[Lly] Re: Lintuyhdistysten alueista yms.

[Timo Jii Leppänen]

Lapissa pitkät välimatkat ovat (ennenkin) haitanneet yhdistystoimintaa. 
Käytäntö on nykyisin se, että hallitus ja muut toimihenkilöt valitaan 
Rovaniemen seudulta. Valintakysymys ei ole rovaniemeläisten itsekkyyttä, vaan 
johtuu yksinkertaisesti siitä, että pitkien välimatkojen maakunnassa ei 
erinäisistä syistä katsota tarpeelliseksi tai aiheelliseksi lähteä ajamaan 
satoja kilometrejä kokouspaikalle. Ja valinta johto- tai muihin tehtäviin 
tietää vähintään vuodeksi useita pitkiä ajomatkoja.

En tiedä syitä, jotka johtivat Kemi-Tornio -alueen yhdistyksen perustamiseen, 
mutta jotenkin luontevalta tuo asia tuntuu näin jälkeenpäin, onhan alue 
yhtenäinen, ja sijaitsee Perämeren pohjukassa, muodostaen siten 
linnustollisesti ja maantieteellisesti oman kokonaisuutensa. Pinnakisoihin 
osallistuvienkaan ei tarvitse ravata koko laajaa Lappia ympäri. Jos yhdistyksen 
alueella on kaksi lähes tasavahvaa kaupunkikeskusta, ehkä siitäkin muodostuu 
erinäisiä paineita, esimerkiksi johtotehtäviä hamuaville?

Tiira-järjestelmä mahdollistaa havaintojen miltei reaaliaikaisen yleiseen 
tietoon saattamisen, yhdistysalueista riippumatta. Aiemmin koettiin ehkä hieman 
vieraana havaintojen ilmoittaminen muilta yhdistysalueilta näiden omiin 
arkistoihin. Tiira poisti tällaiset ongelmat, ainakin niiltä, jotka eivät ole 
jumiutuneet vanhakantaiseen ajatteluun.

Henkilökohtaisesti en pidä mahdottomana ajatusta Kuusamon yhdistysalueen 
laajenemisesta Lly:n kustannuksella. Pienellä yhdistysalueella on omat etunsa 
ja haittansa. Toimin aikoinaan vuosina noin 1972–1985 Aves-killassa, joka oli 
silloin täysivaltainen LYL:n jäsen. Yhdistyksen pääpaikka oli niinkin pieni 
kunta kuin Längelmäki (joka jaettiin jokin aika sitten Oriveden ja Jämsän 
kesken). Lisäksi toimintaa oli Orivedellä, sekä enemmän ja vähemmän myös 
Kuhmoisissa, Kuorevedellä ja kai ehkä Juupajoellakin. Nyt en muista enää 
tarkkaa aluemääritelmää? Pitäisi katsoa arkistoista.

Osa aktiiveista asui alueen ulkopuolella ja loputkin muuttivat vähitellen 
muualle opiskelu- työpaikka- tai muista syistä riippuen. Aves-killan toiminta 
hiipui vähitellen ja loppui sitten kokonaan. Periaatteessa sama vaara voisi 
uhata Kuusamoa, mikäli siellä aktiivit ukkoontuvat tai muuttavat muualle, eikä 
uusia tule tilalle. Siksikin on hyvä miettiä, onko syytä laajentaa yhdistyksen 
toimialuetta myös naapurikuntiin, ovathan ne luontevasti vieressä. 
Laajentamista mietittäessä kannattaa myös miettiä, onko naapurikunnissa 
riittävästi aktiiveja ja jos on, onko näissäkin kunnissa aktiiviharrastus 
mahdollisesti hiipumassa. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, sanoo sananlaskukin. 
Täältä katsoen en osaa sanoa, onko Kuusamon yhdistyksen toiminta pitkällä 
tähtäyksellä yleensäkään vahvalla pohjalla? Toivon mukaan on.

Yhdistysten toiminta-aluejakoa ei kannata naulata ikuisiksi ajoiksi minkään 
oven seinään, vaan niistä pitää tarvittaessa myös keskustella. Keskustelu taas 
tapahtuu ihmisten kesken ja siten keskusteluissa tulevat esiin henkilökemiat, 
kuten nykyisin sanotaan. Rajamuutokset voivat tapahtua myös sopuisasti, jos eri 
yhdistyksissä mietitään asiaa laajemminkin kuin vain omaan napaan 
tuijottamalla. Tärkeätä on kysyä asiaa myös kunnan omilta aktiiveilta ja muilta 
lintuharrastajilta. Huonosti valmisteltu siirto voi johtaa yllättäviinkin 
vastareaktioihin.

Henkilökohtaisesti asia ei minua kosketa, koska Posio ja Kuusamo ovat 
Enontekiöltä yhtä kaukana "kuin itä on lännestä". Mahdolliset neuvottelut 
jäävät joka tapauksessa isojen poikien hoidettaviksi...

Alueellisin terveisin,
Timo