[Lly] Linnuntappokilometreistä??? / RE: [Lly] VS: [Lly] Re: [Lly] Järkipuhetta

[mika.vainio@tieliikelaitos.fi]

Huomenia!

Oheisessa P. Koskimiehen s-postissa lukee mm. seuraavaa:
'Joidenkin metsästäjien ampumat satunnaiset tai vaikka useammatkin närhet ovat pientä siihen, miten monta neliökilometriä lintuja tapetaan esimerkiksi lintuharrastuksen nimissä turhilla kilometreillä - ja miten monta tuhatta yksilöä törmää näillä kilometreillä konepelteihin...'

Mihinkähän tilastoon tai faktaan perustuu lintujen 'konepeltikuolemat'?

Itse olen pitänyt tilastoa ajetuista kilometreistäni sisältäen kaikki ajoni harrastuksineen töineen ja niitä on kertynyt varmuudella yli 1,2 miljoonaa. Saldoksi on jäänyt yksi tuulilasiini (ei konepeltiin) jokunen vuosi sitten törmännyt fasaani. Onni onnettomuudessa oli, että tuulilasini jäi ehjäksi ;-), tosin fasaani kuoli. En osannut hirveästi surra istutetun lajin puolesta. Niitähän löytyy mm. satamäärin erään herran tiluksilta Salon lähettyviltä...

Keskustelin myös erään lintuharrastajaystäväni kanssa hänen kilometreistään ja verivelkaisuudestaan. Vastaus oli varmuudella yli 1,6 milj. ajettua kilometriä ja ainoastaan yksi (1) pikkulintu törmännyt hänen tuulilasiinsa. Tai siis HÄN törmännyt pikkulintuun, jos tämä ilmaus paremmin miellyttää jonkun oikeustajua...

Näiden kokemusten perusteella saa tehdä melko monta matkaa esim. Kirkkonummelta Utsjoelle ja takaisin ennen kuin kopsahtaa. Mikäli jonkun ajotaidossa tai näössä on vikaa, niin siihen on apu haettavissa muualta.

Ystävällisin terveisin
Vainion Mika / Turku
(Suuri luonnon ystävä & Lapin kävijä & lintuharrastaja & bongari ja ties vaikka mitä...)

*********************


-----Original Message-----
From: lly-admin@lists.oulu.fi [mailto:lly-admin@lists.oulu.fi] 
Sent: Saturday, March 12, 2005 5:37 AM
To: 'Pirkka Aalto'; lly@lists.oulu.fi
Subject: [Lly] VS: [Lly] Re: [Lly] Järkipuhetta


Kovin on herkkähipiäisiä reaktioita jämäköillä Lapin ihmisilläkin...

Joku kysyi, käydäänkö muissa verkoissa samantyyppistä keskustelua. Sitäpä minäkin silloin tällöin yritän hahmottaa, koetin sitä jo Linnut-lehden aikoihin ja paljon ennenkin, kuten vähänkään varttuneempi väki muistaa. Panenpa siis LLY:n väen kauhisteltavaksi, tässä juuri Ruijan maastotyöviikon edellä, muutaman EKLY:n verkkoon kirjoittamani rivin ajatuksen sytykkeeksi. Lähti liikkeelle, kun kommentoin Siipirikon linturallijuttua. 

Pirkalla oli muuten hyvä johtopäätös jossain (Janne varmaan pani näkyviini EKLY-verkossa) siitä, että lintuihmiset tarvitsevat uuden yhdistyksen joka keskittyy esim. ruokkijoihin, pöntönrakentajiin ym. lintusuojelijoihin. Pinnarallituloksethan voi julkaista jossain formulalehdessä, eikö niitä sellaisia olekin? Kyllä nämä Siipirikot ym. viimeistään karkottavat linnuista eikä postimerkkeilystä kiinnostuneet ihmiset.

EKLY:n verkosta siis:


Huomenta kaikille. Kun Jari näkyy kehuvan minua kisailun "mainostajaksi", niin täytyy mainostaakin. Olen näköjään ehdottanut lintukilpailuja jo lähes 15 v sitten kirjoittamassani kirjassa "Lintuharrastajan opas" (WSOY 1993, josta alla sitaatti esipuheesta). Suosittelen kyllä lukutaitoisille toistakin kirjaa, pasifistisen puolustusministeri Yrjö Kallisen "Elämmekö unessa". Olisiko luontomme ja ympäristömme tässä kunnossa, jos emme olisi kaikesta "tiedosta" huolimatta unessa.

Koska Kallinen sen enempää kuin muukaan ajattelija ei kuulune räikkösten ja häkkisten ja muiden yleissivistysrajoitteisten ympäri maita ja maakuntia säntäilevien henkilöautokuljetustyöläisten (Taanilan terminologiaa soveltaakseni) tuntemiin pinnoihin, johdanto
yksinkertaisimmillaan:

Hyvä ystäväni Jyrki Savolainen, armoitettu metsäornitologi ja kanalintumies, on koettanut houkutella minuakin metsästäjäksi yhteisillä ikimuistoisilla retkillä. En epäile, etteikö jahti sinänsä olisi minun mieleeni ja antaisi paljon. Mutta silloin kysyn itseltäni, ja muiltakin: kun kanalinnut ovat muutenkin hätää kärsimässä, mikä oikeus minulla on entisestään pahentaa niiden ahdinkoa. Se ei ole moralismia, se on järjenkäyttöä ja omien intohimojenkin asettamista vasta toiselle sijalle jonkun isomman asian edessä. Järkeni riittää siihenkin, että en käy vokottelemassa naapurin viehättävää rouvaa enkä kaahaa ylinopeutta, vaikka mieli tekisikin. Niihin on ihan järkevät ja kaikkia hyödyttävät syyt. Asioita pitää suhteuttaa. Joidenkin metsästäjien ampumat satunnaiset tai vaikka useammatkin närhet ovat pientä siihen, miten monta neliökilometriä lintuja tapetaan esimerkiksi lintuharrastuksen nimissä turhilla kilometreillä - ja miten monta tuhatta yksilöä törmää näillä kilometreillä konepelteihin. Ilman että monikaan lintu tästä touhusta hyötyy. Linnuille paljon hyödyllisempi ja suojelua edistävämpi on takametsien uhoava närhentappaja, jonka ajamat kilometrit ovat murto-osa pinnakisoissa poltetuista metsistä, ja kulutus muutenkin mitätöntä ökybongareihin nähden.

Mutta Siikalahti- ym. kisojen edelleen kehittämiseksi ajatuksia, jotka tuli kirjoitettua jouluna 1992: 

"Jokaisen kirjan kirjoittaminen pitää mielestäni perustella, niin tuskallisesti liikaa niitä kiinnostuneen lukijan ja luonnonystävän harmiksi ilmestyy. Tällä oppaalla on selkeä tavoite, jolla pyrin korvaamaan sen kuluttaman paperin ja energian. Haluan havahduttaa jokaisen lintuharrastajan miettimään omaa suhdettaan lintuihin ja luontoon. Me tiedämme lintuja ja luontoa uhkaavat vaarat useimpia muita kansalaisryhmiä paremmin, joten meidän on myös kannettava vastuuta uhkien torjunnassa, ei pelkästään vaatimalla muita toimimaan, vaan ennen kaikkea toimimalla itse. Ensimmäiseksi meidän on tarkasteltava kriittisesti harrastuksemme tasetta suhteessa luonnonsuojeluun. Voimmeko todella olla loogisesti ja aidosti huolissamme luonnon tuhoutumisesta, jos samalla oman hupimme takia edistämme sitä, esimerkiksi matkustelemalla jatkuvasti vain nähdäksemme lintuja? Eri lintuharrastustavat eroavat tässä suhteessa varmasti toisistaan.

Varsinkin nuorten harrastajien on kuitenkin saatava juosta vapaina metsissä ja kytätä muuttajia kallioilla, sillä miten he muuten ymmärtäisivät, mitä suojella? Toivottavasti he suuntavat retkensä muuallekin kuin hyville lintupaikoille, joilla lintuja vielä on, vaikka ne muualta hupenisivatkin. Satunnaislajien luetteloiden pidentymisestä huolimatta olisi kaivattava menetettyjä kotilajeja, yksilömääriä ja pinta-aloja. Lintuharrastuksesta on viime vuosina syntynyt tiedotusvälineissä väärä kuva, ihmiset samaistavat lintuharrastajat harvinaisuuksien kerääjiin eli bongareihin, tehokkuuden ja tuloksellisuuden tavoittelijoihin. Tehokkuus on kuitenkin ihmisen ominaisuuksista luonnolle kaikkein tuhoisimpia. Ainoan helposti mitattavan ja tuloksiltaan kilpailun kohteeksi soveliaan asian pitäisi olla sen, kuka raahaa eniten sikoja kotkahaaskalle, kuka pyöräilee komeimman ruisrääkkäluvun tai kuka vahtii pisimpään joka kesä tuhottua kanahaukan pesää. Voisivatko bongarit, jotka keinolla millä hyvänsä kustannuksista piittaamatta matkustavat maailman ääristä Suomeen harhautuneen, yksilökohtaisen katastrofin kokeneen lintuparan perässä pitkin poikin maata, suunnata kilpailuhenkensä lintusuojelua hyödyttävään tarkoitukseen? Esimerkiksi jatkuvan hakkuu-uhan kohteena olevien valkoselkätikkametsien vartioinnin, suojelujärjestöissä toimimisen tai mielenosoituksissa värjöttelyn pitäisi täyttää lintumiesten kalenterit viikoittain. Harrastatpa lintuja miten tahansa, yksi tavoite on muita arvokkaampi, joskin vaikea saavuttaa: sinusta olisi oltava luonnolle enemmän iloa kuin luonnosta sinulle."

Kirjoitin tammikuussa STT:n artikkelipalvelulle yläkertakirjoituksen suurpetojen puolesta. Mitä vastasivat Kainuun sanomien monet lukijat: mitä te bongarit tulette meitä neuvomaan susiasioissa, kun itse säntäilette päätä pahkaa bensaa polttaen, häiritsette kotkanpesiä Kuusamo-ralleissanne jne. jne. 

Lintuharrastajien uskottavuus luonnonsuojelijoina ja -tuntijoina on rapissut maaseudun väen keskuudessa täysin, kuulen sen omassa työssäni ja ympärivuotisessa asuinympäristöissäni Kirkkonummelta Utsjoelle.

Miljoona kärpästä on väärässä, p-a ei ole hyvää. Herätkää unestanne, niin kuin Kallinenkin vetosi.

Pertti Koskimies 



-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: lly-admin@lists.oulu.fi [mailto:lly-admin@lists.oulu.fi] Puolesta Pirkka Aalto
Lähetetty: 7. maaliskuuta 2005 17:36
Vastaanottaja: lly@lists.oulu.fi
Aihe: [Lly] Re: [Lly] Järkipuhetta

Moi kaikki!

Perun pinnallisen haasteeni ja pyydän syvästi anteeksi sitä että yritin 
tuoda kevyttä leikkimielisyyttä lintuharrastajien harmaaseen arkeen. Ehkä 
joku voi antaa minulle anteeksi edes sillä verukkeella että tämä harhainen 
idea syntyi aivoissani mitä todennäköisimmin samana aamuna lasketun 
talvilintulaskentareitin aiheuttaman mielenliikutuksen ja ylenmääräisen 
hapensaannin yhteenvaikutuksesta. Jotta voisin edes jotenkin sovittaa 
syntini lupaan uusia kesällä Hetan taajama-alueella (kuten yli 150 muussakin 
paikassa eri puolilla Enontekiötä) viime kesänä laskemani pistelaskennat, 
sekä jatkan taajamalintujen rengastamista - lintutieteen nimissä. Lupaan

myös, että niinä aamuina kun satun kävelemään työpaikalleni, en ilahdu 
yhdestäkään "kyläpinnasta" vaan keskitän kaiken tarmoni siihen, että kulutan 
päiväni tehokkaasti työpaikalla Pallas-Ounastunturin linnustoselvitystä 
kirjoittaen ja näin lintutiedettä edistäen!

t: Pirkka

...ammattiornitologi


_______________________________________________
Lly mailing list
Lly@lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly


_______________________________________________
Lly mailing list
Lly@lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly