[Lly] Kiljuhanhen kevätmuuton seurannasta

[Pirkka Aalto]

Hei!

Välitän tännekin tämän kiljuhanhia käsittelevän viestin... Sillä Lapin 
lajistahan tässä on pohjimmiltaan kysymys.

t: Pirkka



----- Original Message ----- 
From: "Ari Leinonen" <ari.leinonen at mail.suomi.net>
Subject: Kiljuhanhen kevätmuuton seurannasta


Hei kaikki,

 WWF:n  kiljuhanhityöryhmä seuraa tänäkin keväänä ( alustavasti
 27.4-20.5) kiljuhanhien muuttoa Perämeren alueella. Viime vuosina
 tärkeimmäksi levähdysalueeksi on osoittautunut Siikajoen Karinkanta ja
 Säärenperä sekä läheinen osin Lumijoen puolella sijaitseva peltoalue
 (Kivikasan pellot). Myös perinteisillä alueilla Hailuodossa tullaan
 seurantaa tekemään.

 Oulun seudun linturetkeily eri muodoissa on varsin vireää seuraavien
 viikkojen aikana, joten kiljuhanhityöryhmä toivoo, että seuraavat asiat
 otettaisiin huomioon:

 - Karinkannan, Säärenperän ja Kivikasan peltojen alueella ei liikuttaisi
 peltoteillä. Se voi häiritä lintuja, tarkkailua ja maanomistajia. Rantaa
 voi käydä kiikaroimassa Säärenperän venerannassa.

 - Liminganlahdella Temmesjokisuun torni (aamun myötävalo) ja
 Sannanlahden torni (illan myötävalo) kuten myös Virkkulan ja Puhkiavan
 tornit kannattaa ottaa huomioon, kun suunnittelee retkeä. Myös Limingan
 ja  Siikajoen Karinkannan väliset pellot kuten esim Karin pellot
 kuuluvat perinteisiin kiljuhanhien suosimiin alueisiin.

 - kiljuhanhien muuttoa on seurattu yksilötasolla Viron, Suomen ja Norjan
 välillä useita vuosia, mutta silti varsinkin Viron tunnettujen
 levähdysalueiden (Haeska, Tahu) sekä Perämeren tunnettujen alueiden
 välillä on katkosta eli ei tiedetä missä ne välillä levähtävät. Se
 tiedetään, että useissa tapauksissa Perämeren tunnetuilta paikoilta
 lähtiessään kyseiset yksilöt löytyvät seuraavana päivänä Porsangin
 vuonon rannoilta.

 - ilmoita kiljuhanhihavaintosi allekirjoittaneelle puh. 0400 194 056
 mieluiten tekstiviestillä, jossa on nimi, päivä, tarkka kellonaika- ja
 paikka ja hanhien lukumäärä. Esim digiscouping kuvat, joissa näkyy
 vatsalaikkuja, ovat hyvin tervetulleilta ja ne voi lähettää minulle
 yksilövertailua varten. Rupisimmatkin kuvat kyllä kelpaavat eli
 sommittelun ja rajauksen ei tarvitse olla huippua.

 -  kiljuhanhi vai tundrahanhi ? edellisen vuoden poikaset (2kv) erottaa
 varmimmin siitä, että kiljuhanhella on aina keltainen silmärengas. Saman
 vuoden poikasilla heikko. Molemmilla lajeilla aikuisilla on
 vatsalaikkuja ja valkoinen otsakilpi ja molemmilla lajeilla voi olla
 keltainen silmärengas, mutta kiljuhanhella keltainen silmärengas on
 aina, ja se on turpeampi ja näkyvämpi kuin tundrahanhella.
 Kiljuhanhella otsakilpi ulottuu useimmiten päälaelle asti. Ajan tasalla
 oleva lintukirja kannattaa pitää mukana ja ilmoittaa epäselvätkin
 tapaukset.

 - tätä viestiä voi välittää muillekin lintuyhdistyksille, sillä myös
 Säärenperän alueella vierailee  toukokuun alkupuolella lintuharrastajia
 ympäri Suomea.

 Viime vuonna ensimmäiset kiljukkaat saapuivat 27.4 Karinkantaan ja
 viimeiset poistuivat 20.5 Kivikasan pelloilta. Hailuodossa nähtiin myös
 20.5 yksi kiljuhanhi. Vatsalaikkuihin perustuvassa yksilövertailussa
 päädyttiin 20 yksilön määrään Perämeren alueella. Vertailu perustuu
 havaintoihin,  videoscoping kuvauksiin ja vatsalaikkupiirroksiin. Hanhia
 kuvataan kaukoputken ja videokameran sekä välissä olevan sovitteen
 avulla. Tätä systeemiä on käytetty ja hyväksi todettu jo yli kymmenen
 vuotta.

Hanhia voi kuvata hyvissä olosuhteissa satojen metrien päästä ilman
 kojua niitä häiritsemättä. Jokaisella aikuispukuisella kiljuhanhella on
 enemmän tai vähemmän vatsalaikkuja, joita vertailemalla päästään
 tarkkaan yksilömäärään. Vuodesta 2001 alkaen tässä vertailussa on
 käytetty hyväksi tietokonepohjaisia editointiohjelmia.

 WWF:n kiljuhanhityöryhmä on osallistunut aktiivisesti useana vuonna myös
 Viron puolella kiljuhanhien muuton tarkkailuun. Matsalun lahdella
 Haeskan pellot ja Haapsalun lahdella Tahun pellot on merkittäviä
 levähdysalueita, joilla on havaittu viime vuosina enemmän kiljuhanhia
 kuin Suomen puolella. Viime vuonna laikkuvertailu antoi tulokseksi 23
 yksilöä Viron puolella. Viime vuonna ensimmäiset kiljukkaat havaittiin
 Virossa 20.4 ja viimeiset 10.5. Vuonna 2006 keväällä Virossa havaittiin
 ja kuvattiin 30 yksilöä, kun taas Perämeren seudulla vain 10 yksilöä.
 Tuore tieto kertoo, että tämän kevään ensimmäiset kaksi kiljuhanhea on
 saapunut Viron perinteisille levähdysalueille 21.4.

 Pohjoismaiden tärkein levähdysalue kiljuhanhilla on Norjassa Porsangin
 vuonolla sijaitseva Valdakin rantaniityt. Valdak sijaitsee on 15 km
 Lakselvistä pohjoiseen vuonon läntisellä puolella. Vuorovesi ei yllä
 huuhtelemaan koko laajaa niittyä, joten sinne jää kiljuhanhille
 mieluisaa ja suojaisaa aluetta. Alue on luonnonsuojelualuetta, mutta
 kiljuhanhia pystyy tarkkailemaan hyvin katetusta kojusta, joka sijaitsee
 aika korkean (15-20m) töyrään reunalla. Sieltä avautuu hienosti koko
 laaja niitty. Täällä on varminta päästä ihailemaan kiljuhanhia, jos
 retkeilee alueella 15.5-30.5. Valdakista kiljuhanhet siirtyvät
 pesimisalueille tunturiin. Viime vuosina Suomen puolelta ei ole löytynyt
 pesintää, mutta sellaisia pareja on ollut muutamia viime vuosina, jotka
 on havaittu Perämeren alueella, mutta ei Valdakissa. Viime keväänä
 Virossa, Perämerellä ja Valdakissa havaituista yhteensä 35:stä yksilöstä
 5 oli sellaisia, joita ei havaittu Valdakissa.

 Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa kiljuhanhista, mm se kuinka
 monta Fennoskandian populaatioon kuuluvaa kiljuhanhea on nähty 8.4 tänä
 vuonna Unkarissa, Hortobagyssa. Nämä kiljuhanhet muodostavat pääosan
 vielä Pohjolassa pesivistä kiljuhanhista. WWF:n sivuilta löytyy myös mm.
 videoclippejä Valdakissa pyydettyjen lähetinhanhien valjastuksesta ja
 vapautuksesta. Porsangilla nauhoitetun kiljuhanhen ääntä voi myös
 kuunnella ja se löytyy alimmasta osoitteesta.

 http://www.piskulka.net/Recent%20observations.htm
http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/kotimaiset/kiljuhanhi.html
http://blogit.iltasanomat.fi/kiljuhanhet/


 Antoisaa retkeilyä kaikille.


 Ari Leinonen

Oulu
kiljuhanhien Perämeren muutontarkkailusta vastaava
puh. 0400 194 056
ari.leinonen(at)mail.suomi.net