[Lly] Sälää Ounastunturin kansallispuistossa

[timo.leppanen at utanet.fi]

Hello!

Kävin patikoimssa 7.-10.10. Ounastunturin kansallispuistossa. Ennen matkaa 
ajattelin, että eipä siellä avotunturissa enää taida lintuja olla. Oikeastaan 
lähdin tavoittelemaan vain kiirunaa ja mahdollisesti palokärkeä 
ekopinnalajeiksi.

Menomatkalla tiistaina oli sumua ja satoi vettä. Keskiviikkona oli todella upea 
ilma, joskin hieman tuulinen. Torstaina satoi lunta niin, että maa on nyt 
kauttaaltaan jonkin verran valkoinen. Perjantaina oli taas kaunis ilma, joskin 
laaksoissa oli sumua koko päivän. Kuten saatoitte jo arvata, ainakin 
kuvausolosuhteet olivat mitä parhaat!

Kiiruna ja palokärki jäivät näkemättä. Pyhäkeron rinteen jäljistä en pystynyt 
varmaksi sanomaan, olivatko kyseessä kiirunan vai riekon jäljet?

Puistossa näkyi mm. pulmusia, kirjosiipikäpylintuja, riekkoja, taviokuurnia, 
punarintoja, tundraurpiaisia, pyrstötiaisia jne. Jälkimmäinen olikin 
meikäläiselle uusi Enontekiölaji, odotettu sellainen. Lisäksi havaitsin mennen 
tullen Ullatievoilla päin hippiäisiä, joita harvemmin Hetassa asti näkee tai 
kuulee.

Olen edelleen sitä mieltä, että syksyn parhaat (ja ainoat oikeat) vaelluskelit 
ovat juuri silloin kun maahan tulee ensilumi. Ruska-aikainen retkeily on liian 
turistimaista ja rahvaanomaista. Kumma kyllä, maastossa ei enää kovin paljoa 
näy kulkijoita? Tuvissa on todellinen luonnonrauha, eikä tarvitse olla koko 
ajan jotain tekemässä, lukemassa, kirjoittamassa, kuuntelemassa.... Saa vain 
olla hiljaa ja katsoa hämärtyvää iltaa. 

Lähdin perjantaiaamuna Hannukurusta klo 5.30 otsalampun valossa. Olin 
Siosvaaran rinteessä kun aurinko alkoi nousta metsänreunan takaa klo 8.08. 
Olipa upeat värit. Pyhäkerolta kuvasin laaksoissa leijailevia sumupilviä. 
Taitaa olla ennen kevättä taas luontokuvanäyttelyn ja miksei luontoillankin 
paikka...

Retkeilyterveisin,
Timo