[Lly] Mihin keltasirkut hävisivät

Eero Pätsi eero.patsi at gmail.com
Mon Feb 20 07:47:48 EET 2012 

Moi!

Aika vähäiset kokemukset on petolintujen vaikutuksesta ruokintapaikkaan:
1. Hiiripöllö, pientä levottomuutta, tilapäistä pian ohimenevää hysteriaa
2. Varpushaukka (k), hetkellinen kaaos, rauha palasi nopeasti
3. Varpuspöllö. Tästä onkin sitten enemmän kokemusta, onhan 1-2
varpuspöllöä ollut ruokintapaikan lintujen ilona syksystä alkaen.

Alkusyksystä lintuja oli noinarviolta:
-talitiainen 20-30
-sinitiainen 5-6
-hömötiainen 15-20
-punatulkku 5 kpl
-viherpeippo 7 kpl
-käpytikka 2 kpl
-urpiainen 5 kpl

Tällä hetkellä lintuja on:
-talitiainen 5-10
-sinitiainen 3 kpl
-hömötiainen 5 kpl
-käpytikka 2 kpl
-muut lajit 0 kpl

Oma ei-tieteellinen johtopäätös:
-Tiaiset on syöty, pakkanen on voinut muutaman tappaa.
-luonnostaan vaeltavat lajit "nostavat kytkintä" heti kun
pedon(varpuspöllö) jatkuva läsnäolo selviää. Siis viherpeipot,
punatulkut, urpiaiset.

Varpuspöllön läsnäolo aiheuttaa selvästi havaittavaa hermostuneisuutta
tiaisissa ja käpytikoissa. Tiaiset katsovat joka ilmansuuntaan joka
suupalan jälkeen. Käpytikat taas varpuspöllön nähdessään pitävät
todella kuuluvaa "säksätystä" minkä tarkoitus ei jää epäselväksi
muille lintulajeille.

Pohdiskeli, EP

19.2.2012 Jukka Siltanen <jukka.siltanen at pp1.inet.fi> kirjoitti:
> Hei
>
> Edelleenkään ei havaintoja keltasirkuista. Tarkistin tilanteen myös
> Tiirasta. Viimeinen keltasirkkumerkintä Rovaniemeltä on juuri tuo 5.2.
> tekemäni havainto seitsemästä linnusta. Koko Lapista on kirjattu sen jälkeen
> vain yksi havainto Ivalon Salmenrannasta, jossa oli ollut 16 keltasirkkua
> 13.2. Tiira ei todellakaan kerro lintutilanteesta kaikkea. Havainnoijien
> määrällä, aktiivisuudella ja 'kirjausherkkyydellä' on iso merkitys. Johonkin
> ne keltasirkut ovat joka tapauksessa menneet ja jonkinlaisen ruokintapaikan
> tai hevostallin tuntumassa ne ovat tälläkin hetkellä. Joten jos havaitsette
> niitä niin ainakin isommat parvet voisi kirjata Tiiraan.
>
> Eero otti esille mielenkiintoisen kysymyksen petojen vaikutuksesta lintujen
> esiintymiseen tai esillä oloon. Eli olisiko petolintu voinut karkottaa
> keltasikut ruokinnalta turvallisempaan paikkaan. Susihukantien tuntumassa on
> majaillut viikkoja varpushaukkakoiras. Olen nähnyt sen vilaukselta useita
> kertoja, mutta Tiiraan olen kirjannut vain muutaman merkittävämmän
> havainnon. Siinä mielessä tämä vaihtoehto olisi ollut mahdollinen. Itseäni
> jäi askarruttamaan kuitenkin se, että kuinka pitkään haukan olemassa olo
> yleensä häiritsee lintuja pedon katoamisen jälkeen. Eli kuinka kauan linnut
> pysyvät poissa ruokinnalta ja voisivatko ne etsiä kokonaan uuden
> ruokintapaikkan pedon olemassaolon vuoksi. Sen olen pannut merkille, että
> linnuilla on erilaisten pakoetäisyyksien tavoin myös erilaisia
> 'pakoaikoja' - siis aikoja, joiden jälkeen linnut uskaltavat tulla takaisin
> tai asettua paikoilleen ja jatkaa ns. normaalia elämää. Eri linnut reagoivat
> erilaisella voimakkuudella ja kestolla. Aikaan vaikuttaa myös se, kuinka
> vaarallinen peto on juuri kyseisen lajin kannalta. Varpuhaukkakoiras
> säikyttää pikkulintuja, mutta ei juuri isompia varislintuja. Naaras
> varpushaukka säikyttää jo harakoitakin. Naaras kanahaukan ilmaantuminen saa
> isotkin linnut pakenemaan. En ole erityisesti tarkkaillut 'pakoaikaa', mutta
> mieleen tuli heti useita tapauksia, joista voisin nyt ottaa kolme
> esimerkkiä.
>
> Kerran muuttohaukka iski Tornion Raumonjärvellä palloksi kerääntyneeseen
> sepelkyyhkyparveen. Haukka syöksyi pallon läpi, mutta ei saanut sillä
> kerralla saalista. Hyökkäyksen jälkeen se katosi kaarrellen kuusimetsän
> reunan taakse. Haukan katoamisesta ei ollut kulunut minuuttiakaan kun
> kyyhkyt istuivat jo rauhoittuneen näköisinä samojen kuusten latvoissa,
> joista ne hetkeä aiemmin olivat paniikissa nousseet ilmaan. Olin niin
> lähellä kyyhkysparvea, että kuulin osan jo rennosti huhuilevan! En katsonut
> kellosta aikaa, mutta tilanteen rauhoittuminen tapahtui yllättävän nopeasti.
> Koko episodiin kului ilmeisesti korkeintaan puolitoista minuuttia.
>
> Vanha kanahaukkanaara lensi Kempeleen lahden yli aivan matalalla rantaviivaa
> myötäillen. Peto sai aikaan täydellisen paniikin. Puolisukeltajasorsat
> muuttuivat haukan lentoreitin tuntumassa kokosukeltajiksi. Aivan kuin haukan
> edessä olisi kulkenut kiehuva kaarimainen aalto sorsien yrittäessä päästä
> matalassa rantavedessä pinnan alle. Moni pysyikin poissa näkyvistä
> yllättävän kauan. Lokit nousivat ilmaan ja rannalla olevat kahlaajat
> lensivät nopeasti pois. Itselleni tuli vaikutelma, että tuo lintu oli
> oppinut saalistamaan sorsia matalasta vedestä. Vaikka en tuolloinkaan
> kellottanut tapahtumaa, tilanteen rauhoittuminen kesti kuitenkin
> huomattavasti edellistä pitempään.
>
> Rovaniemen terveyskeskuksen rannassa oli toista sataa pikkulintua
> ruokinnalla. Pääosin linnut olivat urpiaisia. Joukossa oli myös varpusia ja
> viherpeippoja. Varpushaukkakoiras hyökkäsi lintuparveen. Lintu lähestyi
> sisäpihan puolelta, nousi jyrkästi sairaalaan katon yli ja syöksyi toiselta
> puolelta yhtä jyrkästi alas. Oli varmaan käyttänyt samaa hyökkäystapaa
> aiemminkin. Yllätys oli täydellinen ja haukka sai saaliin. Tapahtuman
> jälkeen jäin odottelemaan pikkulintujen paluuta. Odotin ainakin
> varttitunnin, mutta yhtään lintua ei palannut tuossa ajassa ruokinnalle. Nyt
> ajatellen olisi kannattanut odottaa vielä pitempään...ja kello kädessä.
>
> Onko kellään tästä aiheesta kokemuksia? Tai onko teillä tiedossa, että
> aihetta olisi jopa tutkittu.
>
> Jukka
>
>
> ----- Original Message -----
> From: "Eero Pätsi" <eero.patsi at gmail.com>
> To: "Rahko, Pekka" <pekka.rahko at kaleva.fi>
> Cc: <Lly at lists.oulu.fi>
> Sent: Friday, February 17, 2012 9:40 AM
> Subject: Re: [Lly] Mihin keltasirkut hävisivät
>
>
> Moi!
>
> Tällainen ulottuvuus keskusteluun jo aiempien arvelujeni lisäksi.
> Keltasirkut eivät ole välttämättä siirtyneet kovinkaan kauas. Jossain
> vain on ollut enemmän miellyttävä ruokintapaikka tai sitten jokin
> nykyiselle paikalle asettunut peto( esim varpuspöllö) on ne
> "siirtänyt" turvallisempaan paikkaan. Pihabongausviikonloppu osoitti
> erittäin hyvin sen, että vain pieni osa lintumaailman tapahtumista
> nousee Tiiraan säännöllisesti. Vain Tiiraa katsomalla voi saada aivan
> liian suppean otannan alueen linnuista.
>
> Pohdiskeli,
>
> EP
>
> 17.2.2012 Rahko, Pekka <pekka.rahko at kaleva.fi> kirjoitti:
>> Hei,
>>
>> Kannatan pakkasteoriaa! Itselläni on vastaavia havaintoja lintujen
>> liikkeistä pakkasten lauhduttua, tosin ei niinkään katoamisesta vaan
>> ilmestymisestä. Sirri-lehdessä olen pari kertaa asiasta raportoinutkin,
>> yksi
>> juttu tuossa alla, keltasirkutkin siinä mainitaan.
>>
>> terv.,
>>
>> Pekka R.
>>
>>
>>
>> Lähettäjä: lly-bounces at lists.oulu.fi [mailto:lly-bounces at lists.oulu.fi]
>> Puolesta Jukka Siltanen
>> Lähetetty: 16. helmikuuta 2012 22:21
>> Vastaanottaja: lly at lists.oulu.fi
>> Aihe: Re: [Lly] Mihin keltasirkut hävisivät
>>
>> Hei kaima ja muut kuomat!
>>
>> Kiitos kaikille vastanneille, joista pääosa lähetti henkilökohtaista
>> postia.
>> Kaikki olivat kaiman kanssa samoilla linjoilla siitä, että keltasirkut
>> ovat
>> ottaneet Villen tavoin ns. ritolat. Eli vaihtaneet maisemaa nopeasti
>> paremman murkinan toivossa tai jopa siitä tietoisena (...eivät ymmärrä
>> hyvän
>> päälle tai olivat tottuneet liian hyvään ja tulleet nirsoiksi...;-). Myös
>> mahdollinen etelämmäs siirtyminen sai kannatusta. Maanantaina 6.2.
>> lämpötila
>> käväisi Rovaniemellä hetkellisesti jopa 11 asteessa. Kovalla pakkasellahan
>> linnut eivät juurikaan liikuskele muun syyn kuin ravinnon hankkimisen ja
>> pedoilta suojautumisen vuoksi. Ilman tilapäinenkin lämpiäminen lisää
>> aktiivisuutta ja mahdollistaa vapaamman liikkumisen. Tarkistin äsken
>> tilanteen myös viime kevään havaintovihkosta. Suurin keltasirkkumäärä
>> ruokinnalla oli 22. Pakkaset jatkuivat silloin helmikuun loppupuolelle. Ja
>> kuinka sattuikaan, pakkasten hellittäessä sirkutkin häipyivät...
>>
>> Lunta pukkaa lisää ja pikku pakkasiakin on vielä tiedossa, mutta parin
>> kuukauden päästä tilanne onkin sitten jo toinen. Ja ensi viikolla alkaa
>> kauden 3. talvilintulaskenta.
>>
>> Jukka
>>
>>
>> Luvassa lauhtuvaa - ja lintuja
>>
>> Keskitalvisen lintujen liikehdinnän yhteyttä säämuutoksiin on pohdittu
>> viime
>> aikoina Sirri-lehdessä (Väisä­nen 2000, Rahko 2001), kun äkilli­sen
>> lämpötilan nousun arveltiin aja­neen liikkeelle monikymmenpäisiä
>> tiaisparvia. Aiheesta kertyi kohdal­leni lisää kokemuksia tammikuussa
>> 2003,
>> nyt muistakin lajeista.
>>
>> Jouluna 2002 alkanut ankara pakkasjakso kesti pitkälle tammi­kuun
>> puolelle.
>> Haukiputaan Ha­losenniemessä pakkasmittari näyt­ti vielä 10.1. -30 asteen
>> lukemia. Seuraavana päivänä 11.1. tapahtui huomattava lauhtuminen,
>> pakkas­ta
>> oli vain noin -10°, ja ruokinta­paikalla alkoi tapahtua kummia.
>> Iltapäivällä
>> havaitsin lintulaudan alla neljä keltasirkkua. Vaikka laji on tavallinen
>> talvilintu, oli kyseessä kuitenkin ensimmäinen havainto omalta
>> ruokinnaltamme, jota on ylläpidetty syksystä 1999. Kyläl­lä on vain yksi
>> hevostalli, jonka nurkilla keltasirkun saattaa talvella harvinaisena
>> nähdä,
>> mutta tammi­kuussa 2003 en ollut havainnut tallin liepeillä keltasirkkuja
>> kertaa­kaan. Keltasirkut viipyivät pihalla vain kymmenkunta minuuttia.
>>
>> Seuraavana päivänä, 12.1., lin­tulaudan alla viivähti hetken kolme
>> viherpeippoa. Halosenniemen kylä on kunnan pohjoisosassa, aivan Iin
>> rajalla.
>> Kirkolle - sekä Iin että Haukiputaan - tulee matkaa vajaa kymmenen
>> kilometriä. Viherpeip­po on Halosenniemessä keskital­vella harvinaisuus,
>> ja
>> talven 2002/2003 edellinen havainto omalta lintulaudalta oli lokakuun
>> lopul­ta. Kolmen edellisen talven ajalta oli tammikuisia havaintoja
>> ruo­kinnalta vain yksi: 17.1.2002 kak­si lintua. 12.1.2003 nähdyt linnut
>> jäivät tammikuun ainoiksi.
>>
>> 12.1. ilmestyi myös ruokinnalla olevien kolmen kuusitiaisten seu­raksi
>> neljäs lintu. Kun ruokinnal­la vielä vieraili keltasirkkuja 14.1.
>> seitsemän
>> ja 16.1. kymmenen kappaletta (molemmilla kerroilla taas vain 10-15
>> minuutin
>> ajan), ja kylällä näin 13 keltasirkun parven 15.1., täytyi uskoa
>> jonkinmoista liikehdintää olevan meneillään.
>>
>> Ja näkyihän niitä tiaisparviakin: ensin 20.1. vähintään 43 lintua ja 2.2.
>> vähintään 40, mutta todennä­köisesti yli 50 lintua. Molemmissa tapauksissa
>> kyse oli metsäisen maa­seutuasutuksen liepeillä liikkuvista parvista ja
>> pääosin tali- ja sinitiai­sista. Loppukuun sää oli vaihteleva. 20.1. alkoi
>> kuitenkin muutaman päivän kestäneen, tasaisesti kylmen­neen pakkasjakson
>> päättänyt lauh­tuminen. Helmikuun alkuun osui niinikään nopea
>> lämpeneminen.
>> Sitä edelsi neljän päivän pakkas­kausi, jolloin vuorokauden ylinkin
>> lämpötila pysyi -20 asteen kylmem­mällä puolen. Kylmimmillään pak­kanen
>> kävi
>> -32 asteessa.
>>
>>
>> Rahko, P. 2001: Talitiaisten joukkoesiinty­mä Halosenniemessä. - Sirri
>> 26:60.
>>
>> Väisänen, R.A. 2000: Kemin-Tornion seu­dun ruokintapaikkojen
>> talvilinnut. -
>> Sirri 25:38-48.
>>
>> Pekka Rahko
>>
>
> _______________________________________________
> Lly mailing list
> Lly at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly
>
>
> _______________________________________________
> Lly mailing list
> Lly at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly
>

More information about the Lly mailing list