[Lly] Tour de Kilpisjärvi

[Timo J. Leppänen]

Kesän ekopyöräilypaketti alkaa olemaan purkissa, kun aiemman  
Hetta-Rovaniemi-Pello-Hetta -lenkin (23.-30.5.) lisäksi pyöräilin  
10.-12.6. Hetta-Kilpisjärvi-Hetta -lenkin. Ensin mainitulle kertyi  
mittaa 729 km ja tälle jälkimmäiselle pyrähdykselle 348 km. Enää ei  
maastoon kannata vaivautua, kun sääsket ovat ilmaantuneet mukaan  
kuvioihin. Kilpisjärvelle meno kuitenkin hoitui vielä koleassa säässä  
ja melkoisessa vastatuulessa.

Pyöräilin MAANANTAINA Hetasta Ropinsalmelle, 116 km. Päivän mahtavin  
havainto oli Ropin Pirtin rannalla ollut karikukko. Kävelin  
rantapensaikkoon ja yhtäkkiä vierestä kuului jonkinlainen "rääkäisy".  
KARIKUKKO oli alle 3 mtrin päässä. Se oli siinä lähes parin minuutin  
ajan kunnes lähti hitaasti tepastelemaan rantaviivaa ja katosi lopulta  
pensaikkoon. Aiemmin havaitsin Pättikässä pari KAAKKURIA, vaikka  
arvelin tapaavani niitä vasta Kilpisjärvellä.

TIISTAINA poljin Ropinsalmelta Kilpisjärvelle, 58 km. Aki Aintilan  
Peeralla havaitsema PIKKUSIRKKU oli vaarassa jäädä havaitsematta.  
Mutta, kun jouduin vesi- ja räntäsateen takia pitämään havaintopaikan  
luona olevan mökin nurkalla yli puolen tunnin tauon, kävin aina  
välillä kuulostelemassa ääniä. Päätin jo jatkaa matkaa, kunnes lintu  
suostui olemaan jonkin aikaa äänessä.

SEPELRASTAS hoitui jo menomatkalla Muotkatakasta, vaikka navakka tuuli  
äänihavaintoja haittasikin. Majoituin Kilpisjärvellä  
Retkeilykeskukseen. Lähdin iltapäivällä patikoimaan  
Korkea-Jehkakselle, vaikka vaatetukseni soveltui huonosti navakkaan  
tuuleen. En löytänyt huipulta kiirunaa. KERÄKURMITSAA hain myös  
turhaan, kunnes lopulta yksi yksilö lennähti jostain edestäni ja  
katosi rinteen taakse. Ääniä oli tuulessa aika vaikea kuulla. Entä  
KIIRUNA? Olin jo heittänyt lajin suhteen kirveen kaivoon, kunnes  
Skirhasjohkan yläosissa kuulin yllättäen narinaa. Ja lintu tepasteli  
muutaman metrin päässä, ja kun minä pysähdyin, niin sekin pysähtyi.  
Jätin kuitenkin linnun melko pian omaan rauhaansa.

PUNAJALKAVIKLOA en lopultakaan löytänyt mistään. Yritin tuulisessa  
säässä kuulostella lintua mm. Kilpisjärven rantamilla. Ehkä olisin  
löytänyt sen Mallan polun varrelta, mutta en jaksanut enää lähteä  
sinne etsimään. Ja kyllä yksi karikukko vastaa kummasti  
punajalkavikloa:O)

Paluumatkalla KESKIVIIKKONA en juurikaan lintuja enää seurannut, sillä  
päätin myötätuulen siivittämänä polkea samana päivänä Hettaan asti.  
Toki jonkin verran kirjasin havaintoja vihkooni, mutta uusia lajeja en  
löytänyt, enkä edes etsinyt. Punajalkaviklon lisäksi jäi harmittamaan,  
kun sirittäjää ei tänä kesänä tunnu löytyvän mistään. Samoin  
kalasääksi puuttuu minulta, niin ekona kuin Suomilajinakin. Olen  
huomannut, että kippurasarvisella pyörällä polkiessa silmälasipäiseltä  
jää petolintuhavainnot lähes kokonaan tekemättä. Ylös päin katselu käy  
niskoille, ja lasien ylitse isoakin lintua on vaikea nähdä.

Paluumatkalla poikkesin tietenkin ROPIN PIRTILLÄ nauttimassa  
perinteiset MUNKKIKAHVIT, kuten menomatkalla siellä yöpyessäni.  
Suosittelen paikkaa!! Ainoa avoinna oleva kahvi- ja majoituspaikka  
Karesuvannon ja Kilpisjärven välillä.

Eiliselle päivälle kertyi 174 pyöräilykilometriä. Kauhistelin kapean  
Kilpisjärventien (Käsivarrentie) kovaa liikennettä, varsinkin rekkoja.  
Matkan loppuvaiheissa mieltä masensi eilen Hetassa tapahtunut  
kuolonkolari, jossa ulkomaalainen rekkakuski ajoi paikkakuntalaisen  
mieshenkilön auton päälle. Pyöräillessäni paikan ohi, siellä oli  
onnettomuustutkijat tekemässä työtään. En voi käsittää, miten  
rekkaliikenteestä suuri osa on annettu kolhoosimaiden firmoille. Enkä  
ymmärrä, miksi itärajaa yleensä pidetään avoinna...

Nyt, kun olen ylittänyt entisen ekovuodariennätykseni, 128 lajia, on  
hyvä pitää muutaman viikon tauko...

Timo
Syrjäseutuornitolooki