[Lly] Mihin keltasirkut hävisivät

Eero Pätsi eero.patsi at gmail.com
Fri Feb 17 09:40:28 EET 2012


Moi!

Tällainen ulottuvuus keskusteluun jo aiempien arvelujeni lisäksi.
Keltasirkut eivät ole välttämättä siirtyneet kovinkaan kauas. Jossain
vain on ollut enemmän miellyttävä ruokintapaikka tai sitten jokin
nykyiselle paikalle asettunut peto( esim varpuspöllö) on ne
"siirtänyt" turvallisempaan paikkaan. Pihabongausviikonloppu osoitti
erittäin hyvin sen, että vain pieni osa lintumaailman tapahtumista
nousee Tiiraan säännöllisesti. Vain Tiiraa katsomalla voi saada aivan
liian suppean otannan alueen linnuista.

Pohdiskeli,

EP

17.2.2012 Rahko, Pekka <pekka.rahko at kaleva.fi> kirjoitti:
> Hei,
>
> Kannatan pakkasteoriaa! Itselläni on vastaavia havaintoja lintujen
> liikkeistä pakkasten lauhduttua, tosin ei niinkään katoamisesta vaan
> ilmestymisestä. Sirri-lehdessä olen pari kertaa asiasta raportoinutkin, yksi
> juttu tuossa alla, keltasirkutkin siinä mainitaan.
>
> terv.,
>
> Pekka R.
>
>
>
> Lähettäjä: lly-bounces at lists.oulu.fi [mailto:lly-bounces at lists.oulu.fi]
> Puolesta Jukka Siltanen
> Lähetetty: 16. helmikuuta 2012 22:21
> Vastaanottaja: lly at lists.oulu.fi
> Aihe: Re: [Lly] Mihin keltasirkut hävisivät
>
> Hei kaima ja muut kuomat!
>
> Kiitos kaikille vastanneille, joista pääosa lähetti henkilökohtaista postia.
> Kaikki olivat kaiman kanssa samoilla linjoilla siitä, että keltasirkut ovat
> ottaneet Villen tavoin ns. ritolat. Eli vaihtaneet maisemaa nopeasti
> paremman murkinan toivossa tai jopa siitä tietoisena (...eivät ymmärrä hyvän
> päälle tai olivat tottuneet liian hyvään ja tulleet nirsoiksi...;-). Myös
> mahdollinen etelämmäs siirtyminen sai kannatusta. Maanantaina 6.2. lämpötila
> käväisi Rovaniemellä hetkellisesti jopa 11 asteessa. Kovalla pakkasellahan
> linnut eivät juurikaan liikuskele muun syyn kuin ravinnon hankkimisen ja
> pedoilta suojautumisen vuoksi. Ilman tilapäinenkin lämpiäminen lisää
> aktiivisuutta ja mahdollistaa vapaamman liikkumisen. Tarkistin äsken
> tilanteen myös viime kevään havaintovihkosta. Suurin keltasirkkumäärä
> ruokinnalla oli 22. Pakkaset jatkuivat silloin helmikuun loppupuolelle. Ja
> kuinka sattuikaan, pakkasten hellittäessä sirkutkin häipyivät...
>
> Lunta pukkaa lisää ja pikku pakkasiakin on vielä tiedossa, mutta parin
> kuukauden päästä tilanne onkin sitten jo toinen. Ja ensi viikolla alkaa
> kauden 3. talvilintulaskenta.
>
> Jukka
>
>
> Luvassa lauhtuvaa - ja lintuja
>
> Keskitalvisen lintujen liikehdinnän yhteyttä säämuutoksiin on pohdittu viime
> aikoina Sirri-lehdessä (Väisä­nen 2000, Rahko 2001), kun äkilli­sen
> lämpötilan nousun arveltiin aja­neen liikkeelle monikymmenpäisiä
> tiaisparvia. Aiheesta kertyi kohdal­leni lisää kokemuksia tammikuussa 2003,
> nyt muistakin lajeista.
>
> Jouluna 2002 alkanut ankara pakkasjakso kesti pitkälle tammi­kuun puolelle.
> Haukiputaan Ha­losenniemessä pakkasmittari näyt­ti vielä 10.1. -30 asteen
> lukemia. Seuraavana päivänä 11.1. tapahtui huomattava lauhtuminen, pakkas­ta
> oli vain noin -10°, ja ruokinta­paikalla alkoi tapahtua kummia. Iltapäivällä
> havaitsin lintulaudan alla neljä keltasirkkua. Vaikka laji on tavallinen
> talvilintu, oli kyseessä kuitenkin ensimmäinen havainto omalta
> ruokinnaltamme, jota on ylläpidetty syksystä 1999. Kyläl­lä on vain yksi
> hevostalli, jonka nurkilla keltasirkun saattaa talvella harvinaisena nähdä,
> mutta tammi­kuussa 2003 en ollut havainnut tallin liepeillä keltasirkkuja
> kertaa­kaan. Keltasirkut viipyivät pihalla vain kymmenkunta minuuttia.
>
> Seuraavana päivänä, 12.1., lin­tulaudan alla viivähti hetken kolme
> viherpeippoa. Halosenniemen kylä on kunnan pohjoisosassa, aivan Iin rajalla.
> Kirkolle - sekä Iin että Haukiputaan - tulee matkaa vajaa kymmenen
> kilometriä. Viherpeip­po on Halosenniemessä keskital­vella harvinaisuus, ja
> talven 2002/2003 edellinen havainto omalta lintulaudalta oli lokakuun
> lopul­ta. Kolmen edellisen talven ajalta oli tammikuisia havaintoja
> ruo­kinnalta vain yksi: 17.1.2002 kak­si lintua. 12.1.2003 nähdyt linnut
> jäivät tammikuun ainoiksi.
>
> 12.1. ilmestyi myös ruokinnalla olevien kolmen kuusitiaisten seu­raksi
> neljäs lintu. Kun ruokinnal­la vielä vieraili keltasirkkuja 14.1. seitsemän
> ja 16.1. kymmenen kappaletta (molemmilla kerroilla taas vain 10-15 minuutin
> ajan), ja kylällä näin 13 keltasirkun parven 15.1., täytyi uskoa
> jonkinmoista liikehdintää olevan meneillään.
>
> Ja näkyihän niitä tiaisparviakin: ensin 20.1. vähintään 43 lintua ja 2.2.
> vähintään 40, mutta todennä­köisesti yli 50 lintua. Molemmissa tapauksissa
> kyse oli metsäisen maa­seutuasutuksen liepeillä liikkuvista parvista ja
> pääosin tali- ja sinitiai­sista. Loppukuun sää oli vaihteleva. 20.1. alkoi
> kuitenkin muutaman päivän kestäneen, tasaisesti kylmen­neen pakkasjakson
> päättänyt lauh­tuminen. Helmikuun alkuun osui niinikään nopea lämpeneminen.
> Sitä edelsi neljän päivän pakkas­kausi, jolloin vuorokauden ylinkin
> lämpötila pysyi -20 asteen kylmem­mällä puolen. Kylmimmillään pak­kanen kävi
> -32 asteessa.
>
>
> Rahko, P. 2001: Talitiaisten joukkoesiinty­mä Halosenniemessä. - Sirri
> 26:60.
>
> Väisänen, R.A. 2000: Kemin-Tornion seu­dun ruokintapaikkojen talvilinnut. -
> Sirri 25:38-48.
>
> Pekka Rahko
>



More information about the Lly mailing list