[Lly] Muutontarkkailureissu Hetta-Palojoensuu-Karesuvanto-Mukkavuopio

[Timo J. Leppänen]

Hehehehei!

Muutontarkkailun ensimmäinen päivä sujui Enontekiöllä osin sateisissa  
merkeissä. Oikeastaan matkalleni osui harvoja täysin sateettomia  
hetkiä. Mutta kun vettä ei tullut kaatamalla, sateesta ei ollut  
suurempaa haittaa, paitsi paluumatkalla, jolloin Sotkajärvi jäi  
väliin. Onneksi ehdin poikkeamaan siellä aamusella.

Päivän mielenkiintoisin havainto tulikin heti aamusta Sotkajärveltä,  
kun vastarannalla puuhasteli kolme naaraspukuista lapasorsaa. Kyseessä  
oli ensimmäinen Lapista tekemäni syyshavainto. Muuten Sotkajärvellä  
oli yllättävän hiljaista, joten noin 235 vesilintua oli hienoinen  
pettymys. Niistä noin puolet oli tukkasotkia. Tarkemmat tiedot  
löytyvät Tiirasta. Sotkajärven lintumäärä vaihtelee kaiken aikaa,  
joten  siellä voi oleilla tänä syksynä vielä suuriakin lintutokkia.

Vaikka havaitsin laulujoutsenia ihan mukavasti, niidenkin määrä oli  
pieni pettymys. Havaitsin reissullani yhteensä 677 yksilöä, joista 652  
Muonionjoen-Könkämäenon maisemista eli väliltä  
Palojoensuu-Mukkavuopio. Ja kuten yleensäkin, suurimmat määrät  
löytyivät Ropinsalmen (Naimakkajärven) ja Saarikosken väliltä.  
Naimakkajärven länsipäässä oli tällä kerralla 250 yksilöä. Ennätykseni  
on sieltä 720 yksilöä 2.10.2009. Tänään ylittyi 100 yksilön raja  
kolmessa paikassa. Mikä sitten pisti eniten silmään? Jokivarressa  
havaitsemistani 652 yksilöstä vain kaksi oli nuoria.

Joukahaisten näkeminen on aina hieman tuurissaan, sillä havaittu  
yksilömäärä riippuu paljon siitäkin, ovat ne havaittavissa tielle tai  
sen välittömään läheisyyteen. Millään ei voi lähteä tutkimaan jokaista  
jokivarren suvantoa. Ja jos menisikin, yleensä ainakin osa tokasta  
säikähtää ja lentää jonnekin muualle. Kun havaitsemieni yksilöiden  
määrä oli 652 yksilöä, arvelisin todellisen määrän olevan ainakin  
lähellä nelinumeroisia lukemia ellei ylitsekin. Erittäin korkealla  
oleva vedenpinta vaikuttaa ainakin jonkin verran joukahaisten  
olinpaikan valintaan. Niitä ei nimittäin näkynyt kaikissa ennestään  
hyväksi tiedetyissä paikoissa.

Ja kuten tunnettua, laulujoutsenreissu päättyy aina Peeran jälkeen  
Mukkavuopion kohdalle, sillä Muotkatakan jälkeen eteen avautuvalla  
Kilpisjärvellä ei joukahaisia ole. Niitä voi olla vielä Leutsuvaaran  
taakse jäävillä Kielli- ja Taatsajärvillä, mutta sinne asti meneminen  
vaatisi jo melkoista urheilumieltä. Koska Kilpisjärvellä ei  
joukahaisia havaita, mieleen tulee aina se sama kysymys eli mitä  
kautta Könkämäenon yksilöt muuttavat etelämmäksi? Palaavatko takaisin  
Muonionjoelle ja siten Väylän kautta etelään? Vai lentävätkö Ruotsin  
erämaiden kautta? Vai sekä että?

Viikko sitten onnistuin havaitsemaan Kelottijärvellä ennätykselliset  
142 uiveloa. Tänään havaitsin vain 50 yksilöä. Sää oli nyt tuulinen ja  
osin utuinen. Onneksi järvellä uiskenteli yksi 45 yksilön tokka, mikä  
paransi lukemia kummasti.

Muista vesilinnuista mainittakoon kaksi 100 yksilön ylitystä.  
Sotkajärvellä 110 tukkasotkaa ja Pousujärvellä 105 sinisorsaa.

Huomenna eli sunnuntaina voi olla hieman poutaisempaa, mutta on vielä  
epävarmaa, ehdinkö juurikaan lintuja katsomaan. Tämänkertainen  
reissuni Käsivarren lintupaikoille voi jäädä mahdollisesti viimeiseksi  
sikäläiseksi lintureissukseni LLy:n lipun alla...

Timo