[Lly] Lapin kuukkelit

[Jokimäki Jukka]

BirdLife Suomi kartoitti Suomen kuukkeleita 2007. Oli erinomaista, että juuri kuukkeli valittiin kohdelajiksi ja että vetäjäksi saatiin asiantunteja henkilö.

Kartoituksen tuloksia tuotiin ilmi Ilkka- ja Kaleva-lehdissä.
Kuten lehtiartikkeleissa todetaan, kartoituksen painopiste keskittyi etelään. Täällä Lapissa, missä laji on yleinen, havaintoja ei viitsitty ilmoittaa, mikä on ymmärretävää.

On hienoa, että B-G.Lillandt jatkaa edelleen asiokasta tutkimustaan Suupohjan kuukkeleiden kanssa!

Lapin kuukkeleista ja kuukkelitutkimuksesta:
Kaleva-lehden artikkelissa todetaan mm. seuraavaa:"Kemijärven ohella myös Posiolta, ranualta, Pellosta ja Ylitorniolta ilmoitettiin vain kourallinen havaintoja"
-tämä tulos on otannallinen harha, eikä sen perusteella pidä antaa ko. tyyppisiä lausuntoja Ks. kommenttini yllä.

. ..."Pohjois-Suomen kuukkeleista ei ole pitemmältä ajalta seurantatietoja.
-Kyllä on esim. M. Suopajärven data Kemin-Tornion alueelta
-J. Jokimäen data Rovaniemen alueelta

...."Luonnontieteellisen keskusmuseon seurantalinjat ovat jaktossa hyvä työkalu lintukantojen tarkkailuun" -..Kemijärvelllä ..seitsemältä seurantalinjalta ..on löytynyt vain kaksi kuukkelireviiriä. Se on vähän."
-keskikesällä (kesäkuussa) tehdyt linjalaskennat eivät sovellu erityisen hyvin varhain pesivien paikkalintujen, kuten kuukkellikantojen seurantaa!

-.."-...Pohjoisessa....kuukkeleiden tilaa on aihetta alkaa seuraamaan tarkemmin.".
-Varmaan näin etenkin Kemin-Tornion alueella. Mutta jos todetaan, että seurantaa ei tarpeeksi, niin silloin ei voida antaa samanaikaisesti lausuntoja, että Lapissa kuukkeleilla menee huonosti.

Omien ja kanssatutkijoiden mukaan kuukkeli menestyy vallan hyvin talouskäytössä olevissa iäkkäissä metsissä.
Lapissa kuukkelilla näyttää olevan onglemia, kuten olettaa saattaa n.s. Lapin kolmion alueella (M. Suopajärvi voinee kertoa tästä enemmän). Muualla Lapissa kuukkeli voi toistaiseksi hyvin. Tulevina vuosikymmeninä närhen leviäminen voi aiheuttaa ongelmia pyös pohjoisemman Suomen kuukkelille. Ilmaston lämpeneminen voi närhen ohella tuoda uusia kilpailijoita myös lapintiaiselle.

Tutkimustuloksia Lapin kuukkeilsta ja niiden elinympäristönvalinnasta voi lukea esim.
Kaisanlahti-Jokimäki, M.-L., Jokimäki, J. & Väisänen, E. 2005: Kuukkeli metsäluonnon indikaattorina. -Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 939:18-33. Saman tapainen tutkimus on käynnissä parhaillaan myös Keski-Suomessa.
Kaisanlahti-Jokimäki, M.-L. & Jokimäki. J. 2005: Kuukkelin sulkien käyttömahdollisuuksista metsähabitaatin laadun mittarina. -Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 939: 34-40.

Sukusiitosongelman olemme tuonneet esille julkaisussa:
Uimaniemi, L., Orell, M. Mönkkönen, M, Huhta, E., Jokimäki, J. & Lumme, J. 2000: Genetic diversity in the Siberian Jay (Perisoreus infaustus) in fragmented old-growth forests in Fennoscandia.  -Ecography 23:669-677.

Terveisin,

Jukka
______________________
Jukka Jokimäki, FT, dosentti
Luontoselvitys- ja YVA-palvelut
Arktinen keskus
Lapin yliopisto
PL 122
96101 Rovaniemi
puh. 016-341 2794; kännykkä 0400-138 802
fax. 016-341 2777
etunimi.sukunimi at ulapland.fi
www.arcticcentre.org<http://www.arcticcentre.org/>

Dr. Jukka Jokimäki
Nature Inventory and EIA-services
Arctic Centre
University of Lapland
P.O.Box 122
FI-96101 Rovaniemi, FINLAND
tel. +358 16 341 2794
fax +358 16 341 2777
firstname.secondname at ulapland.fi
www.arcticcentre.org<http://www.arcticcentre.org/>
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/lly/attachments/20081030/987ca6d9/attachment.html