[Lly] Hyvän alun jälkeen maitojunalla tienvarteen

[Timo Jii Leppänen]

!!!!

Tämäkin päivä meni taas niin, että mietin iltapäivään asti, lähteäkö 
lintujahtiin vai ei. Lopulta päätin lähteä, ja kello taisi jo huidella lähemmäs 
kolmea kun saavuin autolla Kalmakaltiontien varteen.

Siitä lähdin sitten saapastelemaan kohti Kieritunturia, joka sijaitsee harvoin 
retkeillyllä Puljun erämaa-alueella. Olipan melkoista jänkää ja pusikkoa Mikko-
vainaanjängän tienoilla. Oja ei ole missään leveä, mutta silti hankala ylittää. 
Hyvä oli, että jänkkä ei kuitenkaan joutunut nimeään vaihtamaan, pääsin näet 
ojasta lopulta ylitse.

Kieritunturilla näkyi yhtä ja toista kivaa, mutta ei kuitenkaan mitään 
harvinaisuuksia. Koppelokin oli vastassa ennenkuin siirryin täysin puuttomalle 
alueelle. Kieritunturilla oli melkoista kapustarintatykitystä, sillä 
piippailijoita liikkui oikein urakkakaupalla. Ylempänä oli myös punakuiri ja 
lapinsirkkuja. Kaikkein käsittämättömin vastaantulija oli tämänvuotinen 
kuukkelinpoikanen, joka näytti olevan yksinään noin 450 metriä korkean tunturin 
huipulla, vaikka lähimmät puutkin olivat kilometrin päässä. Oli aika orvon 
tuntuinen kaveri siinä kivellä pällistelemässä. Sitten lähti kuitenkin lentää 
räpistelemään kauemmaksi.

Tunturin pohjoisnokalle asti olosuhteet olivat vielä lähes inhimilliset, mutta 
sitten tuli ensin pieni sadekuuro. Ja sen olisi vielä kestänyt, mutta 
ottaessani suunnan Kalmakaltion Lomaa kohden sääsket lisääntyivät kaiken aikaa. 
Maasto oli muuten lähes inhimillistä, mutta kun en päässyt ojan yli tielle, 
jouduin vielä rämpimään Nunnasen suuntaan liki 2 km ojanvartta, aina lähteelle 
(varsinainen Kalmakaltio) asti, ennen kuin onnistuin pääsemään tielle.

Sääskiä tunki silmiin korviin, nenään, taskuihin ja niitä oli lopulta 
saappaatkin täynnä. Meinasi jo paniikki iskeä. Turha kuvitella että olisin 
viimeisten 5-6 km aikana kirjannut yhtään lintuhavaintoa, enkä edes jaksanut 
ajatella lintuja. Pääasia oli, että selvisin pois pöpeliköistä ja jängältä. 
Eväsrepunkin jaksoin avata vasta autossa. Olipahan varsinaista 
selvitymistaistelua.

Sen pituinen se. Tähän päättyvät T Jii Leppäsen ihmeelliset seikkailut 
Enontekiön linnunlaulumailla - ainakin joksikin aikaa:O(  Sisätilat vievät 
voiton...

Timo