[Lly] Enemmänkin lintutietoa...

Sat Feb 19 18:43:17 EET 2011

Kotkien iästä: Tehdessäni Leinosen Antin kanssa Kotkamailla-kirjaa kävin
läpi useita kymmeniä kotkakirjoja ja satoja artikkeleita. Löysin tiedon mm.
Budapestin eläintarhassa 57-vuotiaaksi eläneestä maakotkasta, ja seuraavaksi
vanhimman 46 v. Fischerin Neue-Brehm-Bücherei-monografiassa Stein-, Kaffern-
und Keilschwanzadler mainitaan mm. Seton Gordonilta (kuulu tutkija
Skotlannissa) tiedot 93- ja 95-v. kotkista mutta varmistamatta, ja nämä ovat
varmasti tarua, kuten Brachetkan mainitsema 101 v. Lisäksi on tieto
Ranskassa 1845 ammutusta kotkasta, jonka kaulassa oli kultainen panta ja
tieto siitä, että lintu olisi Kaukasukselta, nimeltään Fulgor, ja
Budinski-nimisen kotkametsästäjän lintu, syntynyt 1750. Tiedä sitten.

Pertti
  _____  

Lähettäjä: lly-bounces at lists.oulu.fi [mailto:lly-bounces at lists.oulu.fi]
Puolesta Anssi Mäkinen
Lähetetty: 19. helmikuuta 2011 17:03
Kopio: Lly
Aihe: Re: [Lly] Enemmänkin lintutietoa...

Kiintoisaa kuulla vanhasta liitokotkasta, aiemmin olin kuullut 55 vuoden iän
mainittavan. Siinä taitaakin olla kotkien ikäennätys? Enempi kun on kuin
keisarikotkan saavuttama 56 v, joka sekin jossain kyseenalaiseksi asetettiin
– AnAgelle kuitenkin kelpasi:
http://genomics.senescence.info/species/entry.php?species=Aquila_heliaca

Mahtaako petolinnuissa pitkäikäisempää ollakaan andienkondorin lisäksi?
http://latimesblogs.latimes.com/unleashed/2010/01/rip-thaao-believed-to-be-t
he-oldest-andean-condor-in-captivity.html (tämän uskallan väittää olevan
pötyä http://www.ennaharonline.com/en/news/4416.html)

> From: pertti.koskimies at kolumbus.fi
> To: timo.leppanen at utanet.fi
> Date: Sat, 19 Feb 2011 12:51:11 +0200
> CC: lly at lists.oulu.fi
> Subject: [Lly] Enemmänkin lintutietoa...
> 
> Kiitoksia vaan Timolle kuulumisista, näinhän ne asiat selviävät. Tulehan
1,5
> kk kuluttua Skärriin, on uusia kuvia näytillä... 
> 
> Ettei mene ihan teoreettiseksi ja vain sanoilla saivarteluksi niin
ilokseni
> ja etenkin Esko Gustafssonin iloksi (hän lähetti tuhat viestiä verkkoihin
ja
> monta minullekin henkilökohtaisesti) riuhtaisin kuin riuhtaisinkin vuoden
> lopulla monta työpäivää irti ja kävin läpi reilun sadan Lapin-vaelluksen
> lintuhavainnot, joilla käytännössä joka yksilö on kirjoihin viety. Meinaan
> ne joskus julkaistakin kun on aika hyvät sarjat; kun kulkee suksin ja
jalan
> aina samat reitit samoille pesille, enimmillään 6 kertaa vuodessa, niin
> sivussa karttuu kummasti sivutietoa koukkunokkien ohella tavanlinnuista.
> Kävin läpi reilut sata atlasruutua, joilla olen liikkunut 2006 jälkeen
> (häpeä sinänsä bensanpolttajana!), jokunen täällä Kirkkonummella mutta yli
> 90 % itärajalla ja Perä-Lapissa. Täydensin havainnoillani niitä ruutuja,
> joilta minulla oli suuremmat pesimisvarmuudet kuin mitä atlaksen
> lopullisissa taulukoissa 2006-10, ja näin kertyi 88 ruudulta parannuksia,
> ihan parhaiten tutkittuja eli Siikalahdenkin kahta ruutua myöten (asun
siinä
> rannalla keväästä syksyyn että eihän se mikään ihme ole).
> ENO-UTS-INA-alueelta (t-haukan lev.alue) oli 46 ruutua, joista olen
todennut
> isomman pv-summan ainakin jostakin lajista kuin muut 5 v aikana, monilta
> jopa kymmenillä lajeilla, Enontekiöltä mm. kaikilla ruuduilla Karesuvannon
> ja Kilpisen välillä tien kahta puolta. En minä mitään harvinaisuuksia näe
> mutta olen aina ollut kiinnostunut käyttäytymisestä, nuorempana rengastin
> vähän kaikkea ja imin John Waldpole-Bondin ym. klassikoiden kirjoituksista
> "nest hunter" -mentaliteettia. Niillä avuilla huomaa pesiviä lintuja, ja
> toki tässä Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston ammattihavainnoijan
> koulutuksellakin joku etu on. Yleisten ja runsaiden lintujen pahat
puutteet
> panivat miettimään myös sitä, että onko vain erikoisuuksiin innostunut
> lintuharrastusasenne osaltaan johtanut siihen, että yleisiä ei
> huomata/ilmoiteta mutta luulisi atlaksen ja Gustafssonin rummutuksen tässä
> tapauksessa uskoa niidenkin autuuteen vahvistaneen?
> 
> Riekot jo taulukoin ja kas kummaa: maalis-huhtikuun muutaman sadan km:n
> hiihdolla per vuosi saatava indeksi (kymmenistä satoihin yks. per vuosi)
> vaihtelee erittäin nätisti samassa suhteessa kuin RKTL:n indeksi sieltä
> Lapista elokuulta. Tunturihaukan pesivien parien osuus reviirillä olevista
> pareista noudattaa kevättalven riekkoindeksiä n. 2 vuoden viiveellä juuri
> "niin kuin pitää" (= Islannin haukat & kiirunat ja yleensä syklinen
> peto-saalissuhde). Haukan poikastuotto on myös esimerkillisesti
riippuvainen
> riekkoindeksistä mutta vähän vähemmän - haukalla ratkaisee pesimätuloksen
> eniten se, mikä osa naaraista alkaa munia. Ja juuri näinä viikkoina
> tammikuun lopulta huhtikuun alkuun, jolloin koiras sitä ruokkii, naaras
> mittaa että alanko pesiä vai en. Keskitalvella taas hyvinä riekkovuosina
> emo/emot ovat paikalla 80-90-prosenttisesti, mutta huonoina alle puolet. 
> 
> No meni nyt asian vierestä mutta olen tästä aika innostunut kun 20 v
jälkeen
> ensi kerran yhden kuukauden käytin penkoakseni mitä tästä haukasta,
> sivuharrastuksestani, on kertynyt. Ankarasta
> talvikotipaikkauskollisuudestani poiketen poikkesin aineistoa pari vk
sitten
> kans.väl. tunturihaukkakongressissa Boisessa Idahossa esittelemässä ja
> huomasin kyllä, että täkäläinen aikaansaavuus teki vaikutuksen, siinä
> yhdessä huoneessa Peregrine Fundissa istui sentään kaikki se maailman
tieto
> mitä tunturihaukasta ja Lagopuksista ylipäänsä tiedetään ympäri
> sirkumpolaarisen (paljon olisi inhimillistä osaamista tältä pikkuriikkisen
> levyiseltä tiedonalalta tuhoutunut jos olisi katto pudonnut). Olihan
siellä
> isossa maailmassa paljon ihmettä: lennätimme norskiystävien kanssa
valkoista
> grönlanninhaukkaa ja kyllä se fasaanin nätisti preerialle pudotti,
> kaliforniankondori oli isompi kun meidän 13-v., harpyijan kanssa en olisi
> mennyt samaan häkkiin toisin kuin yksi pieni hoitajalikka, ja ihme oli
> bateleurkin, jonka Tom Cade oli hakenut tarhaan liki 60 v (olikohan tarkka
> luku 57) sitten. Iso maailma, isot ihmeet.
> 
> Jaa, kuten Timo tietääkin, niin meillä alakerrassa kehrää lämpöä
ylittämätön
> Högforsin Hookuutonen, joten sille pitää lähteä syöttämään lisää halkoja.
> Mahtava valo, tintit laulavat, polte umpihangille on kova!
> 
> Tämä tällä kertaa. Tv. Pertti
> 
> 
> _______________________________________________
> Lly mailing list
> Lly at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/lly/attachments/20110219/074c9036/attachment.html 