[Lly] Kahlaajarengastusta tunturissa

Pirkka Aalto pirkka.aalto at pp.inet.fi
Wed Jul 20 23:15:11 EEST 2011


Moi LLY -listalaiset!

Välitän Aksun luvalla tännekin Rengastajaverkossa olleen mielenkiintoisen 
retkikertomuksen...

t: Pirkka

------------------


Sent: Wednesday, July 20, 2011 9:35 PM
Subject: [RV] Kahlaajarengastusta tunturissa


> Moi rengastajaverkko!
>
> Kävimme 5.-12.7. perinteisellä rengastus- ja vaellusreissulla  Enontekiön 
> tunturialueella. Tässä joitakin tunnelmia ja  rengastusraportointia 
> vuodesta 2005 lähtien tahkoamaltamme  paljakka-alueelta.
>
> Kelit
> Säät suosivat tällä kertaa, sillä rankempia sateita saatiin vain pari 
> ukkoskuuroa ja useammat uhittelevat kuurot kiersivät onneksemme  ohitse. 
> Yhtenä päivänä pääsi taivaltamaan jopa shortseissa.  Hyttysetkin pysyivät 
> hyvin kurissa.
>
> Pikkunisäkästilanne
> Sopuleita oli aiempiin vuosiin nähden ennätysrunsaasti. Näimme  yhteensä 
> arviolta 110 elävää ja runsaasti myös kuolleita muumioita.  Pari pesääkin 
> löytyi, joten lisääntyivät vielä aktiivisesti. Lisäksi  näimme pari 
> harmaakuvemyyrää. Aikaisempina vuosina olemme muistaakseni  nähneet 
> maksimissaan 5 sopulia, useampana vuonna ei yhtään.
>
> Rengastukset
> Yhteensä neljä rengastajaa rengasti 66 lintua:
>
> Chahia 3pull, pesäpoikasia, n. 20 reviiriä
>
> Chamor 1ad 4pull, normaali vuosi
>
> Calalp 7ad 4pull, hyvä vuosi seuranta-alueellamme, n. 25 varoittelevaa 
> lintua
>
> Caltem 2ad 4pull normaali vuosi, 5 reviiriä
>
> Calmar 1ad 4pull myös keltaisilla lukurenkailla, lisäksi näkyi 1+1+1ad 
> lintua joilla ei ilmeisesti poikasia. Keskimääräistä parempi vuosi.
>
> Phalob 13ad 9pull, mennessä löytyi useita munapesiä, joten olimme  hieman 
> liian aikaisin liikkeellä. Yhteensä arviolta 44 reviiriä  alueella. 
> Koiraiden pyynti on melko helppoa, jos niillä on poikaset. 
> Haudonta-aikaan pyynti ei yleensä onnistu.
>
> Stelon 7pull (6 poikuetta), poikaset isoja n. 200-270g painoisia,  mutta 
> yksi munapesäkin löytyi. Yhteensä alueellamme n. 15 pesivää  aktiivisesti 
> varoittelevaa paria, mutta kaikista emme ehtineet  poikasia etsiä 
> kunnolla. Aikaisempina vuosina emme ole löytäneet  yhtään poikasta eli 
> kihut pesivät vain harvoin!
>
> Lussve 6pull
> Callap 2pull
>
> Sitten kontrollit, joita kertyi peräti seitsemän:
>
> Keräkurmitsa, yksi kontrolli
> Viime vuonna pesivänä rengastettu koiras kontrolloitiin lähes samoilta 
> seuduilta poikueen kanssa tänäkin vuonna (kontrollointi kameralla 
> kuvaten, ei pyydetty)
>
> Suosirri, kolme kontrollia:
> 1 pesivä emo viime vuonna emona rengastettu (kontrollointi kameralla 
> kuvaten)
> 1 pesivä emo hollantilaisella renkaalla
> 1 pesivä emo brittirenkaalla (kontrollointi kameralla kuvaten)
>
> Vesipääsky, kolme kontrollia
> 1 pesivä koiras, joka rengastettu viime vuonna myös pesivänä
> 1 pesivä koiras, joka rengastettu vuonna 2009 pesivänä
> 1 pesivä koiras, joka rengastettu vuonna 2005 maastopoikasena, ja joka 
> kontrolloitiin pesivänä jo viime vuonna. Tänä vuonna siitä tuli 
> ikäennätyslintu.
>
> Yleisesti ottaen tuli sellainen fiilis, että samalla tunturialueella 
> tahkoaminen alkaa melko alhaisista pyyntimääristä huolimatta tuottaa 
> satoa. Aiemmin keväällä asettamastani 50 vesipääskyn tavoitteesta  jäätiin 
> selkeästi, mutta retki oli koko ryhmän mielestä silti hyvin  onnistunut. 
> Kameralla (400mm) pystyy yllättävän hyvin kontrolloimaan  tavallisen 
> metallirenkaankin varoittelevalta emolta kun vain kuvaa  riittävästi 
> lintua eri suunnista.
>
> Muita haviksia mm.
> Alli pari poikuetta ja n. 20 naarasta, haudonta ilmeisesti usealla  vielä 
> kesken
> Lapasotka yht. 3/4. Yksi munapesä löytyi ensimmäistä kertaa.
> Lapinkirvinen kaksi paria. Aikaisemmin havaittu alueella vain kahdesti.
> Poroja näimme kolme kertaa yhden yksilön, kun aikaisempina vuosina  olemme 
> nähneet satapäiviä tai jopa toista tonnia olevia tokkia. Hyvä  näin.
>
> Sitten lopuksi retken ikävin kokemus.
> Tänä vuonna tunturista löytyi eniten roskia. Ei jaksa kuin ihmetellä, 
> että tunturiin jaksetaan viedä täysinäisiä kaljatölkkejä, mutta tyhjiä  ei 
> viitsitä kantaa takaisin. Lisäksi löysimme mm. kiven alle puoliksi 
> jemmatun sadetakin sekä muuta roinaa ja nuotiopaikan jossa oli mm. 
> puoliksi poltettu kännykänlaturi. Viereen oli kaadettu kilo  merisuolaa. 
> Vuodesta 2005 lähtien lentoliikenne Kilpisjärveltä kauas  tunturiin on 
> lisääntynyt jatkuvasti, ja nykyään päivittäin näkee  vesitason ja 
> helikopterin roudaavan porukkaan useampaan otteeseen  suuntaan ja toiseen. 
> Toivottavasti meno ei enää lisääntyisi  nykytilannetta enempää. Kannoimme 
> tunturista pois pari  muovikassillista muiden jättämiä roskia.
>
> Alla vielä keväinen pohjustusmeili, joka kannattaa myös lukea mikäli 
> tunturissa rengastaminen kiinnostaa! Voin suositella!
>
> Kiitokset retkiseurasta Daniel ja Albert Burgasille, Joona  Lehtomäelle, 
> Jenni Leppäselle, Mari Pihlajaniemelle, Jarkko  Santaharjulle sekä Kaisa 
> Välimäelle! Ensi vuonna uudestaan!
>
> Aksu Lehikoinen, 2788
>
> Ps. Matkalta Ylitorniosta vuoden projektilajin, kuovin, poikanen 
> renkaisiin.
>
>
>> Moi rengastajaverkko!
>>
>> Palaan vielä jo hieman hiipuneeseen kahlaajakeskusteluun! On ollut  ilo 
>> lukea hyvää, mainiota keskustelua!
>> Sitten itse asiaan. Kerron aluksi tunturikahlaajien 
>> rengastusprojektistamme ja sen jälkeen muutama sana Haliaksen 
>> kahlaajarengastusmahdollisuuksista.
>>
>> Olemme pienehköllä porukalla (rengastajista itseni lisäksi Petteri 
>> Lehikoinen, Kaisa Välimäki, Mikko Putkonen, Jarkko Santaharju,  Heikki 
>> Eriksson sekä useita muita apureita) liikkuneet Enontekiöllä  saman n. 
>> 200 km2 alueella nyt kesästä 2005 lähtien. Tarkoituksena on  ollut 
>> yrittää rengastaa (ja kontrolloida) mahdollisimman paljon  kahjaajaemoja 
>> ja poikasia noin viikon pituisena jaksona.
>>
>> Aluksi into heräsi alueen merisirreistä, mutta laji on niin  harvinainen 
>> että sillä pelkästään ei voi motivoida retkeilyä.  Poikueita on tullut 
>> vastaan kolmena vuoten yhteensä kuusi, joista  neljä 2005. Laji on kyllä 
>> havaittu joka vuosi, mutta pesintää ei  varmisteta läheskään joka 
>> kerralla. Lajista on kuitenkin jo yksi oma  kontrolli. Pesivä emo 
>> kontrolloitiin samalta pesilammelta 2006,  jossa se oli pesinyt vuotta 
>> aiemmin.
>>
>> Selkeä tunturin massalaji onkin ollut vesipääsky, joita alueella  pesii 
>> pienissä lampareissa useita kymmeniä pareja. Näitä olemme  vuosien 
>> varrella rengastaneet suuruusluokkaa n. 150 yksilöä (paras  vuosi 13 
>> koirasta 51 poikasta), joista on kertynyt muistaakseni  ainakin neljä 
>> omaa kontrollia. Näistä pitkäaikäisin on toistaiseksi  ollut viime kesänä 
>> kontrolloitu koiras, joka oli rengastettu  maastopoikasena kesällä 2005, 
>> ja jäi n. 10 vrk lajin Suomen  ikäennätyksestä. Renkaallisia naaraita on 
>> nähty pari kertaa, mutta  koska naaraat eivät hoida poikasia, ei niiden 
>> pyynti onnistu  ainakaan samalla tavalla kuin pesivien koiraiden. 
>> Ulkopuolisia  kontrolleja ei ole vielä näistä tullut ensimmäistäkään.
>>
>> Lisäksi muita rengastuslajeja ovat olleet suo- ja lapinsirrit, 
>> keräkurmitsat sekä lirot. Lirot ovat näistä hankalimpia pyytää,  mutta n. 
>> joka kolmas emo onnistuu. Yksi liro on pesinyt samalla  paikalla nyt 
>> useampana vuotena peräkkäin. Jopa mahdottomilta  tuntuvien tyllin ja 
>> kapustarinnan poikaset on löydetty kertaalleen.
>>
>> Poikasten ja pesivien emojen pyynti on kuvattu tarkasti Pepe  Lehikoisen 
>> toimesta Rengastajan vuosikirjassa 2008. Emot pyydetään  verkolla 
>> (pyytäjät 3 paulaisen verkon molemmissa päissä) joko  poikasten luota tai 
>> sitten poikasten piipittävää ääntä matkien.  Piipitys toimii sitä 
>> paremmin mitä pienempiä poikaset ovat ja mitä  lähempänä pyyntipaikka 
>> kohtaa jossa emo luulee poikasten olevan.
>>
>> Myös poikaset löytää helpoiten niiden ollessa pienikokoisimpia.  Tällöin 
>> emo lähtee usein aivan niiden vierestä ja kohdan pystyy  paikallistamaan 
>> paremmin. Ne aloittavat piipityksen tuolloin myös  nopeasti. 
>> Isokokoisemmilla poikasilla emot tulevat varoittelemaan jo  kauempaa, ja 
>> kohtaa. josta poikasia tulisi etsiä on haastavaa.  Isokokoisemmat 
>> vesipääskypoikaset uivat jo komeasti pitkin  lamparetta. Emopyynti voi 
>> tällaisessa tapauksessa silti onnistua.  Ajoitus on siis tärkeä meidän 
>> alueella n. 10.7. lienee  optimaallisinta aikaa suurimmille 
>> rengastusmäärille.
>>
>> Laitoin äsken Tarsigeriin liudan kuvia, jossa myös muutamia otoksia 
>> viime kesän tunturiturneeltamme. Toivottavasti tämä inspiroi  rengastajia 
>> lähtemään Lapin jylhiin maastoihin kahlaajapyyntiin!  Pitkäaikaisempi 
>> pyynti samalla paikalla tuottaa varmasti  mielenkiintoisia löytöjä, mutta 
>> sitäkin varmemmin unohtumattoman  hienoja elämyksiä! Tänäkin vuonna on 
>> pakko päästä tunturiin!
>>
>> ------
>>
>> Sitten muutama sana Haliaksen kahlaajarengastustilanteesta.  Haliaksen 
>> Gåsörsuddenin särkälle kerääntyy niin loppukeväisin kuin  syksyisin 
>> levähtäviä kahlaajia. Syksyllä määrät ovat  säännöllisempiä, joskin 
>> silloinkin sääolot vaikuttavat  pyyntimahdollisuuksiin. Parhainta 
>> pyyntiaikaa pitäisi olla n.  15.7.-10.8. ja taas nuorten sirrien aikaan 
>> n. elo-syyskuun  taitteessa, mutta muinakin aikoina voi kahlaajapyynti 
>> toimia.
>>
>> Haliaksella on n. 10 kahlaajakatiskaa sekä kanahäkkiverkkoa 
>> johdinaidoiksi. Näillä saa viriteltyä Gåun särkälle jo kohtalaista 
>> pyyntiä. Parhaiten pyynti toimii kun tuuli on lännen ja etelän  väliltä 
>> ja merivesi on korkealla. Tällöin särkkä on lyhyt ja  vastatuulen 
>> pudottamat kahlaajat ovat kerääntyneet pienelle  alueelle. Tällöin 
>> pyyntimäärät voivat olla useampia kymmeniä  päivässä. Kahlaajapyynti 
>> ollut viime vuosina asemalla melko vähäistä  joskin joka vuosi on jotain 
>> saatu aikaiseksi. Parhaiten homma toimii  kun asemalla on kaksi 
>> rengastajaa. Toinen rengastaa kärjessä  verkoilla ja toinen pyytää 
>> kahlaajia särkällä.
>> Aseman kahlaajarengastustilastoja voi käydä katsomassa täältä:
>> http://www.tringa.fi/fi/haliaksen-rengastustilastoja.html
>>
>> Annan mielelläni lisätietoja molempiin pyynteihin liittyen! Sitten  vielä 
>> tämän vuoden kahlaajatavoite: Tunturista 50 vesipääskyä,  joista mukana 
>> pari omaa kontrollia.
>>
>> Rengastusterveisin,
>>
>> Aksu Lehikoinen, 2788
>>
>>
>>
>>
>
>
>
>
> -- 
> Aleksi Lehikoinen, Docent, intendentti - curator
> Linnustonseuranta - Monitoring Team
> Luonnontieteellinen keskusmuseo - Finnish Museum of Natural History
> PL 17 - P.O. Box 17
> 00014 Helsingin yliopisto - University of Helsinki
> Finland
> puh. - tel. +358-9-19128851
> mobile phone +358-45-1375732
> aleksi.lehikoinen at helsinki.fi
>
> 



More information about the Lly mailing list