[Lly] Ei henkilökohtaista nollavuotta Enontekiöllä

[Timo J. Leppänen]

:O)!

Olen odottanut jännityksellä, että milloin tulee ensimmäinen vuosi, jolloin en 
tee Enontekiöltä uutta elishavaintoa. Tämän vuoden "nolla" tuli tänään 
rikotuksi, kun havaitsin Peltovuomassa hiirihaukan. Näin pedon ensin 
Ponnikosken sillalta. Lähdin sitten vielä varmistamaan havaintoa 
Killerinmaantieltä, mistä näin linnun ilman haitallista vastavaloa.

Hiirihaukka on ollut jo kauan pitkää pinnaa vaativalla ‘Top tulis jo 10' -
listalla. Hiha tuli samalla ekopinnaksi jäähdyttelevälle 
lintuharrastajavanhukselle. Pyöräilemään lähtiessäni mittarissa oli +1 aste ja 
64 km myöhemmin lukemat olivat +10 astetta.

Taas paistaa valo risukasaankin, vaan ei risupartaan, sillä sain uudet 
silmälasit pitkällisen odottelun jälkeen. On hienoa, kun erottaa jälleen myös 
puunlatvoissa laulavia lintuja. Kakkulaongelman ja etelän reissun vuoksi 
ekokisa meni minulta hieman sivusuun, mutta yritän haalia vielä kesän aikana 
jostain lisäpisteitä.

Tänä keväänä olen kummastellut haarapääskyjen määrää. Niitä on näkynyt aiempaa 
enemmän ja jopa enemmän kuin räystäspääskyjä, mikä on Enontekiöllä aika 
kummallista. Vai eivätkö kaikki pääskyset ole vielä edes saapuneet?

Eilen pyöräilin Sotkajärven suunnalla. Siellä oli melkoinen Pavarotti äänessä. 
Olin jo laittaa palokärjenkin vuodariksi, kunnes tajusin, että punarintahan 
siellä meuhtoo. Eniten heppu oli mieltynyt riekon matkimiseen, mutta kyllä 
sieltä tuli palokärki mukaan lukien myös järripeippoa, kahlaajia sekä yhtä sun 
toista imitaatiota. Aivan samaan ei kuitenkaan yltänyt kuin muutama vuosi 
sitten kotipihallamme puupaa-auton hälytyssireeniä taidokkaasti matkinut epeli.

Myös Ruijantien pysäkiltä kiitokset Oo-Peelle ja apumiehille värikkäästä ja 
tuhdista Kokko-lukupaketista! O-P kaipaili lisävahvuuksia toimitukseen. En 
lupaa mitään, ja jätän muutenkin kirjoittamishommat itseäni taidokkaammille 
henkilöille.

tjl