[Lly] Pinnaralli Inarissa

[Juhani Honkola]

Terve,

Inarin luonnonystävät osallistuivat pinnaralliin joukkueella: Esko Sirjola, Martti Rikkonen, Jouni Aikio ja
Juhani Honkola. Aloitimme rallauksen Kittiläntien varrella olevilta Nauramajängältä, Harjuntausjärveltä ja
Nokijärveltä klo 10:26 komeasti merikotkalla ja peruslajistoakin kertyi ihan mukavasti. Matka jatkui Inarin
kk:n kautta Kaamasen Toivoniemeen pienten sadekuurojen säestämänä, jotka eivät häirinneet kisailijoita.
Kaamasen jälkeen matka jatkui kohti Karigasniemeä ja poikkesimme perinteisesti erotuspaikalla ja Ailikkaan
tunturituulessa. Lajisaanti oli aivan hyvällä mallilla tässä vaiheessa ja päätimme juhlistaa pinnarallia
kunnon pihviaterialla paikallisessa, Karigasniemen ravintolassa. Hyvää ruokaa nauttiessamme paikalle ilmestyi
"valtakunnan lintumies" Veikko Neuvonen seralaisen kanssa ja leppoisan, tietenkin lintuaiheisen keskustelun
jälkeen ravinnosta raukeana Veikon onnentoivotusten saattelemana matka jatkui kohti Utsjokea. Sää oli mitä
parhain, joskin vähän viileä, tuulihaukat nauttivat ilta-auringosta sähköpylväiden poikkitangoilla
lepäillessä. Lähellä keskiyötä kuuntelimme sepelrastaan kaikuvaa laulua Tenon jylhissä maisemissa, keskiyön
auringon valaistessa punakeltaisella valollaan kauniita maisemia. Utsjoen kk:n jälkeen poikkesimme Nuorgamin
suunnalla vähän matkaa etsien tiettyjä lajeja ja sitten matka jatkui kohti Inaria ja Ivaloa. Petsikon soilta
löytyi sopivasti lisäkkeeksi metsähanhi, mutta järvillä oli melko köyhää vesiäisten suhteen. Varhaisaamuna
katsahdimme Ivalon tuttuja lintupaikkoja ja jatkoimme matkaa kohti Nelliminkylän aluetta, jossa emme ole
koskaan pinnaralleissa käyneetkään. Metsä-autoteitä kolutessa, pysähdystauolla kuikutti käenpiika aivan
sopivasti ja jylhässä haapakurussa palokärki rummutti kumeasti käpytikan varoittaessa kuuluvin tekstein.
Ivaloon takaisin saavuttaessa olikin jo aamu pitkällä ja uneliaina etsimme perinteisistä paikoista vielä
täydennystä pinnasaaliiseen, jota peltotien pikkusirkku ja kiuru sopivasti lisäsikin. Viimeinen tunti
vietettiin allekirjoittaneen "Köökissä" jo väsyneiden  silmäparien etsiessä pihalintuja, joista keltasirkku ja
viherpeippo saatiinkin, mutta närhi, punatulkku ja muut lisäkkeet eivät juuri viimeisellä hetkellä suostuneet
tulemaan näköpiiriin. Ritvavaimon kavin, teen, voileipien ja kakun nautiskelun jälkeen vasta laskimme pinnat
jännityksellä, olikohan satanen paukahtanut? No eipä ollut, tulos oli paikallisesti katsottuna kuitenkin hyvä
95 lajia ja toiseksi paras Inarin pinnarallien historiassa.
Moni helppo laji jäi saamatta, mutta ne korvasi moninkerroin ylväs tunturihaukka ja muuttohaukka sekä lajit,
jotka silloin tällöin yllättävät hakijat.
Jälleen kerran keskustelun aiheena oli pinnarallin ajankohta, olisikohan paras ajankohta sittenkin toukokuun
viimeinen viikonloppu ja rallisääntöihin väljennystä, että sen voi aloittaa perjantaiaamun - lauantain aikana,
jolloin sään suhteen on enemmän pelivaraa. Kilpailusää ei voi koskaan olla tasapuolinen laajalla alueellamme,
joten tämä seikka puoltaisi väljempää aloitusaikaa.

Kaunista kesää ja hienoja lintuhetkiä toivottaen Inarin lintumiesten puolesta: Juhani Honkola