[Lly] muutontarkkailu vs. lintupaikkojen kiertely

[Timo J. Leppänen]

Hei!

Mietin Jukan esittämiä kysymyksiä...

En voi olla mikään asiantuntija sikäläisillä paikoilla, mutta olen  
itsekin miettinyt, että miten linnut reagoivat Kemi- ja Ounasjokien  
risteymään. Voiko olla lajikohtaisiakin eroja? Vai onko linnuilla  
"tapana oikaista" jostain niin että jokien risteyksessä kököttävä  
lintuharrastaja ei voi suoranaisesti kirjata vihkoonsa, että nyt meni  
10 yksilöä Kemijärven suuntaan ja nyt toiset 10 yksilöä Kittilän  
suuntaan.

Ja mitä eroja muuton suhteen tapahtuu jokien alajuoksuilla,  
keskivälillä ja latvaosissa? Keväällä? Syksyllä? Onko saman joen eri  
tarkkailupaikoilla huomattavia eroja lintujen käyttäytymisessä ja  
määrissä.

Koska Enontekiö sijaitsee täällä jokien alkuvaiheilla, täällä muutosta  
voi tehdä pikaisesti ilman suurempia tutkimuksia kaksi johtopäätöstä.

Kevätmuutto näkyy selkeästi. Syysmuutto ei. Keväällä kun kökötän  
Ounasjoen Yrjö Kokko -lintutornilla (n. 5 km ennen joen  
"alkupistettä", Ounasjärveä), voin nähdä selvästi miten vesilintuja ja  
muitakin lintuja ilmaantuu alajuoksulta päin. Hyvin harvoin näkee  
sinne päin lentäviä vesilintuja. Myös pikkulinnut ja kahlaajat tulevat  
usein jokivartta pitkin Kittilän ja Rovaniemen suunnalta. Ja mikseivät  
tulisi, onhan suoraan etelän suunnalla 500-700 metriä korkea  
tunturimaasto. Sama koskee myös Muoniojoki-Könkämäenoa, vaikka siellä  
päin vähemmän tuleekin lintuja tarkkailtua. Ja tokihan Ounasjoelta on  
erkaantunut matkan varrella monta muuta jokea, joita pitkin on voinut  
olla voimakastakin trafiikkia. Peltovuoman kylä jokineen ja järvineen  
on osoitus siitä, että nyt lukuisat linnut ovat kääntyneet pohjoiseen  
ennen Hettaa ja Ounasjärveä.

Syysmuutto onkin sitten jo mielenkiintoisempi. Esimerkiksi kun  
seurasin lauantaina Muonionjoella ja Könkämäenolla joutsenten ja  
muiden lintujen liikkeitä, en voinut päästellä, että nyt ne muuttavat  
etelään. Välillä saattoi isokin tokka lentää luoteeseen eli kohti  
Kilpisjärveä. Ja sitä kauttahan vesilinnut eivät kuitenkaan merelle  
lennä. Linnut tuntuivat ennemminkin seilaavan edes takaisin Väylää. En  
tunne lainkaan vesilintujen käyttäytymistä esimerkiksi Kolarin, Pellon  
ja Ylitornion korkeuksilla. Otaksun kuitenkin, että siellä syksyllä  
etelään suuntaan tapahtuva näkyvä lentely olisi yleisempää. Vai olenko  
väärässä?

Enontekiöllä on suuri joukko muita jokia, niin isoja ja pieniä. Niiden  
varsilla kuitenkin harvemmin tulee pitempään lintujen muuttoa  
tarkkailtua. Mutta eiköhän keväisin suuntaus ole kuitenkin enemmän  
yläjuoksua kohden. Varmaan syksyllä tapahtuu päinvastaistakin  
liikettä, mutta se on taas huomaamattomampaa.

Ja kevätmuuton sekä syysmuuton välillä on ainakin Enontekiöllä yksi  
huomattavan suuri ero. Se on keskimäärin noin puoli metriä lunta!  
Eiköhän monien lintulajien ole pikkupakko lentää keväällä jokiväyliä  
pitkin? Syksyllä taas pientä ja isompaa vesistöä on hieman joka  
puolella. Ei tarvitse niin orjallisesti noudatella jokiväyliä.

Kyllä tutkittavaa riittää, kunhan vain joukkomme olisi nykyistä edes  
jonkin verran suurempi, jotta näin laajalle alueelle saataisiin edes  
auttavasti kattava tarkkailijaverkosto...

t. Timo




Lainaus jukka.jokimaki at ulapland.fi:

> Hei,
>
>
>
> Timo otti esille mielenkiintoisen kysymyksen,
>
>
>
> -kannattaako A) staijata (=seurata muuttoa yhdessä paikassa tunnista toiseen)
>
> vain kannattaako B) kierrellä läpi useita lintukohteita vastaavassa ajassa
>
>
>
> Oma vastaukseni on ei ja kyllä,
>
> kallistun kuitenkin enemmän lintupaikkojen kiertelyyn kuin
>
> staijaukseen
>
>
>
> A) Muuttoaikainen staijaus:
>
> *Lapissa, ehkä hieman yllättäenkin, lintujen päämuuttoväylät ovat  
> suhteellisen huonosti
>
> tunnettuja tai niihin liittyviä havaintoja ei ole raportoitu  
> riittävän tarkasti. On ajateltu, että
>
> linnut seuraavat jokilaaksoja ja vaaramuodostelmia muuttoaikanaan.  
> Valitettasti meillä ei ole
>
> toistaiseksi esitettävänä tarpeeksi aineistoa ko. asian todentamiseen.
>
> *ilman staijausta, voimme vain arvuutella, mistä ja miksi linnut  
> muuttavat. Staijjauksen avulla
>
> voisimme saada tähän liittyvää tietoa etenkin suurikokoisten  
> lintujen muuttoreittien osalta
>
> (joutsen, hanhet, kurki, petolinnut), miten nämä muuttoreitit  
> voitaisiin ottaa huomioon esim.
>
> tuulivoimapuistoja suunniteltaessa, jos meillä ei ole tietoja ko.  
> lintujen päämuuttoväylistä?
>
> *kannustankin lintuharrastajia niin kevät- kuin syysmuuttoaikaiseen  
> staijaukseen, etenkin niillä
>
> alueille, joiden voidaan olettaa olevan tärkeitä muuttoväyliä;  
> jokivarret, vaara-alueet (esim. Kivalot)
>
> *yksi mielenkiintoinen selvittämätön asia on seuraava, jos ja kun  
> kevätmuuttavat linnut lähtetävät
>
> Kemijokivartta kohti pohjoista, niin mitä tapahtuu niiden tullessa  
> Kemi- ja Ounasjoen risteymä kohtaan,
>
> jatkavatko ne eteen päin Kemijoki- vai Ounasjokivartta vai  
> suuntaavatko ne suoraan kohti pohjoista?
>
>
>
> B) Lintupaikkojen kiertely/läpikäynti
>
> *jos itse asuisin seudulla, joilla ei voi havaita merkittävää  
> muuttoa, niin ilman muuta kiertelisin koko
>
> retkeilyalueella sen sijaan että yrittäisin tuijottaa tuntitolkulla  
> kohti tyhjää taivasta
>
> *sateisella /tai muuten huonolla muuttosäällä tämä optio on ehdoton  
> lintuharrastajalle, huonolla muuttosäällä
>
> linnut "pudottautuvat" hyville ruokailu/levähdysalueille
>
> *lintupaikkakohtaista laskentatietoa ei koskaan ole liikaa  
> saatavilla, tiedot jokaisesta laskentakerrasta eri kohteilta, joko  
> ilman lintuja (ns. 0 -havaintokohteet) että yksityiskohtaisen  
> lintuhavaintojen kera ovat aina arvokkaita.
>
> *lintupaikkojen kiertelyyn tulisi pyrkiä sisällyttämään myös  
> muitakin kuin tunnettuja hyviä lintupaikkoja.
>
>
>
>
>
> Jukka
>
>
>
>
>
> ______________________
> Jukka Jokimäki, FT, dosentti
> Luontoselvitys- ja YVA-palvelut
> Arktinen keskus
> Lapin yliopisto
> PL 122
> 96101 Rovaniemi
> kännykkä 0400-138 802
> fax. 358 16362 934
> etunimi.sukunimi at ulapland.fi
> www.arcticcentre.org<http://www.arcticcentre.org/>
>
> Dr. Jukka Jokimäki
> Nature Inventory and EIA-services
> Arctic Centre
> University of Lapland
> P.O.Box 122
> FI-96101 Rovaniemi, FINLAND
> fax +358 0 16362 934
> firstname.secondname at ulapland.fi
> www.arcticcentre.org<http://www.arcticcentre.org/>
>