[Lly] Mihin keltasirkut hävisivät

Jukka Siltanen jukka.siltanen at pp1.inet.fi
Wed Feb 22 01:53:16 EET 2012 

Hei Jorma ja muut kuomat!

Terve tulu tagasi soome, Jorma!
Heräsin ja huomasin jättäneeni pc:n auki. Aloin konetta sulkemaan ja löysin 
tämän.

Olet aivan oikeassa. Linnut reagoivat petoihin eri tavalla eri tilanteissa. 
Pesimäaikakin muodostaa kokonaisuuden, jota voi edelleen pilkkoa pienempiin 
osiin. Kuvaamissani tilanteissa on paljon erilaisia muuttujia, jotka 
vaikeuttavat asian tarkastelua ja tilanteiden vertailua. Siitä johtuen 
pelkoreaktioiden kestoa eri lajien kesken on varmaan tutkittukin 
vähänlaisesti. Yksikertaistaminen ei ole tiedettä. Enkä sitä nyt ihan 
vakavissani lähtenyt edes hakemaankaan. Tarkoitus olin saada aikaan vähän 
keskustelua ja mielipiteitä pakksen keskellä. Pikkuisen keskustelua 
syntyikin, osa edelleen privaatisti. Ei keltasirkkujen katoaminen mikään 
merkittävä tapaus ollut. Monenlaisia lintuja on hävinnyt vuosien varrella 
ruokinnalta,  yleensä hitaammin ja joskus vähän nopeammin. Ehkäpä tapaus oli 
kuitenkin sellainen, että se ansaitsi muutaman myönteisessä hengessä 
tekaistun mielipidekirjoituksen, vaikka niissä ei aivan tieteelliselle 
tasolle päästykään. Kiitos kirjoittajille, myös Jormalle. Omasta puolestani 
keltasirkut voidaan jo jättää tavilintulaskentojen heiniksi. Jatketaan 
täällä verkossa uusilla aiheilla ja kujeilla ;-).

Kirjoitellessamme tuli sentään uutta ja huolestuttavaa tietoa 
trikomonoosista. Eteläisessä Suomessa on Pohjois-Hämettä myöten tehty useita 
havaintoja heikkokuntoisista keltasirkuista. Jonkin verran on löydetty myös 
kuolleita lintuja. Muutama kuollut sirkku on lähetetty kuulemani mukaan 
Eviraan tutkittavaksi. Evira on vahvistamattomien tietojen perusteella 
ilmoittanut, että kuolemien aiheuttaja olisi ollut trikomonoosi. Kyseessä 
olisi siis ensimmäinen kerta kun sirkkujen on todettu kuolleen tähän 
tautiin. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella ei ilmeisesti olla tehty 
vastaavia havaintoja. Seurataanpa tilannetta.

Jukka

----- Original Message ----- 
From: "Jorma Halonen" <jorma.halonen at pp2.inet.fi>
To: "Jukka Siltanen" <jukka.siltanen at pp1.inet.fi>; <lly at lists.oulu.fi>
Sent: Tuesday, February 21, 2012 1:51 PM
Subject: Re: [Lly] Mihin keltasirkut hävisivät


> Hei, kuomat!
> 1. Palasin vastikään USA:sta ja postilaatikossani on paljon lukematonta 
> postia.
> 2. Vastaan kuitenkin nopeasti Jukan kirjoitukseen toteamalla, että linnut 
> todennäköisesti reagoivat eri tavalla petoihin muuttoaikoina kuin 
> talvehtimispaikoilla.
> T. Jorma
>
> ----- Original Message ----- 
> From: "Jukka Siltanen" <jukka.siltanen at pp1.inet.fi>
> To: <lly at lists.oulu.fi>
> Sent: Sunday, February 19, 2012 1:59 PM
> Subject: Re: [Lly] Mihin keltasirkut hävisivät
>
>
> Hei
>
> Edelleenkään ei havaintoja keltasirkuista. Tarkistin tilanteen myös
> Tiirasta. Viimeinen keltasirkkumerkintä Rovaniemeltä on juuri tuo 5.2.
> tekemäni havainto seitsemästä linnusta. Koko Lapista on kirjattu sen 
> jälkeen
> vain yksi havainto Ivalon Salmenrannasta, jossa oli ollut 16 keltasirkkua
> 13.2. Tiira ei todellakaan kerro lintutilanteesta kaikkea. Havainnoijien
> määrällä, aktiivisuudella ja 'kirjausherkkyydellä' on iso merkitys. 
> Johonkin
> ne keltasirkut ovat joka tapauksessa menneet ja jonkinlaisen 
> ruokintapaikan
> tai hevostallin tuntumassa ne ovat tälläkin hetkellä. Joten jos 
> havaitsette
> niitä niin ainakin isommat parvet voisi kirjata Tiiraan.
>
> Eero otti esille mielenkiintoisen kysymyksen petojen vaikutuksesta 
> lintujen
> esiintymiseen tai esillä oloon. Eli olisiko petolintu voinut karkottaa
> keltasikut ruokinnalta turvallisempaan paikkaan. Susihukantien tuntumassa 
> on
> majaillut viikkoja varpushaukkakoiras. Olen nähnyt sen vilaukselta useita
> kertoja, mutta Tiiraan olen kirjannut vain muutaman merkittävämmän
> havainnon. Siinä mielessä tämä vaihtoehto olisi ollut mahdollinen. Itseäni
> jäi askarruttamaan kuitenkin se, että kuinka pitkään haukan olemassa olo
> yleensä häiritsee lintuja pedon katoamisen jälkeen. Eli kuinka kauan 
> linnut
> pysyvät poissa ruokinnalta ja voisivatko ne etsiä kokonaan uuden
> ruokintapaikkan pedon olemassaolon vuoksi. Sen olen pannut merkille, että
> linnuilla on erilaisten pakoetäisyyksien tavoin myös erilaisia
> 'pakoaikoja' - siis aikoja, joiden jälkeen linnut uskaltavat tulla 
> takaisin
> tai asettua paikoilleen ja jatkaa ns. normaalia elämää. Eri linnut 
> reagoivat
> erilaisella voimakkuudella ja kestolla. Aikaan vaikuttaa myös se, kuinka
> vaarallinen peto on juuri kyseisen lajin kannalta. Varpuhaukkakoiras
> säikyttää pikkulintuja, mutta ei juuri isompia varislintuja. Naaras
> varpushaukka säikyttää jo harakoitakin. Naaras kanahaukan ilmaantuminen 
> saa
> isotkin linnut pakenemaan. En ole erityisesti tarkkaillut 'pakoaikaa', 
> mutta
> mieleen tuli heti useita tapauksia, joista voisin nyt ottaa kolme
> esimerkkiä.
>
> Kerran muuttohaukka iski Tornion Raumonjärvellä palloksi kerääntyneeseen
> sepelkyyhkyparveen. Haukka syöksyi pallon läpi, mutta ei saanut sillä
> kerralla saalista. Hyökkäyksen jälkeen se katosi kaarrellen kuusimetsän
> reunan taakse. Haukan katoamisesta ei ollut kulunut minuuttiakaan kun
> kyyhkyt istuivat jo rauhoittuneen näköisinä samojen kuusten latvoissa,
> joista ne hetkeä aiemmin olivat paniikissa nousseet ilmaan. Olin niin
> lähellä kyyhkysparvea, että kuulin osan jo rennosti huhuilevan! En 
> katsonut
> kellosta aikaa, mutta tilanteen rauhoittuminen tapahtui yllättävän 
> nopeasti.
> Koko episodiin kului ilmeisesti korkeintaan puolitoista minuuttia.
>
> Vanha kanahaukkanaara lensi Kempeleen lahden yli aivan matalalla 
> rantaviivaa
> myötäillen. Peto sai aikaan täydellisen paniikin. Puolisukeltajasorsat
> muuttuivat haukan lentoreitin tuntumassa kokosukeltajiksi. Aivan kuin 
> haukan
> edessä olisi kulkenut kiehuva kaarimainen aalto sorsien yrittäessä päästä
> matalassa rantavedessä pinnan alle. Moni pysyikin poissa näkyvistä
> yllättävän kauan. Lokit nousivat ilmaan ja rannalla olevat kahlaajat
> lensivät nopeasti pois. Itselleni tuli vaikutelma, että tuo lintu oli
> oppinut saalistamaan sorsia matalasta vedestä. Vaikka en tuolloinkaan
> kellottanut tapahtumaa, tilanteen rauhoittuminen kesti kuitenkin
> huomattavasti edellistä pitempään.
>
> Rovaniemen terveyskeskuksen rannassa oli toista sataa pikkulintua
> ruokinnalla. Pääosin linnut olivat urpiaisia. Joukossa oli myös varpusia 
> ja
> viherpeippoja. Varpushaukkakoiras hyökkäsi lintuparveen. Lintu lähestyi
> sisäpihan puolelta, nousi jyrkästi sairaalaan katon yli ja syöksyi 
> toiselta
> puolelta yhtä jyrkästi alas. Oli varmaan käyttänyt samaa hyökkäystapaa
> aiemminkin. Yllätys oli täydellinen ja haukka sai saaliin. Tapahtuman
> jälkeen jäin odottelemaan pikkulintujen paluuta. Odotin ainakin
> varttitunnin, mutta yhtään lintua ei palannut tuossa ajassa ruokinnalle. 
> Nyt
> ajatellen olisi kannattanut odottaa vielä pitempään...ja kello kädessä.
>
> Onko kellään tästä aiheesta kokemuksia? Tai onko teillä tiedossa, että
> aihetta olisi jopa tutkittu.
>
> Jukka
>
>
> ----- Original Message ----- 
> From: "Eero Pätsi" <eero.patsi at gmail.com>
> To: "Rahko, Pekka" <pekka.rahko at kaleva.fi>
> Cc: <Lly at lists.oulu.fi>
> Sent: Friday, February 17, 2012 9:40 AM
> Subject: Re: [Lly] Mihin keltasirkut hävisivät
>
>
> Moi!
>
> Tällainen ulottuvuus keskusteluun jo aiempien arvelujeni lisäksi.
> Keltasirkut eivät ole välttämättä siirtyneet kovinkaan kauas. Jossain
> vain on ollut enemmän miellyttävä ruokintapaikka tai sitten jokin
> nykyiselle paikalle asettunut peto( esim varpuspöllö) on ne
> "siirtänyt" turvallisempaan paikkaan. Pihabongausviikonloppu osoitti
> erittäin hyvin sen, että vain pieni osa lintumaailman tapahtumista
> nousee Tiiraan säännöllisesti. Vain Tiiraa katsomalla voi saada aivan
> liian suppean otannan alueen linnuista.
>
> Pohdiskeli,
>
> EP
>
> 17.2.2012 Rahko, Pekka <pekka.rahko at kaleva.fi> kirjoitti:
>> Hei,
>>
>> Kannatan pakkasteoriaa! Itselläni on vastaavia havaintoja lintujen
>> liikkeistä pakkasten lauhduttua, tosin ei niinkään katoamisesta vaan
>> ilmestymisestä. Sirri-lehdessä olen pari kertaa asiasta raportoinutkin,
>> yksi
>> juttu tuossa alla, keltasirkutkin siinä mainitaan.
>>
>> terv.,
>>
>> Pekka R.
>>
>>
>>
>> Lähettäjä: lly-bounces at lists.oulu.fi [mailto:lly-bounces at lists.oulu.fi]
>> Puolesta Jukka Siltanen
>> Lähetetty: 16. helmikuuta 2012 22:21
>> Vastaanottaja: lly at lists.oulu.fi
>> Aihe: Re: [Lly] Mihin keltasirkut hävisivät
>>
>> Hei kaima ja muut kuomat!
>>
>> Kiitos kaikille vastanneille, joista pääosa lähetti henkilökohtaista
>> postia.
>> Kaikki olivat kaiman kanssa samoilla linjoilla siitä, että keltasirkut
>> ovat
>> ottaneet Villen tavoin ns. ritolat. Eli vaihtaneet maisemaa nopeasti
>> paremman murkinan toivossa tai jopa siitä tietoisena (...eivät ymmärrä
>> hyvän
>> päälle tai olivat tottuneet liian hyvään ja tulleet nirsoiksi...;-). Myös
>> mahdollinen etelämmäs siirtyminen sai kannatusta. Maanantaina 6.2.
>> lämpötila
>> käväisi Rovaniemellä hetkellisesti jopa 11 asteessa. Kovalla 
>> pakkasellahan
>> linnut eivät juurikaan liikuskele muun syyn kuin ravinnon hankkimisen ja
>> pedoilta suojautumisen vuoksi. Ilman tilapäinenkin lämpiäminen lisää
>> aktiivisuutta ja mahdollistaa vapaamman liikkumisen. Tarkistin äsken
>> tilanteen myös viime kevään havaintovihkosta. Suurin keltasirkkumäärä
>> ruokinnalla oli 22. Pakkaset jatkuivat silloin helmikuun loppupuolelle. 
>> Ja
>> kuinka sattuikaan, pakkasten hellittäessä sirkutkin häipyivät...
>>
>> Lunta pukkaa lisää ja pikku pakkasiakin on vielä tiedossa, mutta parin
>> kuukauden päästä tilanne onkin sitten jo toinen. Ja ensi viikolla alkaa
>> kauden 3. talvilintulaskenta.
>>
>> Jukka
>>
>>
>> Luvassa lauhtuvaa - ja lintuja
>>
>> Keskitalvisen lintujen liikehdinnän yhteyttä säämuutoksiin on pohdittu
>> viime
>> aikoina Sirri-lehdessä (Väisä­nen 2000, Rahko 2001), kun äkilli­sen
>> lämpötilan nousun arveltiin aja­neen liikkeelle monikymmenpäisiä
>> tiaisparvia. Aiheesta kertyi kohdal­leni lisää kokemuksia tammikuussa
>> 2003,
>> nyt muistakin lajeista.
>>
>> Jouluna 2002 alkanut ankara pakkasjakso kesti pitkälle tammi­kuun
>> puolelle.
>> Haukiputaan Ha­losenniemessä pakkasmittari näyt­ti vielä 10.1. -30 asteen
>> lukemia. Seuraavana päivänä 11.1. tapahtui huomattava lauhtuminen,
>> pakkas­ta
>> oli vain noin -10°, ja ruokinta­paikalla alkoi tapahtua kummia.
>> Iltapäivällä
>> havaitsin lintulaudan alla neljä keltasirkkua. Vaikka laji on tavallinen
>> talvilintu, oli kyseessä kuitenkin ensimmäinen havainto omalta
>> ruokinnaltamme, jota on ylläpidetty syksystä 1999. Kyläl­lä on vain yksi
>> hevostalli, jonka nurkilla keltasirkun saattaa talvella harvinaisena
>> nähdä,
>> mutta tammi­kuussa 2003 en ollut havainnut tallin liepeillä keltasirkkuja
>> kertaa­kaan. Keltasirkut viipyivät pihalla vain kymmenkunta minuuttia.
>>
>> Seuraavana päivänä, 12.1., lin­tulaudan alla viivähti hetken kolme
>> viherpeippoa. Halosenniemen kylä on kunnan pohjoisosassa, aivan Iin
>> rajalla.
>> Kirkolle - sekä Iin että Haukiputaan - tulee matkaa vajaa kymmenen
>> kilometriä. Viherpeip­po on Halosenniemessä keskital­vella harvinaisuus,
>> ja
>> talven 2002/2003 edellinen havainto omalta lintulaudalta oli lokakuun
>> lopul­ta. Kolmen edellisen talven ajalta oli tammikuisia havaintoja
>> ruo­kinnalta vain yksi: 17.1.2002 kak­si lintua. 12.1.2003 nähdyt linnut
>> jäivät tammikuun ainoiksi.
>>
>> 12.1. ilmestyi myös ruokinnalla olevien kolmen kuusitiaisten seu­raksi
>> neljäs lintu. Kun ruokinnal­la vielä vieraili keltasirkkuja 14.1.
>> seitsemän
>> ja 16.1. kymmenen kappaletta (molemmilla kerroilla taas vain 10-15
>> minuutin
>> ajan), ja kylällä näin 13 keltasirkun parven 15.1., täytyi uskoa
>> jonkinmoista liikehdintää olevan meneillään.
>>
>> Ja näkyihän niitä tiaisparviakin: ensin 20.1. vähintään 43 lintua ja 2.2.
>> vähintään 40, mutta todennä­köisesti yli 50 lintua. Molemmissa 
>> tapauksissa
>> kyse oli metsäisen maa­seutuasutuksen liepeillä liikkuvista parvista ja
>> pääosin tali- ja sinitiai­sista. Loppukuun sää oli vaihteleva. 20.1. 
>> alkoi
>> kuitenkin muutaman päivän kestäneen, tasaisesti kylmen­neen pakkasjakson
>> päättänyt lauh­tuminen. Helmikuun alkuun osui niinikään nopea
>> lämpeneminen.
>> Sitä edelsi neljän päivän pakkas­kausi, jolloin vuorokauden ylinkin
>> lämpötila pysyi -20 asteen kylmem­mällä puolen. Kylmimmillään pak­kanen
>> kävi
>> -32 asteessa.
>>
>>
>> Rahko, P. 2001: Talitiaisten joukkoesiinty­mä Halosenniemessä. - Sirri
>> 26:60.
>>
>> Väisänen, R.A. 2000: Kemin-Tornion seu­dun ruokintapaikkojen
>> talvilinnut. -
>> Sirri 25:38-48.
>>
>> Pekka Rahko
>>
>
> _______________________________________________
> Lly mailing list
> Lly at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly
>
>
> _______________________________________________
> Lly mailing list
> Lly at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly
>
>
>

More information about the Lly mailing list