[Lly] Fw: [kiljukas] Satelliittikiljuhanhi yllätti tutkija
t: talvehtimisalue löytyi Mesopotamiasta Irakista
Pirkka Aalto
pirkka.aalto@pp.inet.fi
Thu, 2 Dec 2004 14:23:45 +0200
Tiedoksi tännekin satelliittikiljukkaat huimat seikkailut...
t: Pirkka
-------------------
Satelliittikiljuhanhi yllätti tutkijat: talvehtimisalue löytyi
Mesopotamiasta
Irakista
WWF Suomen ja BirdLifen Norjan kesällä käynnistämä satelliittiseuranta on
viime kuukausien aikana edistänyt erittäin uhanalaisten kiljuhanhien
suojelua
merkittävästi, kun yksi Pohjois-Uralilla kesällä 2004 lähettimen
selkärepukseen saanut kiljuhanhi on paljastanut useita aiemmin tuntemattomia
talvehtimisalueita.
Heinäkuussa Uralilla satelliittilähettimellä varustettu kiljuhanhi (Anser
erythropus) on yllättänyt suojelututkijat liikkuessaan
muuttolevähdysalueilla
Azerbaidzanissa, Iranissa ja Turkissa. Toistaiseksi suurin yllätys on
kuitenkin se, että Turkista lintu siirtyi viime viikolla edelleen Irakiin,
noin 80 km Bagdadista itään sijaitsevalle Haur Al Shubaicha -nimiselle
kosteikolle.
Tuoreimman, 30.11. tehdyn paikannuksen mukaan lintu on edelleen samalla
alueella. Kosteikko on mukana BirdLifen laatimassa kansainvälisesti
tärkeiden
lintualueiden IBA-luettelossa, mutta alue on linnustollisesti hyvin huonosti
tunnettu eikä sitä ole suojeltu. "Irakin levoton tilanne lisää jännitystä
siitä, miten ja milloin suojelun seuraava vaihe eli alueen maastotutkimukset
pystytään aloittamaan", sanoo Petteri Tolvanen, WWF Suomen
suojelukoordinaattori.
Satelliittiseurannan jännittäviä vaiheita voi seurata internetissä
osoitteessa
www.piskulka.net. Lähetin on ajastettu paristojen säästämiseksi niin, että
uusia paikannuksia saadaan muutaman päivän välein. Parhaassa tapauksessa
lähetin toimii koko kevätmuutonkin ajan.
Kesällä 2004 WWF Suomen ja BirdLife Norjan Fennoskandian kiljuhanhiprojekti
ja
venäläiset hanhitutkijat käynnistivät kiljuhanhien satelliittiseurannan,
jolla
halutaan selvittää kiljuhanhen läntisen pääpopulaation muuttoreittejä ja
talvehtimispaikkoja Kaspianmeren-Mustanmeren alueelta. Vielä tuntemattomien
tärkeimpien talvehtimisalueiden paikantaminen on avain lajin tehokkaaseen
suojelutyöhön.
WWF Suomi ja BirdLife Norja ovat tehneet kiljuhanhien satelliittiseurantaa
Pohjolassa ja Venäjällä 1990-luvun puolivälistä alkaen. Arvokasta tietoa
muuttoreiteistä ja levähdysalueista onkin saatu, mutta suojelutyön kannalta
arvokkaimmat talvehtimisalueet ovat pysyneet hämärän peitossa.
Heinäkuussa Pohjois-Uralilla satelliittirepun sai kolme hanhea, joiden
muuttomatka käynnistyi elo-syyskuun vaihteessa. Ei tiedetä, miksi yksi
linnuista ei koskaan lähtenyt muuttomatkalle pesimäalueelta, mutta kaksi
muuta
lensi odotusten mukaisesti Ob-joen laakson kautta jo varsin hyvin
tunnetulle,
erittäin tärkeälle arktisten hanhien muuttolevähdysalueelle
Luoteis-Kazakstaniin.
Muuttoreitin selvittäminen Kazakstanista etelään on ollut vuosia suurin
haaste
kiljuhanhen läntisen pääpopulaation suojelussa. "Useimmat nyt paikannetuista
kosteikoista ovat maastoinventointien ja suojelutyön kannalta varsin
haasteellisia, mutta WWF:n ja BirdLifen tutkijat ryhtyvät työhön
paikallisten
tahojen kanssa niin pian kuin mahdollista", sanoo WWF Suomen
kiljuhanhityöryhmän jäsen Aki Arkiomaa.
Kiljuhanhi on taantunut etenkin liiallisen metsästyksen takia nimenomaan
muuttolevähdys- ja talvehtimisalueilla. "Metsästyspaineen vähentämiseksi
tuntemattomien muuttolevähdys- ja talvehtimisalueiden paikantamisella on
kiire. Rengastus ja varsinkin satelliittiseuranta ovat korvaamattomia
apukeinoja", kertoo Arkiomaa.
Seurannalla on selvitetty merkittävät muuttolevähdysalueet sekä Kaninin
niemimaalta Vienanmeren koillispuolelta että Kostanain alueelta
Luoteis-Kazakstanista. Kaninin levähdysalueelle on jo perustettu
metsästysrauhoitusalue, ja Kazakstanin levähdysalueen suojelua on edistetty
WWF:n vuosina 2000-2003 toteuttamassa kehitysyhteistyöhankkeessa.
Kiljuhanhi on Euraasian uhanalaisin arktinen hanhilaji, ja kaikkialla kannan
kehitys on taantuva. Maailmankannaksi arvioidaan enää 22 000-27 000 yksilöä.
Norjan, Suomen ja Ruotsin kokonaispesimäkanta on arviolta 20-30 paria.
Lisätietoja:
WWF Suomi, suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen, gsm 0400 168 939
WWF Suomi, kiljuhanhityöryhmän jäsen Aki Arkiomaa, gsm 040 547 6175
Kuvatilaukset:
WWF Suomi, tiedottaja Tuuli Äikäs, puh. (09) 7740 1051, tuuli.aikas@wwf.fi