[Lly] Mihin keltasirkut hävisivät

Jukka Siltanen jukka.siltanen at pp1.inet.fi
Sun Feb 19 13:59:19 EET 2012 

Hei

Edelleenkään ei havaintoja keltasirkuista. Tarkistin tilanteen myös 
Tiirasta. Viimeinen keltasirkkumerkintä Rovaniemeltä on juuri tuo 5.2. 
tekemäni havainto seitsemästä linnusta. Koko Lapista on kirjattu sen jälkeen 
vain yksi havainto Ivalon Salmenrannasta, jossa oli ollut 16 keltasirkkua 
13.2. Tiira ei todellakaan kerro lintutilanteesta kaikkea. Havainnoijien 
määrällä, aktiivisuudella ja 'kirjausherkkyydellä' on iso merkitys. Johonkin 
ne keltasirkut ovat joka tapauksessa menneet ja jonkinlaisen ruokintapaikan 
tai hevostallin tuntumassa ne ovat tälläkin hetkellä. Joten jos havaitsette 
niitä niin ainakin isommat parvet voisi kirjata Tiiraan.

Eero otti esille mielenkiintoisen kysymyksen petojen vaikutuksesta lintujen 
esiintymiseen tai esillä oloon. Eli olisiko petolintu voinut karkottaa 
keltasikut ruokinnalta turvallisempaan paikkaan. Susihukantien tuntumassa on 
majaillut viikkoja varpushaukkakoiras. Olen nähnyt sen vilaukselta useita 
kertoja, mutta Tiiraan olen kirjannut vain muutaman merkittävämmän 
havainnon. Siinä mielessä tämä vaihtoehto olisi ollut mahdollinen. Itseäni 
jäi askarruttamaan kuitenkin se, että kuinka pitkään haukan olemassa olo 
yleensä häiritsee lintuja pedon katoamisen jälkeen. Eli kuinka kauan linnut 
pysyvät poissa ruokinnalta ja voisivatko ne etsiä kokonaan uuden 
ruokintapaikkan pedon olemassaolon vuoksi. Sen olen pannut merkille, että 
linnuilla on erilaisten pakoetäisyyksien tavoin myös erilaisia 
'pakoaikoja' - siis aikoja, joiden jälkeen linnut uskaltavat tulla takaisin 
tai asettua paikoilleen ja jatkaa ns. normaalia elämää. Eri linnut reagoivat 
erilaisella voimakkuudella ja kestolla. Aikaan vaikuttaa myös se, kuinka 
vaarallinen peto on juuri kyseisen lajin kannalta. Varpuhaukkakoiras 
säikyttää pikkulintuja, mutta ei juuri isompia varislintuja. Naaras 
varpushaukka säikyttää jo harakoitakin. Naaras kanahaukan ilmaantuminen saa 
isotkin linnut pakenemaan. En ole erityisesti tarkkaillut 'pakoaikaa', mutta 
mieleen tuli heti useita tapauksia, joista voisin nyt ottaa kolme 
esimerkkiä.

Kerran muuttohaukka iski Tornion Raumonjärvellä palloksi kerääntyneeseen 
sepelkyyhkyparveen. Haukka syöksyi pallon läpi, mutta ei saanut sillä 
kerralla saalista. Hyökkäyksen jälkeen se katosi kaarrellen kuusimetsän 
reunan taakse. Haukan katoamisesta ei ollut kulunut minuuttiakaan kun 
kyyhkyt istuivat jo rauhoittuneen näköisinä samojen kuusten latvoissa, 
joista ne hetkeä aiemmin olivat paniikissa nousseet ilmaan. Olin niin 
lähellä kyyhkysparvea, että kuulin osan jo rennosti huhuilevan! En katsonut 
kellosta aikaa, mutta tilanteen rauhoittuminen tapahtui yllättävän nopeasti. 
Koko episodiin kului ilmeisesti korkeintaan puolitoista minuuttia.

Vanha kanahaukkanaara lensi Kempeleen lahden yli aivan matalalla rantaviivaa 
myötäillen. Peto sai aikaan täydellisen paniikin. Puolisukeltajasorsat 
muuttuivat haukan lentoreitin tuntumassa kokosukeltajiksi. Aivan kuin haukan 
edessä olisi kulkenut kiehuva kaarimainen aalto sorsien yrittäessä päästä 
matalassa rantavedessä pinnan alle. Moni pysyikin poissa näkyvistä 
yllättävän kauan. Lokit nousivat ilmaan ja rannalla olevat kahlaajat 
lensivät nopeasti pois. Itselleni tuli vaikutelma, että tuo lintu oli 
oppinut saalistamaan sorsia matalasta vedestä. Vaikka en tuolloinkaan 
kellottanut tapahtumaa, tilanteen rauhoittuminen kesti kuitenkin 
huomattavasti edellistä pitempään.

Rovaniemen terveyskeskuksen rannassa oli toista sataa pikkulintua 
ruokinnalla. Pääosin linnut olivat urpiaisia. Joukossa oli myös varpusia ja 
viherpeippoja. Varpushaukkakoiras hyökkäsi lintuparveen. Lintu lähestyi 
sisäpihan puolelta, nousi jyrkästi sairaalaan katon yli ja syöksyi toiselta 
puolelta yhtä jyrkästi alas. Oli varmaan käyttänyt samaa hyökkäystapaa 
aiemminkin. Yllätys oli täydellinen ja haukka sai saaliin. Tapahtuman 
jälkeen jäin odottelemaan pikkulintujen paluuta. Odotin ainakin 
varttitunnin, mutta yhtään lintua ei palannut tuossa ajassa ruokinnalle. Nyt 
ajatellen olisi kannattanut odottaa vielä pitempään...ja kello kädessä.

Onko kellään tästä aiheesta kokemuksia? Tai onko teillä tiedossa, että 
aihetta olisi jopa tutkittu.

Jukka


----- Original Message ----- 
From: "Eero Pätsi" <eero.patsi at gmail.com>
To: "Rahko, Pekka" <pekka.rahko at kaleva.fi>
Cc: <Lly at lists.oulu.fi>
Sent: Friday, February 17, 2012 9:40 AM
Subject: Re: [Lly] Mihin keltasirkut hävisivät


Moi!

Tällainen ulottuvuus keskusteluun jo aiempien arvelujeni lisäksi.
Keltasirkut eivät ole välttämättä siirtyneet kovinkaan kauas. Jossain
vain on ollut enemmän miellyttävä ruokintapaikka tai sitten jokin
nykyiselle paikalle asettunut peto( esim varpuspöllö) on ne
"siirtänyt" turvallisempaan paikkaan. Pihabongausviikonloppu osoitti
erittäin hyvin sen, että vain pieni osa lintumaailman tapahtumista
nousee Tiiraan säännöllisesti. Vain Tiiraa katsomalla voi saada aivan
liian suppean otannan alueen linnuista.

Pohdiskeli,

EP

17.2.2012 Rahko, Pekka <pekka.rahko at kaleva.fi> kirjoitti:
> Hei,
>
> Kannatan pakkasteoriaa! Itselläni on vastaavia havaintoja lintujen
> liikkeistä pakkasten lauhduttua, tosin ei niinkään katoamisesta vaan
> ilmestymisestä. Sirri-lehdessä olen pari kertaa asiasta raportoinutkin, 
> yksi
> juttu tuossa alla, keltasirkutkin siinä mainitaan.
>
> terv.,
>
> Pekka R.
>
>
>
> Lähettäjä: lly-bounces at lists.oulu.fi [mailto:lly-bounces at lists.oulu.fi]
> Puolesta Jukka Siltanen
> Lähetetty: 16. helmikuuta 2012 22:21
> Vastaanottaja: lly at lists.oulu.fi
> Aihe: Re: [Lly] Mihin keltasirkut hävisivät
>
> Hei kaima ja muut kuomat!
>
> Kiitos kaikille vastanneille, joista pääosa lähetti henkilökohtaista 
> postia.
> Kaikki olivat kaiman kanssa samoilla linjoilla siitä, että keltasirkut 
> ovat
> ottaneet Villen tavoin ns. ritolat. Eli vaihtaneet maisemaa nopeasti
> paremman murkinan toivossa tai jopa siitä tietoisena (...eivät ymmärrä 
> hyvän
> päälle tai olivat tottuneet liian hyvään ja tulleet nirsoiksi...;-). Myös
> mahdollinen etelämmäs siirtyminen sai kannatusta. Maanantaina 6.2. 
> lämpötila
> käväisi Rovaniemellä hetkellisesti jopa 11 asteessa. Kovalla pakkasellahan
> linnut eivät juurikaan liikuskele muun syyn kuin ravinnon hankkimisen ja
> pedoilta suojautumisen vuoksi. Ilman tilapäinenkin lämpiäminen lisää
> aktiivisuutta ja mahdollistaa vapaamman liikkumisen. Tarkistin äsken
> tilanteen myös viime kevään havaintovihkosta. Suurin keltasirkkumäärä
> ruokinnalla oli 22. Pakkaset jatkuivat silloin helmikuun loppupuolelle. Ja
> kuinka sattuikaan, pakkasten hellittäessä sirkutkin häipyivät...
>
> Lunta pukkaa lisää ja pikku pakkasiakin on vielä tiedossa, mutta parin
> kuukauden päästä tilanne onkin sitten jo toinen. Ja ensi viikolla alkaa
> kauden 3. talvilintulaskenta.
>
> Jukka
>
>
> Luvassa lauhtuvaa - ja lintuja
>
> Keskitalvisen lintujen liikehdinnän yhteyttä säämuutoksiin on pohdittu 
> viime
> aikoina Sirri-lehdessä (Väisä­nen 2000, Rahko 2001), kun äkilli­sen
> lämpötilan nousun arveltiin aja­neen liikkeelle monikymmenpäisiä
> tiaisparvia. Aiheesta kertyi kohdal­leni lisää kokemuksia tammikuussa 
> 2003,
> nyt muistakin lajeista.
>
> Jouluna 2002 alkanut ankara pakkasjakso kesti pitkälle tammi­kuun 
> puolelle.
> Haukiputaan Ha­losenniemessä pakkasmittari näyt­ti vielä 10.1. -30 asteen
> lukemia. Seuraavana päivänä 11.1. tapahtui huomattava lauhtuminen, 
> pakkas­ta
> oli vain noin -10°, ja ruokinta­paikalla alkoi tapahtua kummia. 
> Iltapäivällä
> havaitsin lintulaudan alla neljä keltasirkkua. Vaikka laji on tavallinen
> talvilintu, oli kyseessä kuitenkin ensimmäinen havainto omalta
> ruokinnaltamme, jota on ylläpidetty syksystä 1999. Kyläl­lä on vain yksi
> hevostalli, jonka nurkilla keltasirkun saattaa talvella harvinaisena 
> nähdä,
> mutta tammi­kuussa 2003 en ollut havainnut tallin liepeillä keltasirkkuja
> kertaa­kaan. Keltasirkut viipyivät pihalla vain kymmenkunta minuuttia.
>
> Seuraavana päivänä, 12.1., lin­tulaudan alla viivähti hetken kolme
> viherpeippoa. Halosenniemen kylä on kunnan pohjoisosassa, aivan Iin 
> rajalla.
> Kirkolle - sekä Iin että Haukiputaan - tulee matkaa vajaa kymmenen
> kilometriä. Viherpeip­po on Halosenniemessä keskital­vella harvinaisuus, 
> ja
> talven 2002/2003 edellinen havainto omalta lintulaudalta oli lokakuun
> lopul­ta. Kolmen edellisen talven ajalta oli tammikuisia havaintoja
> ruo­kinnalta vain yksi: 17.1.2002 kak­si lintua. 12.1.2003 nähdyt linnut
> jäivät tammikuun ainoiksi.
>
> 12.1. ilmestyi myös ruokinnalla olevien kolmen kuusitiaisten seu­raksi
> neljäs lintu. Kun ruokinnal­la vielä vieraili keltasirkkuja 14.1. 
> seitsemän
> ja 16.1. kymmenen kappaletta (molemmilla kerroilla taas vain 10-15 
> minuutin
> ajan), ja kylällä näin 13 keltasirkun parven 15.1., täytyi uskoa
> jonkinmoista liikehdintää olevan meneillään.
>
> Ja näkyihän niitä tiaisparviakin: ensin 20.1. vähintään 43 lintua ja 2.2.
> vähintään 40, mutta todennä­köisesti yli 50 lintua. Molemmissa tapauksissa
> kyse oli metsäisen maa­seutuasutuksen liepeillä liikkuvista parvista ja
> pääosin tali- ja sinitiai­sista. Loppukuun sää oli vaihteleva. 20.1. alkoi
> kuitenkin muutaman päivän kestäneen, tasaisesti kylmen­neen pakkasjakson
> päättänyt lauh­tuminen. Helmikuun alkuun osui niinikään nopea 
> lämpeneminen.
> Sitä edelsi neljän päivän pakkas­kausi, jolloin vuorokauden ylinkin
> lämpötila pysyi -20 asteen kylmem­mällä puolen. Kylmimmillään pak­kanen 
> kävi
> -32 asteessa.
>
>
> Rahko, P. 2001: Talitiaisten joukkoesiinty­mä Halosenniemessä. - Sirri
> 26:60.
>
> Väisänen, R.A. 2000: Kemin-Tornion seu­dun ruokintapaikkojen 
> talvilinnut. -
> Sirri 25:38-48.
>
> Pekka Rahko
>

_______________________________________________
Lly mailing list
Lly at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly

More information about the Lly mailing list