[Lly] Enemmänkin lintutietoa...

[Timo J. Leppänen]

Oli mukava lukea Pertin kertomana tunturihaukka- ym. tietoa! Siinä oli  
paljon uutta tällaiselle amatöörille, jolle tunturihaukka on vain  
satunnainen tuttavuus. Tavallaan myös tietoisesti satunnainen, sillä  
pyrin välttämään pesintäaikana kaikkien petolintujen pesiä, yksinomaan  
syystä, että koska en rengasta niitä, en halua olla niille millään  
tavoilla häiriöksi. Välttäminen ei ehkä aina ole pelkästään hyvä  
juttu, sillä olisi tärkeätä löytää myös uusia haukkojen, sääksien ja  
kotkien pesiä. Muutama vuosi sitten etsin Metsähallituksen palkkaamana  
kotkien pesiä. Siinä ohessa löysin pari sääksen pesää ja joitain  
piekanan pesiä ja taisi olla joitain muitakin. Ilmoittelin ainakin  
sääksien pesistä eteenpäin.

Aiempina kesinä osallistuin mahdollisuuksieni mukaan lintuatlakseen.  
Viime kesänä oli aikomus kierrellä useissakin paikoissa, mutta eräästä  
aiemmasta viestistäni jo selvisikin, miksi homma meni osaltani  
plörinäksi.

Pertti toi esille huolensa yleisten lajien  
huomaamis/ilmoittamis"ongelmasta". Pitänee varmaan paikkansa. Kun  
kokosin Inarijärven linnustoselvitykseen havaintoja, eräistä aivan  
tavallisista lajeista oli vaikea löytää juuri mitään tietoa. On  
kuitenkin hyvä muistaa, että nyt tavallinen lintu, ei ehkä olekaan  
sitä 10-20 vuoden kuluttua. Keräämäni Enontekiön varpusaineisto ei ole  
läheskään kaikkia kyliä kattava. Kuitenkin siitä on huomattavissa,  
miten vajaan 20 vuoden aikana varpuskanta on melkoisesti romahtanut.  
Tuntuu joskus naurettavalta kirjata vuodesta toiseen tavallisia  
tintti- ym. lintuhavaintoja Tiiraan. Kun sitten saan satunnaisesti  
pyyntöjä ilmoittaa joistain lintulajeista tietoja, on ollut ilo kertoa  
kantojen vaihteluista tai myös ennallaan pysymisistä. Muuttolinnuissa  
on myös lajeja, jotka olivat aiemmin melko yleisiä. Nyt ei tahdo  
löytyä etsimälläkään.

Tulipa tässä juuri mieleen, että eikö nykytekniikalla ja  
harrastajamäärillä olisi mahdollista "päivittää" Lintuatlasta "kaiken  
aikaa"? Joskin jääkö siinä sitten kannanvaihtelut helpommin huomaamatta?

Tulen luontoiltaan, mikäli olen paikkakunnalla. Toivon mukaan Pertin  
Hookuutonenkin pääsee jo siihen aikaan vähemmällä puiden ahmimisella!

Timo




Lainaus Pertti Koskimies <pertti.koskimies at kolumbus.fi>:

> Kiitoksia vaan Timolle kuulumisista, näinhän ne asiat selviävät. Tulehan 1,5
> kk kuluttua Skärriin, on uusia kuvia näytillä...
>
> Ettei mene ihan teoreettiseksi ja vain sanoilla saivarteluksi niin ilokseni
> ja etenkin Esko Gustafssonin iloksi (hän lähetti tuhat viestiä verkkoihin ja
> monta minullekin henkilökohtaisesti) riuhtaisin kuin riuhtaisinkin vuoden
> lopulla monta työpäivää irti ja kävin läpi reilun sadan Lapin-vaelluksen
> lintuhavainnot, joilla käytännössä joka yksilö on kirjoihin viety. Meinaan
> ne joskus julkaistakin kun on aika hyvät sarjat; kun kulkee suksin ja jalan
> aina samat reitit samoille pesille, enimmillään 6 kertaa vuodessa, niin
> sivussa karttuu kummasti sivutietoa koukkunokkien ohella tavanlinnuista.
> Kävin läpi reilut sata atlasruutua, joilla olen liikkunut 2006 jälkeen
> (häpeä sinänsä bensanpolttajana!), jokunen täällä Kirkkonummella mutta yli
> 90 % itärajalla ja Perä-Lapissa. Täydensin havainnoillani niitä ruutuja,
> joilta minulla oli suuremmat pesimisvarmuudet kuin mitä atlaksen
> lopullisissa taulukoissa 2006-10, ja näin kertyi 88 ruudulta parannuksia,
> ihan parhaiten tutkittuja eli Siikalahdenkin kahta ruutua myöten (asun siinä
> rannalla keväästä syksyyn että eihän se mikään ihme ole).
> ENO-UTS-INA-alueelta (t-haukan lev.alue) oli 46 ruutua, joista olen todennut
> isomman pv-summan ainakin jostakin lajista kuin muut 5 v aikana, monilta
> jopa kymmenillä lajeilla, Enontekiöltä mm. kaikilla ruuduilla Karesuvannon
> ja Kilpisen välillä tien kahta puolta. En minä mitään harvinaisuuksia näe
> mutta olen aina ollut kiinnostunut käyttäytymisestä, nuorempana rengastin
> vähän kaikkea ja imin John Waldpole-Bondin ym. klassikoiden kirjoituksista
> "nest hunter" -mentaliteettia. Niillä avuilla huomaa pesiviä lintuja, ja
> toki tässä Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston ammattihavainnoijan
> koulutuksellakin joku etu on. Yleisten ja runsaiden lintujen pahat puutteet
> panivat miettimään myös sitä, että onko vain erikoisuuksiin innostunut
> lintuharrastusasenne osaltaan johtanut siihen, että yleisiä ei
> huomata/ilmoiteta mutta luulisi atlaksen ja Gustafssonin rummutuksen tässä
> tapauksessa uskoa niidenkin autuuteen vahvistaneen?
>
> Riekot jo taulukoin ja kas kummaa: maalis-huhtikuun muutaman sadan km:n
> hiihdolla per vuosi saatava indeksi (kymmenistä satoihin yks. per vuosi)
> vaihtelee erittäin nätisti samassa suhteessa kuin RKTL:n indeksi sieltä
> Lapista elokuulta. Tunturihaukan pesivien parien osuus reviirillä olevista
> pareista noudattaa kevättalven riekkoindeksiä n. 2 vuoden viiveellä juuri
> "niin kuin pitää" (= Islannin haukat & kiirunat ja yleensä syklinen
> peto-saalissuhde). Haukan poikastuotto on myös esimerkillisesti riippuvainen
> riekkoindeksistä mutta vähän vähemmän - haukalla ratkaisee pesimätuloksen
> eniten se, mikä osa naaraista alkaa munia. Ja juuri näinä viikkoina
> tammikuun lopulta huhtikuun alkuun, jolloin koiras sitä ruokkii, naaras
> mittaa että alanko pesiä vai en. Keskitalvella taas hyvinä riekkovuosina
> emo/emot ovat paikalla 80-90-prosenttisesti, mutta huonoina alle puolet.
>
> No meni nyt asian vierestä mutta olen tästä aika innostunut kun 20 v jälkeen
> ensi kerran yhden kuukauden käytin penkoakseni mitä tästä haukasta,
> sivuharrastuksestani, on kertynyt. Ankarasta
> talvikotipaikkauskollisuudestani poiketen poikkesin aineistoa pari vk sitten
> kans.väl. tunturihaukkakongressissa Boisessa Idahossa esittelemässä ja
> huomasin kyllä, että täkäläinen aikaansaavuus teki vaikutuksen, siinä
> yhdessä huoneessa Peregrine Fundissa istui sentään kaikki se maailman tieto
> mitä tunturihaukasta ja Lagopuksista ylipäänsä tiedetään ympäri
> sirkumpolaarisen (paljon olisi inhimillistä osaamista tältä pikkuriikkisen
> levyiseltä tiedonalalta tuhoutunut jos olisi katto pudonnut). Olihan siellä
> isossa maailmassa paljon ihmettä: lennätimme norskiystävien kanssa valkoista
> grönlanninhaukkaa ja kyllä se fasaanin nätisti preerialle pudotti,
> kaliforniankondori oli isompi kun meidän 13-v., harpyijan kanssa en olisi
> mennyt samaan häkkiin toisin kuin yksi pieni hoitajalikka, ja ihme oli
> bateleurkin, jonka Tom Cade oli hakenut tarhaan liki 60 v (olikohan tarkka
> luku 57) sitten. Iso maailma, isot ihmeet.
>
> Jaa, kuten Timo tietääkin, niin meillä alakerrassa kehrää lämpöä ylittämätön
> Högforsin Hookuutonen, joten sille pitää lähteä syöttämään lisää halkoja.
> Mahtava valo, tintit laulavat, polte umpihangille on kova!
>
> Tämä tällä kertaa. Tv. Pertti