[Lly] Suunnitelmallisuutta linturetkeilyyn?

[Timo Jii Leppänen]

Hei!

Pakkasterveiset Hetasta!  Seinällä oleva mittari näytti yön alimmaksi 
lukemaksi -0,9 astetta.  Sääli marjasatoa!


Voi olla, että haaskaan tähän aikaan vuodesta liikaa ruutia viime päivinä 
mietiskelemääni asiaan, mutta menköön nyt.


LINTUTILASTOT

Olen pitänyt vuosia yllä tiedostoa lähes kaikista Enontekiöllä tietooni 
tulleista lintuhavainnoista, joskaan en päivittäin joka ainoasta tintistä, 
varpusesta jne.  Osa tiedoista menee varmaan pääällekkän Pirkan tiedostojen 
kanssa, joskaan se ei ole haitta, sillä tuplahavainnot on helpompi poistaa 
kuin alkaa lisäämään tietokoneelle havaintoja, joita ei ole kirjattu muistiin 
lainkaan.  Olen toimittanut kaikki tietoni myös yhdistyksen arkistoon.

Viime päivinä olen kirjannut Inarinjärven sekä Paatsjoen, Kessin ja Vätsärin 
alueiden havaintoja niiltä osin kuin olen niitä eri lähteistä tietoa saanut.  
Työ on ollut mielenkiintoista, sillä se on avartanut paljon näkemystäni alueen 
linnustosta.  Olen aikoinaan oleillut pitkiäkin jaksoja Inarin kunnan 
alueella, mutta en tullut koskaan kirjanneeksi havaintojani muistiin; harmi 
sinänsä. 


PIKAINEN YHTEENVETO

Havaintoja kirjatessani olen saanut huomattavaa vahvistusta sille tosiasialle, 
että tehdyt ja ilmoitetut lintuhavainnot painottuvat useimmiten tietyille 
paikoille, jotka ovat usein hyvinkin suppeita.

Havaintoja kirjatessa huomaa myös selvän eron paikallisten ja etelästä 
tulleiden lintuharrastajien havaintopaikkojen välillä.  Paikkakunnan omat 
lintuharrastajat junnaavat usein yksissä ja samoissa tutuissa ympyröissä.  
Lintutornit ovat tietenkin suosituimpia paikkoja, mutta myös tietyt muut 
hyväksi todetut lintupaikat vetävät puoleensa kerta toisensa jälkeen.  Oma 
kotipiha ja kotikylä kuuluvat toki luonnostaan havainnointialueeseen.  
Poikkeuksena paikkaususkollisuuteen ovat ne lintuharrastajat, jotka tekevät 
työnsä puolesta erilaisia lintulaskentoja.  Meillä täällä Enontekiöllä Pirkka 
on kiitettävästi kulkenut erämaamaisissa olosuhteissa tutkimuksia tehden.  
Olen itsekin tänä kesänä kiertänyt erämaita ja tehnyt varsinaisen päätyön 
ohessa jonkin verran lintuhavaintoja.

Etelästä saapuneet vierailevat lintuharrastajat eivät käytä kovin paljoa aikaa 
lintutorneillamme oleskeluun, vaan kulkevat enemmän maastossa.  Samalla he 
tekevät tietenkin tienvarsihavaintoja, joita on helppo tehdä esimerkiksi 
Kilpisjärventien varrelta.  Osa yhdistää kalastuksen ja lintuharrastuksen, 
joten havaintoja saadaan jonkin verran myös erämaista.  Valitettavasti monien 
etelästä saapuneiden lintuhavainnot ovat vain luokkaa; Muonio-Kilpisjärvi, 22.-
28.7. välisenä aikana.  Paikkojen ja aikojen tarkkuus ei ole aina paras 
mahdollinen.  Sama koskee myös Inarinjärveä.

Tutkiessani Inarijärven havaintoja, olen huomannut järven sisäosista 
ilmoitettujen havaintojen olevan suurimmaksi osaksi muualta saapuneiden 
tekemiä.  Paikkakuntalaiset retkeilevät enimmäkseen samoilla tutuilla 
paikoilla, esimerkkeinä Juutuanvuono, Ivalojokisuu, Mellanaapa, Mielikköjänkä 
ja Ukonjärvi.  Edellä mainitut ovat tietysti helpoimmin saavutettavissa.

Inarinjärven sisäosista tehdyt havainnot liittyvät yleensä joihinkin 
tieteellisiin tutkimuksiin, jotka on sitten julkaistu tavalla tai toisella.  
Näitä tutkimusretkiä toivoisi tapahtuvan usemminkin kuin muutaman kerran 
vuosisadassa.  Oiva esimerkki havaintojen tarkasta ilmoittamisesta on näkemäni 
kartta, johon jokainen nimetön luotokin oli numeroitu, mikäli sieltä oli tehty 
havaintoja.

Omalla "tontillanikin" on paljon puutteita.  En ole kuullut, että 
Ounasjärvestä olisi tehty lintututkimuksia, saati että siellä olisi edes 
retkeilty.  En ole henkilökohtaisesti käynyt koskaan Ounasjärvellä lintuja 
etsimässä, vaikka näen järven lähes päivittäin!!  Matkaa sinne on noin kaksi 
kilometriä.


SUUNNITELMALLISUUTTA LISÄÄMÄÄN?

Meillä täällä Lapissa kuntien pinta-alat ovat valtavat.  Toisaalta retkeileviä 
lintuharrastajia on melko vähän.  Pieni ydinjoukko ei ehdi kovin suuria aloja 
koluta, toisaalta vanhoissa tutuissa ympyröissä on helppo käydä katsomassa, 
että ovatko ne kaikki vanhat tutut lajit jo saapuneet.

Jokaisella on lisäksi omat työ- ja/tai muut kiireensä.  Kaikilla ei ole edes 
mahdollisuutta lähteä kauemmaksi maastoon.  Lintuharrastajien, jotka eivät 
vielä retkeile "tuttujen ja varmojen" lintupaikkojen ulkopuolella,  
kannattaisi kuitenkin harkita, mitä voisi tehdä oman alueen lintutietämyksen 
lisäämiseksi.  Yksi retki ei vielä kesää tee, mutta kun mahdollisimman moni 
liikkuu jollain tietyllä alueella, tulokset näkyvät heti yhteenvedon tekijän 
näyttöpäätteenkin äärellä.

Tiedän, että kysymys on isosta asiasta, joka on pois monesta muusta.  Omalta 
osaltani olen kuitenkin valmis satsaamaan tulevina aikoina uusiin paikkoihin 
täällä Enontekiöllä ja miksei kauempanakin, jos työ- ym. tilanteet sallivat.  
Enontekiöllä on kokonaisia kyliä ja erämaa-alueita, joista ei juurikaan tule 
havaintoja.  Nekin vähät ovat yleensä ns. maallikoiden tekemiä.


YHTEISTYÖ

Ainakin Metsähallituksella on vuosittain erilaisia lintuihin liittyviä 
tutkimuksia meneillään.  Työtä tekevät sekä vakituiset että määräaikaiset 
työntekijät.  Suurin osa tutkimuksista tapahtuu erilaisilla suojelualueilla; 
kansallispuistot, soidensuojelualueet jne.  Nämä tutkimukset johtavat 
useimmiten erilaisten julkaisujen julkaisemiseen.  Tiettyjen alueiden 
linnustosta ilmestyy epäsäännöllisin väliajoin (usein hyvin pitkien) 
julkaistua tietoa joko omana julkaisuna tai sitten muiden tietojen 
yhteydessä.  Näiden alueiden, kuten esimerkiksi Pallas-Yllästunturin 
kansallispuiston tai Vätsärin erämaa-alueen tietojen keruun yhteydessä tietoja 
saadaan Metsähallituksen tutkijoiden ja henkilökunnan lisäksi myös 
ulkopuolisilta alueilla liikkuneilta lintuharrastajilta.  Usein nämä tiedot 
ovat vain kiven takana, sillä monikaan ei tule kirjanneeksi havaintojaan 
muistiin ja mikäli kirjaakin, ilmoittaminen saattaa unohtua.  Kysyntä ja 
tarjonta eivät julkaisua laadittaessa kohtaa.

Lapissa suurin osa aktiiveista lintuharrastajista tuntee tai muuten tietää 
toisensa.  LLY:n jäsenten ja Metsähallituksen tutkijoiden välinen yhteistyö 
lienee mutkatonta, onhan moni lintuharrastaja antanut panoksensa edellä 
mainittujen kaltaisten tutkimusten avustustehtäviin.

Jokainen voi tehdä tätä yhteistyötä kiertämällä erilaisia suojelualueita, 
havaintoja tehden ja niistä ilmoittaen.  Yksittäinen lintuharrastaja voisi 
esimerkiksi tiedustella tuntemaltaan Metsähallituksen edustajalta sopivista 
paikoista, joissa erilaisia lintulaskentoja olisi hyvä tehdä.  Monet 
suojelualueet ovat vastoin yleistä olettamusta, todella vähän tutkittuja 
paikkoja.

Tarkoitukseni ei ole olla liian yksipuolinen.  Olen tuonut esille vain 
Metsähallituksen, mutta yhteistyötä voi tehdä myös esimerkiksi 
Metsäntutkimuslaitoksen, yliopistoiden asemien (mm. Kilpisjärvi ja Kevo) jne. 
kanssa.

Jo muutamakin erämaalueille, muille suojelualueille tai vähän havainnoidulle 
kylille tehty retki tuottaa kaivattua uutta tietoja Lapin eri osien 
linnustosta.  Toiminnan olisi kuitenkin hyvä olla enemmän tai vähemmän 
säännöllistä ja tietyt laskennalliset toimintatavat eivät ole pahasta.

Jokainen olkoon kuitenkin vapaa - kenenkään ei tarvitse stressata itseään 
näillä asioilla!



Samalla käytän tilaisuutta hyväkseni ja tidustelen;
onko kenelläkään enää aiemmin ilmoittamattomia lintuhavaintoja
- Inarinjärveltä
- Paatsjoen alueelta
- Kessistä
- tai Vätsäristä?

Otan kaikki tiedot ilolla vastaan!


Hyvää kesän jatkoa kaikille!

 Timo Jii Leppänen
  
 040 - 705 8317