[Lly] Sälää Ounastunturin kansallispuistossa

[timo.leppanen at utanet.fi]

Hello!

Kävin patikoimssa 7.-10.10. Ounastunturin kansallispuistossa (tunnetaan jossain 
päin myös nimellä Pallas-Yllästunturin kp). Ennen matkaa ajattelin, että eipä 
siellä avotunturissa enää taida lintuja olla. Oikeastaan lähdin tavoittelemaan 
vain kiirunaa ja mahdollisesti palokärkeä ekopinnalajiksi.

Menomatkalla tiistaina oli sumua ja satoi vettä. Keskiviikkona oli todella upea 
ilma, joskin hieman tuulinen. Torstaina satoi lunta niin, että maa on nyt 
kauttaaltaan jonkin verran valkoinen. Tänään oli taas kaunis ilma, joskin 
laaksoissa oli sumua koko päivän. Kuten saatoitte jo arvata, ainakin 
kuvausolosuhteet olivat mitä parhaat!

Kiiruna ja palokärki jäivät näkemättä. Pyhäkeron rinteen jäljistä en pystynyt 
varmaksi sanomaan, olivatko kyseessä kiirunan vai riekon jäljet?

Puistossa näkyi mm. pulmusia, kirjosiipikäpylintuja, riekkoja, taviokuurnia, 
punarintoja, tundraurpiaisia, pyrstötiaisia jne. Jälkimmäinen olikin 
meikäläiselle uusia Enontekiölaji, odotettu sellainen. Lisäksi havaitsin mennen 
tullen Ullatievoilla päin hippiäisiä, joita harvemmin Hetassa asti näkee tai 
kuulee.

Olen edelleen sitä mieltä, että syksyn parhaat (ja ainoat oikeat) vaelluskelit 
ovat juuri silloin kun maahan tulee ensilumi. Ruska-aikainen retkeily on liian 
turistimaista ja rahvaanomaista. Kumma kyllä, maastossa ei enää kovin paljoa 
näy kulkijoita? Tuvissa on todellinen luonnonrauha, eikä tarvitse olla koko 
ajan jotain tekemässä, lukemassa, kirjoittamassa, kuuntelemassa.... Saa vain 
olla hiljaa ja katsoa hämärtyvää iltaa. 

Lähdin tänä aamuna Hannukurusta klo 5.30 otsalampun valossa. Olin Siosvaaran 
rinteessä kun aurinko alkoi nousta metsänreunen takaa klo 8.08. Olipa upeat 
värit. Pyhäkerolta kuvasin laaksoissa leijailevia sumupilviä. Taitaa olla ennen 
kevättä taas luontokuvanäyttelyn ja miksei luontoillankin paikka...

Retkeilyterveisin,
Timo