[Lly] 19.9. Roi ja rapiat

[Anssi Mäkinen]

Jösses, tulipahan postia...

Mainitaan ensin pikkuiset Petäjäisen (84,98 km) lenkiltä

Niskanperä:
–räkätti- & punakylkirastas 150–200 p
häirittyäni ensin Veikon komppausta säikyttelin rastastaita lentoon 
tienposkista, jotka kerääntyivät yhdeksi varsin isoksi parveksi.

Jarkko:
–isolepinkäinen 1 p

Petäjäinen:
–sepelkyyhky 12 p

Petäjäskoski:
–sääksi 1 p
–merilokki 1 p
se fisuaitaus ei muuten haise kovin hyvälle.

Muita näkyviä lajeja olivat mm. laulujoutsen, varis ja harmaalokki (mm. 
100–150 linnun parvi ilmassa Kuolajoella); koskeloitakin ehkä tavallista 
enemmän.

Enpä olekaan koskaan ennen tullut Itäpuolentietä takaisin, kumma juttu.

Lauantaina 17.9. lensi nelosmontussa vielä nuori naurulokki (saattoi tosin 
olla kalalokkikin, hankalasta kulmasta piti katsoa; mutta pikemminkin 
naurulokki) vastaan, kun olin pikkusiskon kanssa ajelulla.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sitten vastauksia kommentteihin

Havisten "tarkka" listaaminen käy helposti, kun on n. 40-kertainen 
muistikapasiteetti (jos tätä nyt voi mitata) keskivertoihmiseen verrattuna. 
Eli en ole kuuna päivänä kantanut havisvihkoa mukanani, ja pyöräillessä se 
olisikin rasite. Ja kyllä näistä viesteistä yleensä ilman lähdeviitteitä 
suoriudutaan.

Muistikuvilla on silti rajallinen säilyvyys, joten tänä vuonna ensi kertaa 
aloin kirjata havikset koneellekin. Eikä se edes ole hieno Excel-taulukko, 
vaan päiväkirjatyyppinen Word-tiedosto. Tästä rajallisuudesta johtuen pyrin 
myös laittamaan havikseni verkkoon mahdollisimman pian. Havaintojen tarkkuus 
riippuu paljon siitä, kuinka hyvin olen viitsinyt havainnot alun perin 
tehdä; mainitsen kyllä kaikki epävarmuudet ja likimääräisyydet.

Mutta tuskinpa olisi ollut vaikeuksia listata kaikki Aves Lapponia 
-joukkueemme 107 lajia paikkoineen ja havaintojärjestyksessä jälkikäteen 
ulkomuistista. Olen kuitenkin huomannut, että jos kellonajatkin pitää 
listata, niin silloin minunkin kannattaa ottaa jonkinlainen räkälappu 
mukaan. Rallin jälkeen olikin vähän puhetta, että jatkossa minun kannattaisi 
ottaa kirjurin tehtävät, jos aion vielä osallistua.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mitä lintuvainajiin tulee, niin niitä näkee tienposkissa yllättävän vähän – 
kenties useimmat ovat niin pieniä, että haaskaeläimet vievät ne kokonaisina. 
Vaikka kyllä toisinaan tuulilasisatoa näkyy yllin kyllin, poikasaika lienee 
otollisin satokausi. Ylivoimaisesti eniten tänä vuonna näin niitä 30.7. 
Övertorneån lenkillä (230,11 km), mieleen jäi mm. pajulintu ja harmaasieppo 
n. 5 metrin päässä toisistaan; ja isompienkin lintujen, kuten varisten ja 
harakoiden raatoja näkyi useampia.

Enpä silti taida ryhtyä tilastoimaan raatoja: ilman taukojakin 100 km:n 
lenkkiin menee 4–5 tuntia (ennätys 3.50.29, mutta minulla onkin maastopyörä) 
ja hirvittää ajatellakaan, minkä verran menisi jos lintuvainajia on 
keskimäärin vaikka edes 5 km:n välein – yleensä ajan 20–40, enintään n. 60 
km:n etappeja ja tietty pysähdyn, jos näkyy tai kuuluu jotain 
mielenkiintoista.

Mutta minulla on kyllä edustava valokuva kuolleesta jäniksestä, jonka 
sisuskalut on vedetty ulos n. euron kolikon kokoisesta reiästä...

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Niin no, mitä minunkin "melkein ammattilaisuuteen" tulee, niin tokihan 
yliopistolla on käyty graafisen suunnittelun kurssi (lopputyö tekemättä) ja 
eri seminaareissa olen kuullut puhuttavan jostain "tieteellisestä 
kirjoittamisesta", mutta sanoisinpa, ettei tässä kovin vankalla pohjalla 
olla. Yksi lehtori kyllä sanoi tykkäävänsä minun kirjoitustyylistä.

Joka kerta kun jonkin asian tekijää tarvitaan, niin mietin kyllä, olisiko 
minusta siihen – ihan mieluusti minäkin olisin yhdistykselle hyödyksi. Mutta 
yleensä kaikki kaatuu siihen, että muut asiani ovat liiaksi 
epäjärjestyksessä, enkä siksi uskalla lupautua mihinkään sitovaan. 
Tarjottiinpa minulle viime vuonnakin havaintovastaavan paikkaa, mikä 
ymmärrettävistä syistä varmaankin luonnistuisi minulta, mutta silloin, kuten 
nytkin minä taidan olla liian epäluotettava henkilö luottamusta vaativiin 
tehtäviin :(

Aina saa toki kysyä, niin katsotaan sitten.

Ainakin aion saattaa Rovaniemen lajilistan kokoamisen päätökseen, vaikka se 
onkin ollut jäissä jo pitemmän aikaa. Ja tiedä häntä, kunhan joudan 
arkistoja tonkimaan, jos vaikka innoistuisi laajempaankiin projektiin. 
Tietoja voi edelleen lähettää minulle, jos niitä löytyy sähköisessä 
muodossa. Ja jos lähetät pinnalistojasi Pirkalle, niin lähetä samalla 
minulle Rovaniemen kuntapinnasi (varsinkin ne, joilla niitä on yli 200); 
kaikki apu kelpaa. Sillä erotuksella, että minä tarvitsen lajilistan, kun 
Pirkalle riittää numerot.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hyvä, että pelihousujen repimiset kelpaa :) Tämä touhu tosiaan kysyy välistä 
pitkää pinnaa ja huumorintajua.