[Lly] Selkälokkikartoitus Kuusamossa

[Rahko Tiina/Pekka]

Hei,

Palaan vielä selkälokkeihin, kun luin viikon postit vasta eilen illalla lomamatkalta palanneena. Muistin heti, että Mäkelän Jyrki oli postittanut Kuusamon sp-listalle viime kesän kartoituksen tulokset Koillismaalta. Viestihän oli vielä minulla tallessa, ja sieltä löytyy tieto Kitkan lokkimääristä: Yli-Kitka 44 ja Ala-Kitka 13 paria = yhteensä 57 paria.

Lainaan viestiä: "Ylivoimaisesti paras selkälokkien pesimäpaikka Kuusamon alueella on Kitkajärvi. Selkälokeista pienempi osa pesii Posion puoleisella Yli-Kitkalla (noin viidesosa), mutta koska selkälokit eivät tunne kunnanrajoja, on luontevampaa puhua Kitkajärven yhteisestä pesimäkannasta." 

Jos siis noin viidesosa kokonaisparimäärästä pesii Posion puoleisella Yli-Kitkalla, niin sehän tekee jo toistakymmentä paria. Toki tuo Posion puoleinen porukka on loogisinta ynnätä muun Kitkan populaation yhteyteen, mutta pilkkuja viilaten Lapin "reilut kymmenen paria" tuplaantuu tällä tiedolla. Liitän koko Jyrkin viestin tuonne alle kiinnostuneille tiedoksi.

Terv.,

Pekka R.


-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Mäkelä Jyrki <jyrki.makela@kuusamo.fi>
Päivä: 9. marraskuuta 2003 13:11
Aihe: [kuusamo] Selkälokkikartoituksen 2003 tulokset


SELKÄLOKKIKARTOITUS KOILLISMAALLA 2003

Kesältä 2003 selkälokkien pesimähavaintoja Koillismaalta ilmoittivat seuraavat henkilöt, joiden havaintoihin tämä yhteenveto perustuu: Heidi Ahonen, Heikki Ketola, Heikki Suoraniemi, Antti Huttunen, Olli Näyhä, Tuukka Paahtamaa, Kalevi Hirvonen, Tarmo Moilanen, Jani Suua, Olli Heikkilä, Matti Ryhtä, Kalevi Kuusela, Jukka Matero, Seppo Vähätalo ja Jyrki Mäkelä. Turkulaiselta Jukka Virtaselta olen saanut selkälokkihavaintoja Kitkajärveltä 1990 luvun alkupuoliskolta vuosikymmenen puoliväliin saakka. Lisäksi Olli Lamminsalolta ja Dick Forsmannilta saatiin havainto selkälokkikerääntymästä keväällä 2003.

Selkälokki on selväsi harvalukuisempi pesimälaji Koillismaalla kuin nauru-, kala-, tai harmaalokki. Selkälokki pesii usein yksittäisparein sopivalla pienellä saarella tai luodolla keskellä järveä, tai sitten suoalueella. Parhailta lokkisoilta se näyttää usein puuttuvan, koska sellaisilla pesii usein harmaalokki, joka on yksi pahimmista selkälokin vihollisista. Pääosa selkälokeista pesii karujen suurjärvien rauhallisissa saarissa, joissa ei ole mökkejä ja joihin saareen uivilla maapedoilla on hankalampi uintimatka. Yksi syy esim. Kitkajärven saarten pesimäsuosioon saattaa olla myös lähivesien mataluus, joista selkälokin on helpompi napata syötävää kuin syvemmistä vesistä. Useimmiten selkälokin poikanen on rengastettaessa yökännyt suustaan ahvenenpuolikkaan, joka saattaa olla linnun yleisin ruokavalio ainakin Kitkajärvellä.

Kesällä 2003 tarkastettiin suuri osa tunnetuista selkälokkien pesimäpaikoista Kuusamossa, mutta osasta pesimäpaalueen parimääriä arvioitaessa käytettiin hyväksi myös lähivuosien havaintoja. Selkälokkien pesimäkannasta Kitkajärveltä on kirjallisia tietoja jo noin sadan vuoden takaa (“Veneellä poikki Suomenniemen”) -ja yhä selkälokit pesivät samoilla saarilla! Linnustonseurannan Grand Old Man , Pentti Linkola, on soutanut Kitkajärven halki jo muutama vuosikymmen sitten (muistaakseni 1960 ja 1970 luvun taitteessa ensi kerran ja taas uudestaan 1990- luvun alussa) ja itse tein selkälokeista selkoa yhdessä Olli Heikkilän kanssa 1992-1994, jolloin tutkimme jokaisen saaren ja luodon, sekä suuren osan rantaviivasta tehdessämme koko Kitkajärven linnustoselvitystä Metsähallitukselle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Kuusamon selkälokkikannan selvittämisessä ovat 1990- luvulla kunnostautuneet erityisesti myös Heikki Ketola ja Jukka Matero, joista Ketola kartoitti Kuusamojärven, Muojärven ja Joukamojärven aluetta varsin kattavasti tehdessään töitä Metsähallituksessa ja Materon Jukka, useilla suoalueilla ja mm. Iijärvellä.

Taivalkoskelaiset toimittivat myös kiitettävästi havaintoja selkälokkien pesimäpaikoilta.

Monelta selkälokkien pesimähavainnot ovat saattaneet jäädä kirjaamatta muistivihkoihin, koska lajiin ei ole liiemmälti kinnitetty sen suurempaa huomiota. Selkälokkikannan ja viime vuosina myös naurulokkikannan harvinaistuminen ovat kuitenkin esimerkki siitä, miten yleisinäkin pidettyjen lajien pesimäkantojen seuranta saattaa olla arvokasta. Selkälokki on tänä vuonna valittu Bird Lifen projektilajiksi ja sen inoittamana olemme kantaneet oman kortemme kekoon selkälokin suojelemisessa arvioimalla Koillismaan pesimäkantaa. Tämä raportti postitetaankin Bird Lifen käytettäväksi.


SELKÄLOKKIKARTOITUKSEN TULOKSET


KUUSAMO
Parimäärä Havainnoitsija (lyhenteet alussa mainituista nimistä)
Yli-Kitka 44 (JMä, HSu, SVä)
Ala-Kitka 13 (JMä, APe)
Muojärvi noin 10 (HKe)
Iijärvi noin 5 (HKe, ONä)
Vanttajanjärvi 2 (HKe, PMa)
Hangasjärvi 1 (OHe)
Kuusamojärvi 2 (HKe)
Kaartojärven alue1 (HAh)
Ahmanen 1 (JMo, SVä, JMä)
Rukajärvi 1 (JMä)
Suininkijärvi 1 (JMä)
Oijusluoma 1 (HKe)
Antinperä 1 (MRy)
Riihivaara 1 (HKe)
Hyöteikönsuo 1-2 (Hke)
Oulankajokivarsi 2 (AHu, JMä)

Aikaisemmin todettu selkälokkien pesimäpaikoiksi, mutta joita ei tarkastettu kesällä 2003: Iso- Kopatti, Virmajoen Ala-Säynäjäluoma, Närängän Kivijärvi, Kivisuo, Joukamojärvi, Irnin Isosuo, Matosuon Kakkurisuo ja Kitkajokivarsi ja Räväjärvi.  Näillä alueilla on todettu aiemmin pesivän yhteensä runsas kymmenen selkälokkiparia.
Neljä  aiemmin selkälokin asuttamaa suota todettiin kesällä 2003 tyhjiksi (JMä, HKe).


RAJAN TAKAA/VENÄJÄLTÄ

Paanajärvi noin 5 (KKu, JMä)
Tavajärvi “melko yleinen”(AHu)

TAIVALKOSKI

Latvalammit/Kisoslammit 1 (KHi, TMo)
Lehtiahonsuo 1 (KHi)
Kylmäluomanjärvi 2 (HKe, JSu)
Tyräjärvi 1-2 (JSu)
Tyrämäki, Risusuo 1 (JSu)
Jokijärvi-hepokank.suo 1 (JSu)
Jokijärvensuo, Metsäkylä 1 (JSu,  TPa, TMo)
Haukisuo, Metsäkylä 1 (JSu, TMo)
Kylmäluoma, Peuralammit 1 (JSu)
Isosuo-Kostonjärvi 1 (TMo)
Loukusajärvi 1 (TMo)

Kesällä 2003 tehtiin pesimähavaintoja Kuusamossa  yhteensä noin 80 selkälokkiparista. Huomioimalla lisäksi viimevuosien havainnot paikoilta, jotka kartoiettiin nyt vain osittain (Muojärvi ja Iijärvi) saadaan yhteiseksi parimääräksi 88 selkälokkiparia.  Ylivoimaisesti paras selkälokkien pesimäpaikka Kuusamon alueella on Kitkajärvi. Selkälokeista pienempi osa pesii Posion puoleisella Yli-Kitkalla (noin viidesosa), mutta koska selkälokit eivät tunne kunnanrajoja, on luontevampaa puhua Kitkajärven yhteisestä pesimäkannasta.
Toukokuun ensimmäisellä ja toisella viikolla tapaa parhaimmillaan 150-230 selkälokin kerääntymän Torankijärveltä tai kaatopaikalta. Niistä osa saattaa kuitenkin matkata vielä kauemmas pesimäpaikoilleen, esimerkiksi Venäjän puolelle.

Järvialueet ovat selvästi paremmin kartoitettuja kuin suoalueet, jotka ovat monesti hankalamman matkan takana ja hankalammin inventoitavissa.

Edellä mainittujen tietojen ja niiden kattavuuden perusteella arvioisin koko Kuusamon selkälokkikannaksi noin 150 pesivää paria. Venäjän puoleisilta järvialueilta selkälokki löytää Kitkajärven veroisia, rauhallisia pesimäpaikkoja.
Taivalkosken kantaa on paljon hankalampi arvioida, mutta se on kuitenkin mitä ilmeisemmin paljon pienempi kuin Kuusamossa, vähintään useita kymmeniä, mutta todennäköisesti korkeintaan puolet Kuusamon selkälokkien pesimäkannasta.
Selkälokki ei siis ole siis ollenkaan runsas pesimälaji, mutta positiivisinta on havainto koko Kitkajärven kannan kasvusta. Kun selkälokkien parimäärä oli varsin vakio sekä Linkolan, että allekirjoittaneen ja Heikkilän Ollin havaintojen perusteella kesään 1993 saakka (yht. 35 paria), oli pesimäkanta kymmenen vuotta myöhemmin, kesällä 2003, kasvanut huomattavasti (yht. noin 57 paria). Samoin Kitkajärven selkälokkien poikastuotto on maan huippuluokkaa. Kun monilla järvillä selkälokit eivät tahdo enää saada juuri ollenkaan poikasia lentokykyisiksi saakka, tai saavat korkeintaan 0.5 poikasta paria kohden, on poikastuotto Kitkajärvellä yli 1 lentopoikanen pesivää paria kohden. Selkälokki on pitkäikäinen laji, mutta jotta kanta pystisi pesimäalueilla vakaan, täytyy poikastuotonkin olla tietysti vähintään kohtuullista tasoa.

Kitkajärven värirengastettuja selkälokkeja (yht. noin 100 värirengastusta) on kontrolloitu Israelissa ja Tanskassa ja myös uudestaan Kuusamossa.
Riista- ja Kalatalouden keskusliiton tutkija Martti Harion tekemien perusteellisten tutkimusten perusteella Selkälokkien  poikastuottoon,  ja siten myös koko kannan kokoon, näyttävät vaikuttavan talvehtimisalueella käytettävät ympäristömyrkyt (PCP; DDT). Harion tutkimusalueella Söderskärillä, Porvoossa pesi 1970- luvulla vielä 250 selkälokkia ja 2002 enää 20 paria ja selkälokkien pesimätulos oli pudonnut vaivaiseen 0,13 poikasta/pari (Martti Hario 2002; LINNUT-lehti 3/2003, s. 16-20). 
Samat ympäristömyrkyt, jotka olivat tappaa Pohjolan merikotkat, näyttäisivät siis nyt Harion tuoreimpien tutkimustulosten valossa olevan ainakin osittain selkälokkikannan taantumisen syynä.

Mutta miksi Kitkajärven selkälokeilla pyyhkii Kuusamon ja Posion rajoilla vielä hynin. Jopa niin hyvin, että kanta on kasvanut ja poikastuotto on pysynyt hyvänä? Onko Kitkan selkälokkien talvehtimisalueet “puhtaimpia” ympäristömyrkyistä? Kitkalla ei ole myöskään juuri ollenkaan harmaalokkeja. !990-luvun alussa Kitkalla pesi harmaalokkeja 1-2 paria, nykyisinkin korkeintaan muutama pari, joten selkälokit saavat olla Kitkalla lähes täysin harmaalokeilta rauhassa. Selvittämistä ja kysymyksiä riittä lintukatojen muutoksia ihmetellessä....

Yhteenvedon koonneena,

Jyrki Mäkelä


------------------------ Yahoo! Groups Sponsor ---------------------~-->
Buy Ink Cartridges or Refill Kits for your HP, Epson, Canon or Lexmark
Printer at MyInks.com. Free s/h on orders $50 or more to the US & Canada.
http://www.c1tracking.com/l.asp?cid=5511
http://us.click.yahoo.com/mOAaAA/3exGAA/qnsNAA/70TolB/TM
---------------------------------------------------------------------~->

To unsubscribe from this group, send an email to:
kuusamonlinnut-unsubscribe@yahoogroups.com



Your use of Yahoo! Groups is subject to http://docs.yahoo.com/info/terms/