrastusjärjestöjen aktiivit
     <BIRDLIFE-AKTIIVIT@listserv.funet.fi>
To: BIRDLIFE-AKTIIVIT@listserv.funet.fi
Subject: [BIRDLIFE] Peltosirkkuprojektista

Tervehdys,

Ohessa on yhdistyksille jo aiemmin lähetetty vuoden lajia peltosirkkua
koskeva ohjeisto nyt myös kaikkien aktiivilistalaisten käyttöön.
Peltosirkusta löytyy lisää tarinaa myös BirdLifen kotisivuilta
suojeluosiosta.

Hyvää kevään alkua

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Teemu Lehtiniemi
Suojeluasiantuntija, conservation officer
BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf
PL 1285, 00101 Helsinki
Puh. (09) 4135 3300, Fax (09) 4135 3322
teemu.lehtiniemi@birdlife.fi, http://www.birdlife.fi/

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
BirdLife Suomi on Suomen lintutieteellisten yhdistysten
keskusjärjestö, joka toimii lintujen suojelun,
harrastuksen ja tutkimuksen edistämiseksi.

__________________

Peltosirkku on Vuoden laji 2001

Viime vuosina huomattavasti vähentynyt peltosirkku on BirdLife Suomen
vuoden 2001 projektilaji (vuoden laji). Vuoden laji -projektissa Suomen
lintuharrastajien ja BirdLife Suomen jäsenyhdistysten toivotaan
kiinnittävän peltosirkkuun erityistä huomiota.

Taustaa
Muutamassa vuosikymmenessä peltosirkku on taantunut tavanomaisesta
peltolinnusta harvalukuiseksi tuttavuudeksi. Se ei ole vielä
harvinainen, mutta kannankehitys on ollut hälyttävä ja laji on
asetettava tarkempaan seurantaan. Peltosirkun huomattava taantuma ei ole
vain suomalainen ilmiö, vaan taantuminen on todettu Suomen lisäksi lähes
kaikissa muissakin Euroopan maissa. Pesimäkantamme on enää 20 000 - 30
000 yksilöä.

Suomessa ja Ruotsissa peltosirkkukannan arvioidaan vähentyneen noin 80 %
reilussa kahdessa vuosikymmenessä. Romahduksen pääsyynä pidetään
maatalouden tehostumista ja maaseutuympäristön yksipuolistumista.
Torjunta-aineet ja rikkakasvihävitteet sekä suurten yksipuolisten
viljelmien runsastuminen ja laidunalueiden väheneminen ovat heikentänet
peltosirkun elinmahdollisuuksia. Peltojen reuna-alueet ovat pienentyneet
ja puiden, pensaiden sekä ojien lukumäärä peltomaisemassa romahtanut.
Peltosirkku talvehtii Keski-Afrikassa. Talvehtimisalueiden
ympäristömuutosten vaikutuksia kantaan ei tunneta.

Peltosirkku on hyvä esimerkki voimakkaasti vähentyneestä
peltoelinympäristön lajista. Peltoelinympäristön linnuista moni muukin
on taantunut. Meidän onkin syytä entistä aktiivisemmin korostaa
tehomaatalouden negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Lintujen lisäksi moni muukin maatalousympäristön eliöryhmä on
huomattavasti taantunut ja maatalousympäristön eliölajisto
yksipuolistunut.
Peltosirkkuprojektin avulla pyritään siis kiinnittämään huomiota
maatalousympäristön linnuston ongelmiin. Peltosirkku on valittu
projektilajiksi myös siksi, että se esiintyy Lappia lukuunottamatta
lähes koko maassa, se on helppo tuntea ja siitä on helppo tehdä
havaintoja.

Kampanjan tavoitteet:
- Kerätä mahdollisimman kattava kuva peltosirkun esiintymisestä ja
nykylevinneisyydestä
- Kiinnittää huomiota peltosirkun ja muiden maatalousympäristön eliöiden
vähenemiseen
- Tuoda esille syitä, jotka vaikuttavat maatalousympäristön lajien
taantumiseen
- Kertoa esimerkkilajin avulla suurelle yleisölle euroopanlaajuisesti
taantuneesta lintulajista
- Kertoa BirdLifen linnustonsuojelutyöstä
- Kertoa BirdLife Suomen jäsenyhdistyksistä ja niiden toiminnasta, josta
peltosirkkuhavaintojen kerääminen on yksi käytännön esimerkki

Mitä BirdLife Suomen jäsenyhdistysten toivotaan tekevän?
Jäsenyhdistysten toivotaan
1. Tiedottavan jäsenistölleen, että tänä vuonna kerätään kaikki
peltosirkkuhavainnot talteen.
2. Keräävän keskitetysti kaikki peltosirkkuhavainnot yhdistyksen
alueelta.
3. Ilmoittavan vuoden kaikki peltosirkun reviirihavainnot ja muut
mielenkiintoiset havainnot BirdLife Suomen toimistolle vuoden loppuun
mennessä (siis viimeistään 31.12.2001) mieluiten sähköisessä muodossa
tietokantana.

Ohjeita havaintojen kokoamiseksi
Päällekkäishavaintojen erottaminen saattaa joillakin alueilla olla
vaikeaa, koska havainnoitsijat voivat ilmoittaa saman peltoaukean
lintuja eri paikoista samalla paikannimellä. Onkin syytä korostaa kunkin
havainnon suhteen tarkan havaintopaikan selvittämisen merkitystä. Jos
mahdollista, niin yhdistysten kannattaa nimetä kuntavastaava vastaaman
kunkin kunnan peltosirkkuhavaintojen erottelemisesta ja keräämisestä.
Lisäksi, mikäli mahdollista olisi hyvä, jos yhdistykset pystyisivät
esittämään arvion kerättyjen havaintojen alueellisesta kattavuudesta.

Paikallisissa ja maakunnallisissa lehdissä kannattaa tiedustella
peltosirkkuhavaintoja ja näin käyttää suurta yleisöä kartoituksessa
apuna. Tästä on hyötyä myös yhdistyksille, jotka tulevat tunnetummiksi,
tavoittavat uusia linnuista kiinnostuneita ihmisiä ja saavat uusia
jäseniä. Enemmän projektista ja peltosirkun nykytilanteesta voi lukea
lähiaikoina Tiira-lehdestä ja BirdLife Suomen www-sivuilta.

Yhdistyksen oma peltosirkku-projekti
Olisi toivottavaa, että yhdistykset järjestäisivät resurssiensa ja
kiinnostuksen rajoissa peltosirkulle omia erillisprojekteja, joiden
avulla selvitettäisiin tarkemmin peltosirkun esiintymistä ja tiheyksiä
yhdistysten alueella. Tällaiset projektit vaativat kuitenkin
yhdistyksiltä enemmän sitoutumista, eikä kaikilla jäsenyhdistyksillä
todennäköisesti ole resursseja niiden toteuttamiseen.

Erillisprojektit voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:
- Yhdistyksen toimialueen / toimialueen osien (esimerkiksi joidenkin
kuntien alueet) absoluuttinen peltosirkkumäärä selvitetään kuuntelemalla
alueen peltoaukeat systemaattisesti lävitse.
- Tehdään peltosirkkuun keskittyviä kartoituslaskentoja eri puolilla
maakuntaa eli lasketaan joidenkin peltolohkojen peltosirkkumäärät ja
lasketaan niiden avulla tiheyksiä / 1 km2 .
- Kartoitetaan peltosirkkujen esiintymistä suhteessa ympäristöön (aukean
koko, viljellyt lajit, tms.)

Ohessa oleva (tässä meilissä ei ole ohessa) peltosirkkuprojektin logo on
paitsi mustavalkoisena myös värillisenä BirdLife Suomen jäsenyhdistysten
käytössä. Logon saa pyynnöstä BirdLife Suomen toimistolta sähköisessä
kuvamuodossa.