[Lly] Guinness-lintuja

Thu Sep 25 22:38:12 EEST 2008

Mietin ensin, että mitäs ihmeteltävää mittaamisessa on, mutta saattaapa olla, ettei ihminen niihin koloihin mahdu mittanauhan kanssa :-D

Kovin paljoa en lajista tiedä, tässä linnun yhdysvaltalaisen All About Birds -sivuston entry
http://www.birds.cornell.edu/AllAboutBirds/BirdGuide/Rhinoceros_Auklet_dtl.html

Ja kuten näkyy, tieteelliseen nimeen tuli kirjoitusvirhe, oikea muoto on Cerorhinca monocerata – mikä auttanee vaikkapa Google- tai Wikipedia- ym. seikkailuissa.

> Date: Thu, 25 Sep 2008 22:13:47 +0300
> From: timo.leppanen at utanet.fi
> To: the_number_freak at hotmail.com
> Subject: Re: [Lly] Guinness-lintuja
> CC: lly at lists.oulu.fi
> 
> Anssi olikin tehnyt niin tarkkaa työtä tekstinsä kanssa, että meidän muiden ei 
> kirjaa enää tarvitse ostaakaan - vai?
> 
> Paljon olisi kommentoitavaa, mutta seuraava ainakin kummastuttaa:
> 
> > PISIN LINNUN PESÄKOLO: sarvikiislan (Cerorhina monocerata) pesäkäytävä on
> > yleensä 2–3-metrinen, joskus 5 ja pisin oli 8 m.
> 
> Olisi mielenkiintoista tietää enmmän tuosta lajista ja sen pesäkäytävistä. 
> Millaisia ne mahtavat olla? Tekeekö lintu käytävät itse? Ja kuinkahan käytävät 
> sitten mitataan?
> 
> Guinneess'ista pyörällään,
> Timo
> 
> 
> 
> Lainaus Anssi Mäkinen <the_number_freak at hotmail.com>:
> 
> > 
> > Enkä tarkoita kaljan maskottitukaania, vaan sain tänään Guinness World
> > Records 2009 -kirjan suomalaisen laitoksen. Joka kertoo linnuista, että...
> > 
> > PAINAVIN LENTÄVÄ LINTU: H. T. Glynn ampui 18,2-kiloisen kuningastrapin
> > (Ardeotis kori) v. 1936. 
> > –Mielenkiintoista, kuningastrapin painotiedot ovat olleetkin kiven takana.
> > Omistamani CRC Hanbook of Avian Body Masses (Dunning 2008) kertoo alalajin A.
> > k. kori koiraan painoksi 7,2–15,2 kg (ka 11,3 kg) ja isotrapin (Otis tarda)
> > koiraalle puolestaan 8,5–18 (11,975) kg. Kuningastrapin alalajin A. k.
> > struthionculus sanotaan tosin olevan koria painavampi, mutta Dunningilta
> > löytyy sille vain yhden koiraan "keskiarvo" 10,9 kg. Tuossa
> > isotrappiaineistossa on tosin huomioitava, että näin samat lukemat BWP:ssä,
> > mutta se koski vain yhtä (saksalaista) otantaa; kaikki aineistot huomioon
> > ottaen kokovaihtelu oli 5,75–18 kg ja pienin koiraiden keskipaino oli 8,883
> > kg. Kirjassa mainittiin, että nuoret koiraat yleensä 6–12 kg, vanhat 8–16 kg.
> > Tasan 18 kg näyttäisi olevan suurin luotettava isotrapin paino, sekä BWP että
> > Guinness tuomitsivat tiedon 21-kiloisesta mantšurialaisesta linnusta
> > epäluotettavaksi. Jos uusi Guinness pitää siis kutinsa kunigastrappi
> > näyttäisi voittavan isotrapin 200 grammalla. Tietysti silloin tällöin
> > mainitaan tieto puolalaisesta 22,5-kiloisesta kyhmyjoutsenesta (Cygnus olor),
> > mutten tiedä suhtaudutaanko tähän enään vakavasti – tiedon
> > kirjallisuusviitteestä en nyt muista muuta kuin, että vuodelta 1935 oli.
> > 
> > SUURIN ELÄVÄN LINNUN MUNA: Strutsi (Struthio camelus) pyöräytti 2,58-kiloisen
> > munan ruotsalaisten Kerstin ja Gunnar Sahlinin maatilalla 30.8.2007.
> > –Muistelisin ennätyksen tulleen aiemminkin Ruotsista – vai olinko kuullut
> > samasta jo aiemmin? Strutsinmunien keskipaino on ollut eri tutkimuksissa
> > 1,3–1,6 kg, kananmuna painaa n. 60 g.
> > 
> > ENITEN LINTUJA SAMASSA PESÄSSÄ: Kutojiin kuuluvan tasavaltalaisen
> > (Philetairus socius) yhteispesässä saattaa olla jopa 300 asuntoa. Pesä voi
> > olla 2 m korkea ja 8 m pitkä ja joskus pesäpuu romahtaa painon alla.
> > –Tämänhän kaikki jo tiesivätkin. Suurin pesä puussa? Valkopäämerikotkakin
> > (Haliaeetus leucocephalus) on aika ison rakentanut.
> > 
> > SUURIN HAUKKALAJI: Tunturihaukka (Falco rusticolus) voi olla 64 cm pitkä,
> > siipiväliltään 123 cm ja painaa 800–2 100 g.
> > –Suomentaja ei ole nyt ymmärtänyt englannin kielen sanan "falcon" merkitystä.
> > Mitenkäs haukan määrittelet? Ylläoleva ennätyskategoria on tietysti oikeasti
> > "suurin jalohaukka". Löyhimmän kautta kaikki Accipitridae-heimon lajit ovat
> > haukkoja, jolloin suurin on munkkikorppikotka (Aegypius monachus; paino
> > 7–12,5 kg, pituus 100–120 cm, siipiväli 250–295 cm). Haukka-sanalla
> > nähtävästi kuitenkin tarkoitetaan niitä heimon lajeja, jotka eivät ole
> > "korppikotkia" tai "kotkia" (ml. hiirihaukan sukuiset "harpyijat") sekä
> > jalohaukkoja. Tosi tieteellistä siis. Raptors of the Worldin (Ferguson-Lees
> > et. al. 2001) mukaan sanoisin, että suurin on tällöin kruunuerakkohaukka
> > (Harpyhaliaetus coronatus; 73–79 cm, 170–183 cm), aivan tuntumassa ovat myös
> > erakkohaukka (H. solitarius, 65–75 cm, 157–180 cm) ja marsuhaukka
> > (Geranoaetus melanoleucos, 60–76 cm, 149–184 cm); painotiedot vain ovat
> > onnettomat: H. coronatus 2,95 kg (1 yks), H. solitarius "noin 3 kg" ja G.
> > melanoleucos k 1,7 kg (1 yks) n 3,2 kg (1 yks). Muilta mitoiltaan H.
> > coronatus on kuitenkin näistä suurin. Tunturihaukka on muuten Suomessa
> > säännöllisesti pesivistä petolinnuista kotkien jälkeen suurin: keskimäärin
> > selvästi kanahaukkaa ja hieman sääkseäkin painavampi.
> > 
> > PIENIN ULAPPAKEIJU: Etelänkeiju (Oceanites oceanicus) painaa 40 g.
> > –Kukkua. Jo eurooppalainen merikeijukin (Hydrobates pelagicus, 20,3–31,1 g)
> > on pienempi. Yleensä maailman pienimmäksi (ja pienimmäksi merilinnuksi)
> > sanotaan kääpiökeiju (Oceanodroma microsoma), joka Dunningin mukaan painaa
> > 18,2–21,7 (ka 20,5) g – sama lähde tosin kertoo pikkuetelänkeijun (Oceanites
> > gracilis) painoksi 16–17 (3 yks, ka 16,7) g. Etelänkeijun painoksi sanotaan
> > 25–35 (28,9) g – selvästi Guinnessin väitettä vähemmän, mutta silti vasta 5.
> > sijalle oikeuttava lukema (edellisten lisäksi pienempi on vielä
> > galapagosinkeiju Oceanodroma tethys, 19–30 g).
> > 
> > PISIN LINNUN PESÄKOLO: sarvikiislan (Cerorhina monocerata) pesäkäytävä on
> > yleensä 2–3-metrinen, joskus 5 ja pisin oli 8 m.
> > –Kaikki tiesi tämänkin.
> > 
> > NIRSOIN LINTU: Kotilohaukan (Rostrahamus sociabilis) alalaji plumbeus syö
> > vain Pomacea paludosa -omenakotiloita.
> > –Ferguson-Lees ei erittele alalajien ruokavalioita, mutta toteaa
> > kotilohaukkojen syövän lähes yksinomaan Pomacea-suvun kotiloita. R. s.
> > plumbeus mainitaan alalajeista lyhytnokkaisimmaksi.
> > 
> > SUURIN METSÄKANALINTU: Metson (Tetrao urogallus) koiras painaa jopa 4 kg ja
> > naaras 2 kg.
> > –PLV:n mukaan keskipainot olivat 3,98 ja 1,85 kg. Suurimmat metsot ovat
> > Saksassa, josta BWP löysi 6,5-kiloisenkin.
> > 
> > HARVINAISIN LINTU: Rämetulikärjen (Campephilus principalis) uskottiin
> > kuolleen sukupuuttoon Yhdysvalloista 1940-luvulla, mutta havaittiin taas
> > 25.4.2005 Cache Riverin ja White Riverin luonnonpuistossa (Arkansas, USA).
> > Kuubalainen alalaji löydettiin uudelleen 1986, mutta uusia, luotettavia
> > havaintoja ei ole tehty, joten se lienee kuollut sukupuuttoon.
> > –No joo. Mitenkäs harvinaisimman määrittelet? Omasta mielestäni kunnia kuuluu
> > lajille, jonka viimeisimmästä havainnosta on kulunut kauimmin aikaa ja jota
> > ei kuitenkaan ole julistettu sukupuuttoon kuolleeksi. Etsin aikoinani tällä
> > perusteella harvinaisinta lajia BirdLife Internationalin sivuilta ja
> > voittajaksi selvisi goiansirkkunen (Sporophila melanops), jota ei ole tavattu
> > 1823 kuvatun yksilön jälkeen (holotyypiksi sitä ei kuitenkaan
> > yksiselitteisesti sanota). 
> > http://www.birdlife.org/datazone/species/index.html?
> action=SpcHTMDetails.asp&sid=9539&m=0
> > Muistaakseni tuota tuoretta rämetulikärjen havistakaan ei ole kiistattomasti
> > hyväksytty, jolloin tuorein mannermaahavainto on vuodelta 1944.
> > 
> > Jos ei ollut itsestään selvää, niin
> > PLV = Pohjolan linnut värikuvin
> > BWP = Birds of the Western Palearctic
> > 
> > En tietenkään listannut kaikkia, lähinnä keskityin tuoreisiin kategorioihin
> > ja niihin, joissa oli kommentoinnin aihetta. Guinness käy nähtävästi vuosi
> > vuodelta epätieteellisemmäksi ja sensaatiohakuisemmaksi (tässä oli 3D-kuvia
> > ja lasit niitä varten!) ja allekirjoittanut löytää niistä läjäpäin väärää
> > tietoa, kuten näkyy. Suomennos on myös tuoreimmissa laitoksissa ollut kerta
> > kaikkiaan kelvotonta: Annukka Kolehmaisen mukaan mm. marsupial=nisäkäs. Yhä
> > se silti näemmä ostokynnykseni ylittää, löytyy siitä kuitenkin kaikenlaisia
> > pöljyyksiä, mitä muualla ei ole – eikä kerran vuodessa ilmestyvän opuksen
> > osto niin mahdottomalta rahareiältä tunnu.
> > 
> > 
> > _________________________________________________________________
> > Ota nyt käyttöösi uuden sukupolven Windows Live palvelut!
> > http://get.live.com
> 
> 
> 
> 
> _______________________________________________
> Lly mailing list
> Lly at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly

_________________________________________________________________
Ota nyt käyttöösi uuden sukupolven Windows Live palvelut!
http://get.live.com
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/lly/attachments/20080925/bbc3579e/attachment.html