[Lly] ennätyskirjan sivuilta

[Timo Jii Leppänen]

Olipa Antti kirjoitellut tarkkaa ja mielenkiintoista tekstiä. Olisi tosiaan 
mukava tietää, mikä on SE rengastuksessa tai LLYE? Samoin, kuinka monta lajia 
kärkipää on ehtinyt Suomessa rengastelemaan? Kaipa nuokin tiedot jostain 
löytyvät?

Kuinkahan suurten (ja pientenkin) munien muniminen onnistuu, jos linnulla 
sattuu olemaan niin sanotusti pukamat?

timo



Lainaus Anssi Mäkinen <the_number_freak at hotmail.com>:

> Guinness 2007:n suomalainen laitos ilmestyi torstaina, ja tulin panneeksi 
> merkille muutamia uusia lintumaailman ennätyksiä erikoisemmissakin 
> kategorioissa.
> 
> TARKIN HAJUAISTI: mustakulma-albatrossi (Phoebastria nigripes) voi haistaa 
> merenpinnalle kaadetun pekonirasvan 30 km:n päästä.
> –Tiesin kyllä ulappalinnut tarkkanokkaisiksi, mutta luulin kunnian kuuluvan 
> Cathartes-suvun kondoreille (muiden kondorien hajuaisti on muuten kehno: 
> esim. kuningaskondori Sarcoramphus papa löytää haaskalle seuraamalla 
> Cathartes-lajeja; korppikotkat etsivät saaliinsa näön avulla). Hyvä 
> hajuaistihan on lintumaailmassa aika harvinainen, ulappalintujen ja 
> Cathartes-lajien lisäksi kerhoon kuuluvat ainakin kiivit, ja taisi muitakin 
> olla.
> –Nam... pekonia!
> 
> ENITEN RENGASTETTUJA LINTUJA: islantilainen majakanvartija Óskar J. 
> Sigurósson rengasti 65 243 lintua vuosina 1953–1997.
> –Paljonko mahtaa olla Suomen (tai Lly:n) pohjat? Ja olikohan nimi 
> kirjoitettu oikein? Esim. Sigurðsson olisi tutumman kuuloinen islenska 
> nimi...
> 
> PARAS MATKIJA: Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) pystyy matkimaan 80 
> muun lintulajin ääntä, suurin osa roolimalleista löytyy talvehtimisalueilta 
> Afrikasta.
> –Hyvä Suomi :)
> 
> VERENHIMOISIN LINTU: Vampyyrisirkun (Geospiza difficlis) on vuodesta 1964 
> huomattu nokkivan suulia sulkien juuresta ja juovan verta haavasta.
> –Myös loisnokkeleilla (Buphagus sp.) on vampiristisia taipumuksia.
> 
> PISIN KIEKAISU: Tuguru-Ono-94 -niminen kukko (koirasp. Gallus gallus 
> domesticus) päästi 23,6 sekunnin kiekaisun Ueda Cityssä (Nagano, Japani) 
> 8.5.1995.
> –Enpä haluaisi muuttaa naapuriin.
> 
> SUURIN MUNA LINNUN KOKOON NÄHDEN: Ruskokiivin (Apteryx australis) 
> 1,7-kiloinen naaras munii 406-grammaisen (23,9 %) munan; suurimmat munat 
> ovat painaneet 510 g.
> –Tämä ei muuten ole niitä selvimpiä tapauksia: toisen tiedon mukaan naaraan 
> keskipaino on 2,2 kg ja maksimipainoksi olen nähnyt mainittavan 2,95 kg, 
> mutta ennen tätä olin nähnyt munan suurimmaksi painoksi 450 g (joten 
> tyypillinen suhde saattaakin olla vain 18,5–20,5 %). Sen sijaan aika 
> ykskantaan olen nähdyt todettavan, että lähisukuinen pikkukiivi (A. owenii) 
> painaa 1,2 kg ja muna 300 g (eli 25 %).
> –Mutta monen muunkin (pienemmän) linnun mainitaan pääsevän 25 %:iin, mm. 
> suomalaisen tyllin (Charadrius hiaticula), jonka keskipaino yhden lähteen 
> mukaan on 58 g, mikä tarkoittaisi 14,5 gramman munaa.
> –Tosiasiassa kunnia kuulunee puertoricontodille (Todus mexicanus), jonka 1,4
> 
> g painava muna on 26 % emon 5,4 gramman painosta.
> –Kiivit ansaitsevat silti erityismaininnan, kun munan absoluuttinen koko on 
> noin suuri (mainittakoon, että Suomen suurin muna kuuluu kyhmyjoutsenelle 
> Cygnus olor ja painaa 340–370 g) ja nyrkkisääntö on, että suuremmat linnut 
> munivat suhteessa pienempiä munia. Ja kiivi saattaa munia 5 munan pesyeen!
> –Asiaa pohditaan myös tässä osoitteessa: 
> http://www.sentex.net/~tntcomm/kwfn/eggsize.htm
> 
> SUURIMMAT MUNAT: tarhattu strutsi (Struthio camelus) muni 2,48-kiloisen 
> munan 3.6.2004 Belgian Deerliijkissä.
> –Aiempi ennätys oli 2,35 kg kiinalaisella tarhastrutsilla. Keskikokoinen 
> muna painaa n. 1,44 kg ja on mitoiltaan n. 155 × 128 mm – kananmuna painaa 
> n. 60 g ja on n. 55 mm pitkä.
> 
> Että tämmöistä tällä kertaa ;)
> 
> 
> _______________________________________________
> Lly mailing list
> Lly at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly
> 


Timo Jii Leppänen
LLY
Bongariliitto
Ylä-Lappi