[Lly] Varanginniemen matka 28.7.-4.8.2004

[Mäkelä Jyrki]

MATKA VARANGINNIEMELLE

Teimme kolmestaan matkan 28.7.-4.8. Pohjois-Norjaan, Jäämeren ranoille. Mukana oli kaksi nuorta ornitologia – Antti Peuna ja Eerik Lämsä, sekä heitä karvaisempi Jyrki Mäkelä. Matkan tavoitteena oli paitsi nauttia maisemista, myös kuvata ja nähdä pohjoisen tunturi- ja merilintuja sekä valaita.  

Ajomatkaa kertyi yhteensä 2300 km. Ajoreitiksi muodostui: Kuusamo-Kemijärvi-Pelkosenniemi-Kaunispää-Nuorgam-Pulmangijärvi-varangerbotn-nesseby-Ekkerö (ensimmäinen yöpyminen)- Komagvaer- Vardö (2.-3. yö)-Hörnöyä- Hamninberg-Vardö-Vadsö (4.yö)- Tanabru- Båtsfjord-Syltefjord-Syltefjordstauran (5. yö)- Berlevåg- Kongsfjordfjellet (6.yö)- Tananes- Tana bru-Utsjoki-Kiilopää (7.yö)-Kemijärvi-Kuusamo. Matka onnistui osittain Petri Piisilän, Dick Forsmannin, Pirkka Aallon ja Ossi Pihlajajoen tarjoamien retkivinkkien sekä Kauko Uinon avustuksella, joka saattoi meidät Kemijärven sellutehtaan väkevään sumuun, mutta yhtälailla mielenkiintoisen linnuston pariin. Heille kaikille kiitokset!!

Lämmin sää suosi: saimme olla shortseissa koko matkan ajan, joten nuoret saivat melko leppoisan kuvan Jäämeren olosuhteista neitsytmatkallaan. Yövyimme teltassa tai taivasalla, aina tunturissa ja kaukana leirintäalueista (pari semmoista toki vain nähtiinkin). Venekyydit otimme Hörnöyaan Vardöstä ja Syltefjordstauranin lähelle Syltefjordista. Ruoka tehtiin trangiassa tai pannulla, joten kulut pidettiin minimissä.

Meri- ja kahlaajalinnustoa päästiin ihailemaan monessa paikkaa lähietäisyydeltä ja hyvissä olosuhteissa. Sumu haittasi kuitenkin havainnointia Berlevågissa viimeisenä Jäämeripäivänä. Matkan kohokohtia olivat eittämättä pulahdukset helteessä vilpoiseen Jäämereen tai tunturilampeen, Hamninbergin lukuisat valaat, Lintuvuoret ja tunturimaisemat.

Käyttämiemme venekyytien hinnat: Vardö-Hörnöya 175 Nkr/aikuinen, alle 16v. puoleen hintaan. Ehdottomasti käytävä kohde monipuolisen pesimälinnustonsa vuoksi.

Syltefjord-Syltefjordstauran 20 euroa/henkilö, noin 2/3 matkaa, ei päässyt rantautumaan läheskään perille. Kävelymatka yhteen suuntaan noin 13 km ilman venekyytiä, ajallisesti noin 3-4 tuntia suuntaansa ilman rinkkoja. Maasto kohtuullisen vaikeaa rakkaa, mutta ei aivan hirveitä nousuja. Perillä Suulakolonan lähelle pääsy edellyttää hyviä sääolosuhteita, malttia ja hieman rohkeutta, sekä ehdottomasti vaelluskenkiä (saappaat voi unohtaa) vaikeakulkuisuutensa ja vyörymisvaaran vuoksi. Mantereelta linnut näkee kohtuulisen hyvin jyrkänteen reunalta, mutta kuvaamista ajatellen linnut jäävät aivan liian kauaksi.

Ohessa retken lajilista. Luvut kuvastavat ainakin meidän retkellä lajien havaittavuutta ja enemmän tai vähemmän luotettavasti todellista runsautta. Havaintomäärät ovat suurimmalta osin Varanginniemen ja –vuonon alueelta runsaan viiden päivän retkeilyn ajalta.
Etsinnöistä huolimatta puutelistalle jäivät mm. alli- ja kyhmyhaaka, merisirri, isolokki ja tunturikiuru, jotka ovat jonain toisena vuodenaikana helposti löydettäviä. Merisirrejä olisi pitänyt hakea tunturilammilta? tunturikiurut olivat kadonneet teiden varsilta? Kyhmy- ja allihaahkoja kertoi pari ryhmää nähneensä muutaman lähinnä Vardössä. Isolokkien totaalinen puuttuminen kuitenkin yllätti, eikö pesimättömiä lintuja jää tänne kesehtimään?
Koko matkan aikana näimme 102 lajia, lähes ilman metsälajeja.

 

LAJIT, JOIDEN HAVAINTOMÄÄRÄT KIRJATTIIN

JÄÄKUIKKA (Gavia adamsii)
2p, Komagvaer, 29.8.2004

KUIKKA (Gavia arctica)
muutamia meno-ja paluumatkalla Suomen puolella

KAAKKURI (Gavia stellata)
23 Norjan puolen tunturijärvillä, 2 Suomen puolella, 1 poikue

MERIMETSO (Phalacrocorax carbo)
satoja (kaukana olevia ei määritetty).

KARIMETSO (Phalacrocorax aristotelis)
200p Hörnöya, kymmeniä pesiä

ETELÄNKIISLA (Uria aalge)
yli 500 Hörnöyä ja naapurisaari

POHJANKIISLA (Uria lomvia)
edellistä havinaisempi, noin 100 Hörnöya ja naapurisaari

RISKILÄ (Kepphus grylle)
noin 200 eniten Hörnöya, mutta harvakseltaan merellä muuallakin

RUOKKI (Alca torda)
70 Hörnöya ja muutama muuallakin
LUNNI (Fratercula arctica)
satoja Hörnöyalla ja muutamia mm. Hamninbergissa

HAAHKA (Somateria mollissima)
nähtiin ainakin 4000, yleisin vesilintu

ISOKOSKELO (Mergus merganser)
yllättäen runsas, yht. noin 2000 pitkin Varangin rantoja

TUKKAKOSKELO (Mergus serrator)
muutamia kymmeniä Varangin rannoilla

TELKKÄ (Bucephala clangula)
noin 150 Varangivuonoon laskevien jokien suistoissa

SINISORSA (Anas platyrhynchos)
Suomenpuolella, ei nähty ollenkaan Varangin rannoilla

LAPASOTKA (Aythya marila)
1k, Varangerbotn.

MUSTALINTU (Melanitta nigra)
yht. 10 kahdessa parvessa Varanginvuonolla.

ALLI (Clangula hyemalis)
noin 250 Norjan- ja 20- Suomen puolella.

SUULA (Morus bassanus)
Hamninberg kolme ja Syltefjordstauran noin 1000! Ihan ensimmäiset poikaset lensivät 2.8.

METSÄHANHI (Anser fabalis)
Nähtiin muutamia vain Pelkosenniemellä.

TIIBETINHANHI (Anser indicus)
20p, Kemijärven sellutehdas 28.7.

MYRSKYLINTU (Fulmarus glacialis)
2, meren yllä, Hamninberg.

PIKKUKAJAVA (Rissa tridactyla)
kymmeniä tuhansia (Hörnöya, Ekkeröya, Syltefjordstauran ja muuallakin).

MERILOKKI (Larus marinus)
Pikkukajavan ja harmaalokin jälkeen yleisin lokkilintu.

HARMAALOKKI (Larus argentatus)
toiseksi yleisin lokkilaji.

KALALOKKI (Larus canus)
muutamia kymmeniä.
 
SELKÄLOKKI (Larus fuscus)
2 lintua lähellä Hamninbergia!

NAURULOKKI (Larus ridibundus)
ei taidettu nähty Norjan puolella ollenkaan.

MERIKIHU (Stercorarius parasiticus)
yht. nähtiin noin 250, parh. paikassa 10 yhtä aikaa, vain yksi maastopoikanen nähtiin.

TUNTURIKIHU (Stercorarius longicaudus)
30 Kongsfjordfjellet, joka oli ylivoimaisesti paras paikka, Vardön läheisillä tuntureilla 1, ei poikasia!

LEVEÄPYRSTÖKIHU (Stercorarius pomarinus)
1 lintu ekkeröyn läheisillä rannoilla 2.8.

SEPELRASTAS (Turdus torquatus)
1n, lähellä Hamninbergia.

SINIRINTA (Luscia svecica)
melko lailla yleinen tunturikoivikoissa, runs. poikasia lennossa.

KIIRUNA (Lagopus muta)
2 Kiilopäällä, 2 Kaunispäällä.

RIEKKO (Lagopus lagopus)
2 poikuetta ja yksi emo Varangin rantojen lähellä.

PULMUNEN (Plectrophenax nivalis)
melko yleinen ääni tuntureilla, yht. kymmeniä.

LAPINSIRKKU (Calcarius lapponicus)
melko yleisesti kosteilla tunturirinteillä.

LAPINKIRVINEN (Anthus cervinus) 
noin 15Ä niityillä. 

LUOTOKIRVINEN (Anthus petrosus)
yht. 4 (Hörnöyä mm.).

MUUTTOHAUKKA (Falco peregrinius)
Pelkosenniemi 3, Kiilopää 1.

MERIKOTKA (Haliaeetus albicilla)
Varangilahdella vain 2, Syltefjordilla väh. 10.

MAAKOTKA (Aquila chrysaetos)
Vain 1, Tenovuonossa.

AMPUHAUKKA (Falco columbarius)
2 lapissa.

TUULIHAUKKA (Falco tinnunculus)
1 NOR, 1 FIN.

SÄÄKSI (Pandion haliaetus)
1 FIN.

SUOKUKKO (Philomachus pugnax)
Noin 70 Varangin rannoilla ym.

LIRO (Tringa glareola)
Muutamia makean veden äärellä.

RANTASIPI (Actitis hypoleucos)
muutamia puronvarsilla.

KERÄKURMITSA (Charadrius morinellus)
4juv, 3ad, Kiilopää 4.8.

SUOSIRRI (Calidris alpina)
us. pieniä parvia Varangin vuonolla, Tananesissä 300.

LAPINSIRRI (Calidris temminckii)
kymmenkunta Varanginvuonolla, Tananesissä 100.

KUOVISIRRI (Calidris ferruginea)
Kemijärvi 3, Varanginvuono3.

PIKKUSIRRI (Calidris minuta)
Ekkerö 2.

PULMUSSIRRI (Calidris alba)
1p, ekkeröya, 28.7.

PUNAKUIRI (Limosa lapponica)
7 Varanginvuonolla.
 
MERIHARAKKA (Haematopus ostralegus)
n. 200 varanginvuonolla vähän joka puolella harvakseltaan, Tananes 200 parvi.

KARIKUKKO (Arenaria interpres)
noin 30 Varangin rannoilla.

PUNAJALKAVIKLO (Tringa totanus)
noin 70 Varanginvuonon rannoilla.

MUSTAVIKLO (Tringa ochropus)
muutama.

PIKKUKUOVI (Numenius phaeopus)
vain 2, Tananes.

ISOKUOVI (Numenius arquata)
vain 1, Tananes.

TYLLI (Charadrius hiaticula)
yleinen rannoilla ja vähänkin kosteammilla paikoilla tuntureissa, runs. 200 yht.

PIKKUTYLLI (Charadrius dubius)
5 Varangin rannoilla.


VALKOSIIPIKIURU (Melanocorypha leucoptera)
1p lintu jo aiemmin löytyneenä Vardön saarelta ”päivitettiin ed. paikallaan olevaksi”

 
JMä APe, ELä