[Lly] Tarvitaanko LLY:tä, tarvitaanko Kokkoa?

[Timo Jii Leppänen]

Tervehdys LLY-väki! 

Nyt, työpäivän päätyttyä minultakin liikenee aikaa vastata Tepon alustukseen.  
Teppo lienee kuitenkin kirjoittanut tekstinsä osin pilke silmäkulmassa?  
Tuskin hänkään LLY:tä lakkauttamassa on?

Ensimmäisessä lauseessani mainitsin omasta ajankäytöstäni ja sen 
riittävyydestä.  Nykyiselle tilanteelle, jossa monet (väkimäärältään pienet) 
yhdistykset toimivat eräiden mielestä kovasti kituen, on ainakin kaksi syytä.

AJANKÄYTTÖ

Ennen wanhaan, silloin hywinä aikoina, monilla ihmisillä oli vain yksi 
harrastus, johon he saattoivat panostaa kaikkensa.  Nykyisin 
keskivertokansalaisella on ties kuinka monta harrastusta.  Lisäksi lehdet, 
televisio ja tietokone vievät aikaa.  Tälläkin aikaa, kun naputtelen tätä 
kirjoitusta, olisin voinut tehdä jotain todellista yhdistyksen hyväksi.  
Meillä ei ole televisiota, mutta siltikin aika tuntuu olevan kortilla.

Usein on niin, että tämän yhteiskunnan aktiivisimmat jäsenet ottavat vastaan 
liian paljon erilaisia tehtäviä.  Ollaan mukana harrastuksiin liittyvissä 
yhdistyksissä, politiikassa, urheilussa, seurakunnallisissa tehtävissä, 
kouluun liittyvissä johtokunnissa, vanhempain yhdistyksissä jne.  Perhettäkään 
ei pidä unohtaa.  Miksi sitten erilaiset luottamustehtävät eivät jakaudu 
tasaisesti?  Jotkut eivät halua osallistua mihinkään - mikä myös suotakoon.  
Jotkut ovat niin päteviä, että heitä "tarvitaan" kaikkeen mukaan ja jotkut 
haluavat olla oma-aloitteisesti mukana kaikissa mahdollisissa toiminnoissa.  
Jos lupautuu yhteen hommaan, siitä muodostuu helposti lumipalloilmiö.

Lintutieteellisten yhdistysten kannalta olisi optimi, että 
hallituksiin ja muihin toimielimiin tulisi vain "yhden asian" harrastajia, 
joita ei juurikaan muu kiinnosta.  Ja jos yhdistyksellä vielä olisi vielä 
muutama samanhenkinen jäsen, ja kaikki pysyisivät omalla 
"tehtäväkenttäreviirillään", niin johan syntyisi jälkeä?

UKKOONTUMINEN

Muistan omaltakin nuoruusajalta, miten jaksettiin puurtaa toimintojen parissa, 
lehtikin syntyi 3-4 kertaa vuodessa.  Usein kirjoittajat olivat yksiä ja 
samoja, mutta intoa kuitenkin riitti.  Lehtityö aloitettiin tyhjästä, mutta 
niin kirjoitukset kuin lehden ulkoasukin paranivat vuosien myötä.  Into oli 
kova, vaikka tiedot ja taidot olivat toisinaan puutteelliset.  Yhdistyksen 
ongelmat alkoivatkin siinä vaiheessa, mutta aktiivijäsenet tulivat siihen 
ikään, että piti perustaa perheitä.  Osalla tietysti kotipaikkakunta ja/tai 
harrastukset vaihtuivat iän myötä.

Olen joskus leikitellytkin ajatuksella, että lintutieteellisten yhdistysten 
hallituksen ja muiden toimihenkilöiden toiminnalle pitäisi asettaa yläraja.  
Ehkä sellainen voisi olla 40-50 vuotta.  Tai toimintavuosien maksimi voisi 
olla vaikkapa 20 vuotta.  En tiedä sitten, saataisiinko näillä konsteilla 
toiminta virkeämmäksi?  Jokainen miettiköön asiaa omalta kohdaltaan.  Voihan 
olla, että eräiden yhdistysten toiminta loppuisi silloin kokonaan?  Käykö 
lintutieteellisissä yhdistyksissä samoin kuin aikoinaan esimerkiksi 20-luvulla 
perustetuilla Nuorisoseuroilla?  Samat nuoret olivat vielä mukana 30-luvulla, 
40-luvulla, 50-luvulla, 60-lvulla, 70-luvulla, 80-luv... jne.  Ei taida 
myöhemmin enää nousta jalka samaan tahtiin kuin silloin nuoruudessa?

TARVITAANKO LLY:TÄ

Tähän kohtaan voisi laatia vaikka miten pitkät perustelut - kuten tiede 
vaatii, mutta ilman sen kummempia perusteluita vastaisin lyhyesti:  Tarvitaan -
 ja nimen omaan toimivaa yhdistystä.

Teppo jo toikin kirjoituksessaan esille joukon toimijoita, jotka tekevät 
omalla tahollaan lintutiedettä(kin) Lapissa.  Kukin tekee sitä yleensä vain 
omalla tahollaan, jolloin yhteistyö jää puuttelliseksi.  Tutkimuksia tehdään, 
mutta kenelle?  Koordinoiko kukaan sitä, mitä on tutkittu ja julkaistu?  LLY 
voisi olla se taho, joka kokoaa tietoja alueella tehdyistä tutkimuksista, 
kirjoista, julkaisuista jne., sekä julkaisee näistä yhteenvetoja 
kotisivuillaan.  Mitä enemmän hankitaan tietoa, sitä enemmän sitä voidaan 
jakaa myös tiedotusvälineille, tutkijoille ja muille tietoa kaipaaville.

Moni jo tietysti ajatteli, että näinhän meillä toimitaan - tai toimitaan, jos 
vain olisi toimijoita sekä varoja.  Mikään ei ole niin helppoa, kuin tehdä 
aloitteita?  Toki ne (kuten tämäkin) voivat olla osin turhaa sananhelinää, 
mutta jos toimintaa halutaan kehittää, jokaiselta yhdistyksen jäseneltä 
kaivataan rahan lisäksi myös aktivisempaa otetta yhteisten asioiden hoitoon.  
Jos tuntuu siltä, että paukkuja ei enää riitä, kannattaa jättäytyä 
rivijäseneksi.

Yhdistystä aina tarvitaan, mutta onko se LLY vai jonkin muun niminen lintuihin 
liittyvä yhdistys, sitä voidaan miettiä.  Samoin toimialueen rajoja.  
Nykyisillä resursseilla en lähtisi jakamaan yhdistystä.  Yhteistoiminta 
naapurikuntien välillä voi olla muutenkin hyvin toimivaa, ilman uutta omaa 
yhdistystä.

Olen havainnut myös verkkokirjoituksista, että yhdistyksestämme löytyy monia 
henkilöitä, jotka pystyvät tekemään myös lintuihin liittyviä tutkimuksia.  On 
toivottavaa, että yhdistys omalta osaltaan pystyisi antamaan mahdollisimman 
nykyaikaista apua sieltä "arkistojen uumenista" kuten myös kaikenlaisen 
asiantuntemuksen osalta.  Yhdistys on tietysti sama kuin sen kaikki aktiiviset 
jäsenet.  Myös turhat kateudet tulee heittää romukoppaan!

KOKKO

Kokosta on tänään kirjoitettu verkossa ja "verkon välissäkin", joten en sano 
asiaan muuta kuin, että Kokko pitää saada kerran vuodessa ilmestyväksi ja 
nimen omaan paperiversiona, jolloin kaikki yhdistyksen nykyiset ja tulevat (ja 
kenties entisetkin) jäsenet ovat samalla viivalla.



Tässäpä tätä juttua (puppua?) taas tuli - mutta kuitenkin omasta mielestäni 
kannustavassa ja rakentavassa hengessä.

t. Timo Jii