[Lly] atrappien käytöstä / Allan Hamarin kommentteja

[pekka.rahko at dnainternet.net]

Hei,

Välitän listalle Allan Hamarin viestin liittyen atrappien 
käyttöön. Allan ei ole sp-listan jäsen, joten listalle 
lähetetyt vastineet eivät välity hänelle.

Pekka R.

-----

LLY:n ristiinnaulittuna jäsenenä, nyt kun olen saanut 
tietooni vuodenvaihteen sähköpostilistan keskustelut 
liittyen atrappini käyttöön varmistaakseni eräät 
lintuhavainnot Tiira-sivuille:

Olen vilpittömällä, suorastaan innostuneena osallistunut, 
osin myös alaikäisten ”lintumiehiksi” kasvattamien 
poikieni Pyryn (11 v) ja Lennin (9 v) kanssa, Lapin 
lintutieteellisen yhdistyksen nettisivuilla markkinoimiin 
lintukisoihin ja vastaaviin. Nyt minut on leimattu pitkään 
lintuharrastuksen piirissä toimineiden Ismo Kreivin ja 
Jorma Halosen toimesta sääntörikkojaksi ja ties miksi! 
 Minkä sääntöjen? Olen osallistunut talvipinnakisaan ((3 
kertaa), Aves Lapponia-kisaan (vuonna 2008 eka kertaa) ja 
lokakuun pinnakisaan (vuonna 2008 eka kertaa). Kieltämättä 
noviisina olen sijoittunut kohtalaisesti ko. kisoissa; 
johtuen osin elämäntilanteestani ja osin siitä, että 
kierrän Lappia työni puolesta (autolla pahimmillaan 80.000 
km/v), ja minulla sattuu olemaan aina mukana kiikari ja 
kaukoputki! Tapahtumien säännöt olen lukenut LLY:n 
nettisivuilta viimeisen pilkun takaa (olen insinööri, itse 
asiassa diplomi-insinööri). Vain Aves Lapponiassa 
kielletään atrapin käyttö!!! Lukekaa itse ko. nettisivujen 
ohjeet ja miettikää miten uudet mukaan tulevat 
osallistujat/jäsenet sen mukaan voivat toimia?! 
Puhumattakaan siitä, kuinka ko. tapahtumien ja kisojen 
tulokset julkaistaan: voit saada tietoosi tulokset vain 
eksymällä Oulun yliopiston ylläpitämille LLY:n 
sähköpostilistan sivuille, joissa keskustelujen sisällä 
joku LLY:n jäsen, josta ei yleisesti ole mitään tietoa 
LLY:n sivuilla, kertoo ikään kuin ohimennen jossain 
sähköpostiviestissään, miten esim. talvipinnakisassa, 
lokakuun pinnakisassa tai Aves Lapponiassa on käynyt. Itse 
olen olettanut, kun mitään ei ole LLY:n sivuilla ko. 
markkinoiduista tapahtumista toteutumisen jälkeen 
tuoreeltaan kerrottu, että tulokset ovat SUURI SALAISUUS 
vuosikokoukseen asti tms. Mutta niinhän ei asia ilmeisesti 
ole, koska esimerkiksi lokakuun pinnakisasta on kerrottu 
vain sähköpostilistalla!

Todellakin, ostin atrapin (1.200 linnun ääntä ja n. 200 €) 
Lintuvarusteen nettisivujen perusteella noin vuosi sitten. 
En siksi, että houkuttelisin sen avulla lintuja luokseni, 
vaan oppiakseni linnunäänet. Olen vuodessa edistynyt 
mielestäni lähtötasostani huimasti ko. laitteen avulla: 
osaan lintujen tieteellisiä nimiä ja erotan esimerkiksi 
hippiäisen, puukiipijän ja hömötiaisen äänet toisistaan, 
vaikken erityistä sävelkorvaa omaakaan!!!  Enkä tee 
virheilmoituksia tämän johdosta Tiiraan. Mitä muuta tulee 
mieleeni atrappini käytöstä: olen päässyt sen avulla 
tekemään tuttavuutta muutamaan lintuun: hippiäinen, 
töyhtötiainen, puukiipijä, peukaloinen, palokärki. Vaikka 
atrapin käyttö on ollut vain hetkellistä, ja erittäin 
satunnaista. Atrappini on opettanut minut tunnistamaan ja 
löytämään ko. lintulajit äänen perusteella JA ILMAN 
ATRAPPIA! Ja yritän edelleen oppia sen avulla lisää 
linnuista, käytännössä! Kun Lintuvaruste myi minulle ko. 
atrapin, minulta ei vaadittu ”aseenkantolupaa”, ei mitään 
rajoituksia tai ohjeita atrapin käytölle. Olisiko pitänyt? 
En tiennyt, että se on lintujen ”häirintälaite”!

Luen luontoharrastuksiini, joita ovat vaellus, melonta, 
kalastus, sienestys, marjastus jne. luontoaktiviteetit, 
myös linnut (jo 24 v). Asun 19. vuotta erämaassa, 
Simojärvellä Ranuan takamailla, lähimpään kauppaan on 
matkaa yli 40 km, kierrätän ja kompostoin kaikki jätteeni 
ja kunnioitan Pentti Linkolan teesejä elämänsuojelusta. 
Olen isäni jalanjälkiä seuraten myös urheillut, 
voittanutkin neljässä eri urheilulajissa (erävaellus, 
erämelonta, suunnistus, reserviläisten syysjotos) yhdeksän 
suomenmestaruutta plus muut himmeämmät mitalit n. 14 kpl. 
Kilpaileminen on siis ”verenperintö”, mutta olen jo 56 v 
ja luopunut lapsuuden ajan leikeistä ja jäähdyttelen mm. 
linnuilla, leikkimielisesti, tieteellistä tilastointia 
tukien! Ilman paineita, uutta oppiakseni ja poikiani 
luontoharrastuksiin sitäkin kautta innostaen. Nyt, kun 
joudun tekemisiäni puolustamaan, minä haluan tuoda esiin 
muutaman ajatuksen kokemukseeni (mm. 2 
SM-erävaelluskilpailujen ratamestarina ja 
tehtävävastaavana, kansainvälisten suunnistuskilpailujen 
ratamestarina jne.) perustuen: Onnistuneen tapahtuman tai 
kisan järjestämiseen tarvitaan High Spirit = oikea, 
myönteinen, muita innostava asenne, sekä täsmälliset 
säännöt ( esim. Kuusamon 24  tunnin lintukisa) ja 
erityisesti uusien mukaan tulevien osallistujien 
perehdyttäminen. Sekä asiallinen palaute (=tulokset, 
yhteenveto, palaute tms.) osallistujille. Nämä periaatteet 
sulkevat pois fakkiutumiset ja sisäpiirikuviot sekä luovat 
mahdollisuuden uusien henkilöiden mukaantulolle 
harrastuksen piiriin ilman merkillisiä, epämääräisiä 
kynnyksiä.

Keskustelupalstanne juttuihin haluan vielä todeta, että on 
se nyt aika erikoista, että lintujen verkkopyynnillä 
voidaan ylipäätään saada eliksiä ja että tällaista 
harrastavat henkilöt väittävät atrappien häiritsevän 
lintujen elämää enemmän kuin verkkopyynti ja rengastus! 
Kalastajana en tietäisi, mitä kaikkia kaloja Simojärvessä 
on, ellen pitäisi rysää ja verkkoja järvessä. Tästä 
analogia lintuharrastukseen: En voi ymmärtää, millä 
perusteella lintujen verkottaminen tai rengastaminen, 
joihin usein saamani käsityksen mukaan käytetään 
atrapiakin, voi olla vähemmän häiritsevää kuin satunnainen 
atrapin käyttö lintuhavainnon varmistamiseksi! Ja en 
ymmärrä ollenkaan sitä, että verkosta saadut linnut 
hyväksytään verkonpitäjän eliksiksi! Ei voi olla totta!! 
Lintupiireissä pitäisi mielestäni käyttää samaa linjaa 
kuin kalapiireissäkin: Passiivi-sarjaa kuuluvat kaikki 
pyydyksillä kiinni saadut linnut ja Aktiivi-sarjaan kaikki 
luonnosta vapaina havaitut linnut (pl. keinoruokintapaikat 
maastossa ja pihapiirissä sekä kuolleena tavatut linnut). 
Eli tulisi olla mielestäni passiivielikset ja 
aktiivielikset erikseen.

Olen pannut merkille myös LLY:n harrastajien piirissä 
tapahtuvan ekobongauksen! Se on hieno asia! Mutta mikä on 
oikeasti ekobongausta? Onko ekobongausta se, että auton 
sijasta pyöräilen esim. Rovaniemeltä Tavivaaran 
hautausmaan lintujen ruokailupaikalle, jossa on laaja 
kemian- ja elintarviketeollisuuden linturuokintakattaus, 
ja listaan ekohavainnot ”pikkulinnuista” ja niitä 
jahtaavista pedoista. Olen sitä mieltä, että tekopyhyyttä 
koko juttu! Jos ekopinnoja jaetaan, pitää linnut bongata 
luonnosta, ei ruokinta- tai kaatopaikoilta. Jos 
ruokintapaikkapinnat hyväksytään, tulee ruokintapaikka 
mielestäni sertifioida ensin ekoruokintapaikaksi (=läskiä 
ja muuta alkuperäisravintoa ilman teollista jalostamista).

Jos vielä puolustelisin atrapin satunnaiskäyttöä: Se on 
varmasti vähemmän linnulle häiriötä aiheuttavaa kuin 
rengastusverkkoon kiinnijääminen tai talviruokintapaikalle 
”nälänhädässä” ”koukkuunjääminen” ja näiden johdosta pedon 
(petolintu, kettu, kärppä, kissa jne.) saaliiksi 
altistuminen. Ja toisaalta epäselvyyksien välttämiseksi: 
hyväksyn lintujen verkkopyynnin rengastusta varten, 
lintujen talviruokinnan ja ekopinnabongauksen; skarpataan 
vain niiden säännöissä, periaatteissa ja pinnalistoissa!

Lopuksi haluaisin sanoa, että LLY:n tulee olla ylpeä 
puheenjohtajastaan Pirkka Aallosta, minullakin on ollut 
tilaisuus eräissä tapahtumissa tutustua häneen. Hänen 
ajatuksensa ovat näin ulkopuolisen lintuharrastajan silmin 
todella terveet ja avoimet uudellekin ajattelulle (vrt. 
luistelu ja V-tyyli hiihtourheilussa meni edelle 
perinteisen tyylin). Lisäksi olen sitä mieltä, että meidän 
lappilaisten on ilman erityistä vastarintaa tarpeen ottaa 
virikkeitä ja neuvoja ulkopuoleltakin, niin etelästä kuin 
Amerikasta! Kun ne ovat, kuten sähköpostilistan 
keskusteluissa on käynyt ilmi, todella varteenotettavia, 
rakentavia ja kehittäviä. Meidän on uskallettava katsoa 
peiliin ja myönnettävä, että viisautta on myös muualla!

Lintu-, sanoisinko ajankohtaisesti huu huu-terveisin,

Allan Hamari

LLY:n jäsen, linnuista edelleen kiinnostunut
Simojärvi, kalasääksen pohjoinen kotisija