[Lly] LLY-kunnat - lajivertailua - asuk.lkm, pinta-ala

[Timo Jii Leppänen]

Sarjassamme "epätaulukoita" yritän tällä kertaa todistella, onko Lly-alueen 
kuntien pinta-aloilla tai asukasluvuilla vaikutusta eri kunnissa havaittujen 
lintulajien määrään.

Lajimäärät ovat Mäkisen Anssin ansiokkaasti kokoamasta tilastosta, joka 
tietenkin on vielä epävirallinen, mutta lienee silti melko lailla 
oikeansuuntainen.

Pinta-ala:

Inari on maamme ylivoimaisesti suurin kunta pinta-alaltaan, joten sieltä löytyy 
odotetusti eniten lajeja (ainakin tällä hetkellä). Kuntien pinta-alan mukaan 
vertaillen useiden kuntien lajimäärä näyttäisi olevan kohtalaisen 
vertailukelpoinen niiden kokoon nähden. Pello tekee kuitenkin melkoisen 
harppauksen ylös päin, mikä johtunee suurelta osin Jorma Halosen pitkästä ja 
ansiokkaasta urasta. Sen sijaan Kittilästä ja Savukoskelta ilmoitettuja lajeja 
löytyy huomattavasti vähemmän kuin kuntien pinta-alojen perusteella niistä 
olisi "pitänyt" löytyä.


Asukasluku:

Inarin hieman alle 7000 asukkaasta löytyy lukuisia lintuharrastajia, joten 
kunnan johtoasemaa ei voida laittaa pelkästään suuren pinta-alan tiliin. 
Rovaniemen ja Sodankylän asukasmäärän koko vaikuttaa myös kärkipään sijoja 
jaettaessa, ja myös näissä kunnissa on yleensä ollut runsaasti 
lintuharrastajia. Enontekiöllä ja Utsjoella havaittujen lajien yllättävän 
runsaaseen määrään lienee useitakin vaikuttavia tekijöitä: lintumatkailu, 
tutkimusasemat, meren läheisyys sekä varsinkin Enontekiöllä Pirkka Aallon lähes 
10 vuotta kestänyt ansiokas ura. Kittilässä, Ranualla ja Ylitorniolla ei edes 
asukasmäärien kohtalaisesta runsaudesta ole ollut apua lajimäärien lisäämiseksi.


Muuta:

Jokainen tietenkin lukee tilastoja omalla tavallansa, ja tekee vertailut oman 
tietämyksensä mukaisesti. Varsinkin pohjoisen Lapin kunnissa lintumatkailu on 
saattanut tuoda esille uusia lajilöytöjä. Samoin yliopistojen ja Metlan 
tutkimusasemien toiminnoilla on ollut vaikutusta linnuston seuraamisessa.

Aktiivisten, havaintojaan julkisuuteen tuovien lintuharrastajien lukumäärä ei 
välttämättä ole suoraan verrannollinen kuntien asukasmääriin. Joissain kunnissa 
voi yksikin pitkään toiminut huippuornitologi "kasvattaa" lajimäärää 
huomattavasti, vaikka toimisi lähes yksin alueella.

En tunne tarkoin eri kunnissa suoritettuja linnustotutkimuksia, mutta 
näppituntumalta tuntuu siltä, että tehdyt tutkimukset eivät jakaudu läheskään 
tasaisesti. Tutkimuksia on taidettu suorittaa pääasiassa kansallispuistoissa, 
luonnonpuistoissa ja muilla suojelualueilla, ja suojelualueita löytyy 
tunnetusti eniten pohjoisesta.


Ja sitten ei kun tilastoa tsiikaamaan:

     lajeja     pinta-ala    asukkaita

 1. INA 260     1. 17321     4.  6950
 2. ROV 258     5.  8016     1. 58813
 2. SOD 258     2. 12415     2.  9001
 4. ENO 241     3.  8359    13.  1966
 5. PEL 232    16.  1863     9.  4228
 6. UTS 229     8.  5370    14.  1329
 7. KMJ 226     9.  3931     3.  8883
 8. KOL 214    12.  2617    11.  3792
 9. SAL 213     7.  5872     8.  4365
10. KIT 212     4.  8261     5.  5948
10. MUO 212    14.  2038    12.  2347
12. YLI 207    13.  2212     6.  4968
13. PLK 202    15.  1882    16.  1062
14. SAV 201     6.  6496    15.  1248
15. RAN 196    10.  3696     7.  4514
16. POS 189    11.  3545    10.  4097

Muistakaahan, että lajimäärät eivät ole nyt - eivätkä koskaan - lopullisia:O)

Timo