[Lly] Varangilla la 16.4-11

Wed Apr 20 20:12:56 EEST 2011

Hei

Kädessäni on Tromssan Yliopistomuseon julkaisusarjassa Ottar viime syksynä ilmestynyt noin 100 sivuinen yleistajuisesti kirjoitettu kirjanen  Norjan merilinnustosta Sjöfugl-speiler havets tilstand. Se keskittyy aika paljon juuri pohjoiseen. Artikkelien kirjoittajina on eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten lintu- ja ympäristötutkijoita.

Julkaisun mukaan isompien lokkilintujen (norjaksi sildemåkene), meri-, harmaa- ja kalalokkien kannat ovat (Olli on aivan oikein havainnut) pienentyneet Lofoottien pohjoispuolella noin 50%. Vanhastaan syyksi on esitetty sillin ylikalastusta ja pikkusillien määrän vähenenemistä. Tässä julkaisussa artikkelin kirjoittavat ovat sen suhteen hieman epäileväisiä. He esittävät kolme eri syytä lokkikantojen pienentymiseen. Mereen joutunut öljy tuhoaa, niinkuin kaikki tiedämme, pieninäkin määrinä lintujen höyhenpuvun, eivätkä ne selviä höyhenpuvun kastumisesta. Mereen joutuu myös hurjat määrät erilaista muovijätettä, jota lokit napsivat ja joka tukkii lintujen ruoansulatusjärjestelmän. Suurimpana syynä kirjoittajien mukaan on sitten se vanha juttu ympäristömyrkyistä. Pohjois-Norjan (niinkuin Itä-merenkin) lokkilinnut talvehtivat Keski- ja Itä-Afrikassa, jossa käytetään edellen malariasääsken torjuntaan DDT- ja PCB-pohjaisia myrkkyjä, joiden jäämiä on löydetty pohjois-norjalaisista lokeista. Seuraavana lainaus tekstistä suomennettuna: "Toisin sanoen isot lokkilinnut (norjaksi sildemåkene) Pohjois-Norjassa ja Itä-merellä ovat saaneet suuria DDT-pitoisuuksia sinä aikana, kun ne ovat muuttomatkalla. Tämä ei ole mikään todiste, että ympäristömyrkyt ovat syy, mutta emme voi poissulkea, että sillä on merkityksensä."

Artikkelien kirjoittajat ovat erityisen huolissaan kahdesta lintulajista.

Pikkukajavan pesimämäärät ovat mm Varnagilla pudonneet. Vuonna 1990 pesivien parien määrä Varangilla  oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna vielä noin 1.6 kertainen. Vuonna 2007 vain 0,35 kertainen. 1 on pitkäaikainen keskiarvo. Pudotus on melkoinen. 

Etelänkiislan väheneminen on vielä dramaattisempaa. Koko Norjan alueella pesivien parien määrä on pienentynyt 80-90%. Lajille ennustetaan, jos mitään ei tapahdu, 50% todennäköisyyttä kuolla sukupuuttoon seuraavan 50 vuoden aikana. Jostain syystä, johon en selitystä kirjasta löytänyt, Vardön Hornöylla pesivien parien määrä on hienoisessa kasvussa. (Olen lähdössä reilun viikon päästä tarkastamaan tilanteen. tarkoitus käydä myös Gamvikissa.)

Löytyy kirjasta toki yksi voittajakin. Suula pesi Finmarkin alueella 1970-luvun loppupuolelle ilmeisen satunnaisena, muutama pesintä vuodessa. Nyt siitä on tullut ehkä tulokaslaji, jonka pesivien parien määrä lähentelee kahtatuhatta paria. 

Olli kyseli myös haahkoista. Kirjassa kerrotaan myös vesilinnuista, lähinnä niiden muuttomatkoista. Niiden kannanvaihteluihin siinä ei puututa.

Jos Jotakuta kirjanen kiinnostaa, sitä voi (ehkä, en tiedä toimittavatko yksittäisiä numeroita ja saatavana tietääkseni vain norjankielisenä) allaolevasta osoitteesta hintaan NOK 60,00 + varmaan postikulut päälle: 

Ottar
Tromsö Museum - Unuversitetsmuseet
N-9037 Tromsö
Norge

Jussi

  ----- Original Message ----- 
  From: Olli Osmonen 
  To: Ossi Pihajoki 
  Cc: lly-bounces at lists.oulu.fi ; lly at lists.oulu.fi 
  Sent: Wednesday, April 20, 2011 8:19 AM
  Subject: Re: [Lly] Varangilla la 16.4-11

  Hei, 

  Mielestäni haahkojen väheneminen, ja myös isojen lokkien, on ollut Varangilla 2000-luvulta alkaen todella dramaattista. Tämä kuuluu myös vuonon ja rantojen äänimaailmassa. Takavuosina (70- ja 80-luvulla) meteliä rannoilla ja satamissa piisasi kevätaikaan. Vaan nyt vain häivähdys siitä. Toissa keväänä maaliskuussa tuntui kuin olisi ollut aavemaailmassa, kun ei paikoin oikein mitään kuulunut ja näkynyt ennen niin hyvillä paikoilla. Olen itsekin miettinyt syytä ja arvuutellut, että kuningasrapu lisääntyessään on tyhjentänyt merenpohjat simpukoista ja pohjaeläimistä. Eipä ole rannoilla enää esim. suuria rakkoleväkasaumiakaan, joita vielä 80-luvulla näki. 
  Ovatkohan norjalaiset/tutkijat lainkaan huolestuneita tästä tilanteesta? Mihin menevät alli- ja kyhmyhaahkat talvehtimaan, joita vielä 90-luvun alussa näkyi tuhatmäärin? 

  ______________________________________
  Olli Osmonen
  Metsähallitus Lapin luontopalvelut
  PL 36
  99801 IVALO

  olli.osmonen at metsa.fi
  puh. 0205647705, 0400-178729, fax 0205647736 

        "Ossi Pihajoki" <ossi.pihajoki at pp.inet.fi> 
        Lähettäjä: lly-bounces at lists.oulu.fi 
        19.04.2011 22:00 
       Vastaanottaja <lly at lists.oulu.fi>  
              Kopio  
              Aihe [Lly] Varangilla la 16.4-11 

  Hei, 

  retkeilin aurikoisena lauantaina Vesisaaressa ja Ekkeröyassa. Lämpötila kohosi +8 ja lumia oli vähän. Vesisaaren torivarren krookukset olivat komeasti kukalla ja norjalaiset valmistautuivat lähtemään hytteille: edessä 10 päivän pääsiäisloma. 

  Muuttolintuja, joita Keski-Lapissa en itse vielä ollut nähnyt: ristisorsa (7), metsähanhi (2), meriharakka (pitkin rannikkoa), kalalokki (paljon), naurulokki (10+), heinäsorsa (15+). 

  Mahdollisesti talvehtineita: kaakkuri (1), pilkkasiipi (3), tukkakoskelo (1), alli(10+). Peruslajit, esim.riskilä, merimetso, karimetso, merisirri ja allihaahka löytyivät. Kajavakommuuneissa meno päällä.  Haahkalautat pieniä, liekö kuningasrapu syönyt merenpohjan simpukkatarjottimen vähiin? 

  Ekkeröyan vesillä 1-2 lahtivalasta ja paluumatkalla Sirman pelloilla, joista yli puolet sulat: 2 metsähanhea, 3 laulujoutsenta ja 4 heinäsorsaa. Utsjoen Kenesjärvelle oli saapunut lapinharakka ja taviokuurna lauleli aktiivisesti. Petoja ei näkynyt. 

  Kevätretkiä / Ossi Pihajoki _______________________________________________
  Lly mailing list
  Lly at lists.oulu.fi
  http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly

------------------------------------------------------------------------------

  _______________________________________________
  Lly mailing list
  Lly at lists.oulu.fi
  http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/lly/attachments/20110420/01fe994e/attachment.html 