[Lly] Joutsenten (syys)muuttoreitit Lapissa ja Joutsenbongaus 26.–27.10.2013

Thu Oct 24 17:50:20 EEST 2013

Hei Jorma et al.

ko. rengastustieto koskee kevätmuuttoa,

eli kevätmuuton osalta asia voi olla juuri näin,

mutta,

nyt oli kysymys nimenomaan syysmuuttoreiteistä ja

syksyisistä kerääntymistä,

Jukka

______________________
Jukka Jokimäki, FT, dosentti
Luontoselvitys- ja YVA-palvelut
Arktinen keskus
Lapin yliopisto
PL 122
96101 Rovaniemi
kännykkä 0400-138 802
fax. 358 16362 934
etunimi.sukunimi at ulapland.fi
www.arcticcentre.org<http://www.arcticcentre.org/>

Dr. Jukka Jokimäki
Nature Inventory and EIA-services
Arctic Centre
University of Lapland
P.O.Box 122
FI-96101 Rovaniemi, FINLAND
fax +358 0 16362 934
firstname.secondname at ulapland.fi
www.arcticcentre.org<http://www.arcticcentre.org/>
________________________________
Lähettäjä: lly-bounces at lists.oulu.fi [lly-bounces at lists.oulu.fi] käyttäjän Jorma Halonen [jorma.halonen at pp2.inet.fi] puolesta
Lähetetty: 24. lokakuuta 2013 17:33
Vastaanottaja: lly at lists.oulu.fi
Aihe: Re: [Lly] Joutsenten (syys)muuttoreitit Lapissa ja Joutsenbongaus 26.–27.10.2013

    - Hei, verkkolaiset!
    - Panen tässä vaiheessa sen verran lusikkani tähän soppaan, että uskon ainakin Pellon korkeudella Tornionjoki-varren laulujoutsenten olevan pääasiassa Suomen omaa kantaa.
    - Kalixjoella olen nähnyt laulujoutsenparvia, jotka mitä ilmeisimmin ovat olleet Ruotsin Lapin omia lintuja.
    - Sitten tiukkaa tietoa: 4.4.2005 Ruotsissa vähän Örnsköldsvikistä koilliseen (63/35 N – 19/26 E) tavattu kaularengastettu laulujoutsen nähtiin seuraavana päivänä Kolarissa (67/07 N – 24/41 E).
    - Laulujoutsenterveisin
      Jorma

From: jukka.jokimaki at ulapland.fi<mailto:jukka.jokimaki at ulapland.fi>
Sent: Thursday, October 24, 2013 4:03 PM
To: antti.pekki at hotmail.com<mailto:antti.pekki at hotmail.com> ; lly at lists.oulu.fi<mailto:lly at lists.oulu.fi>
Cc: pentti.rauhala at kolumbus.fi<mailto:pentti.rauhala at kolumbus.fi>
Subject: Re: [Lly] Joutsenten (syys)muuttoreitit Lapissa ja Joutsenbongaus 26.–27.10.2013

Hieno retkikuvas Antti,

vastaavat retket välillä KMJ-Autti ja havainnot tuolta väliltä olisivat mielenkiintoisia,

ja lisäksi etenkin havainnot Autti- Piittisjärvi-Pohjaslahti-Simojärvi-Saraiharju (ja tähänhän tämä vesijakso päättyy; mihin KMJ 1600 joutsenta jatkavat tästä, onko lehvähdysalueita ennen Perämeren pohjukkaa? )

Syysmuuttoreitti tällä joutsenporukalla mennee joka tapauksessa Kivalojen itäpuolta?

RAN alueelta on tiedossa vain muutamia joutsenten syyskerääntymiä:

2.10. Kuhajärvi noin 100

19.10 Ranuanjärvi 52 ja

28.9. Takajärvi 50.

eli tos vähän!

Xenuksen tärkeistä joutsenten syysmuuton aikaisista paikoista tiedän vain Torninjoen;

onko muita Pentti?

Vai menevätkö nämä RUS-KMJ-RAN joutsenet suoraan kohti Hailuotoa Kemi-Tornion ohi?

Jukka

______________________
Jukka Jokimäki, FT, dosentti
Luontoselvitys- ja YVA-palvelut
Arktinen keskus
Lapin yliopisto
PL 122
96101 Rovaniemi
kännykkä 0400-138 802
fax. 358 16362 934
etunimi.sukunimi at ulapland.fi
www.arcticcentre.org<http://www.arcticcentre.org/>

Dr. Jukka Jokimäki
Nature Inventory and EIA-services
Arctic Centre
University of Lapland
P.O.Box 122
FI-96101 Rovaniemi, FINLAND
fax +358 0 16362 934
firstname.secondname at ulapland.fi
www.arcticcentre.org<http://www.arcticcentre.org/>
________________________________
Lähettäjä: Antti Pekki [antti.pekki at hotmail.com]
Lähetetty: 24. lokakuuta 2013 15:34
Vastaanottaja: Jokimäki Jukka; lly verkko
Aihe: RE: [Lly] Joutsenten (syys)muuttoreitit Lapissa ja Joutsenbongaus 26.–27.10.2013

Tein päiväretken Kemijokivartta ylöspäin Rovaniemeltä Auttiin asti ja tässä hieman raporttia retkestä.
Ensimmäiset laulujoutsenet havaitsin heti Olkkakosken niskalla, Vartiosaaren kärjestä jossa paikalla oli 12 laulujoutsenta (8ad + 4 sub).
Tämän jälkeen muutama kilometri ylävirtaan ja kaksi laulujoutsenta oli aivan kotirannassa. Samalla viisi laulujoutsenta lensi jokea pitkin ylävirtaan. Taas pari kilometriä ylävirtaan ja joella oli 9 laulujoutsenta ja samalla hetkellä myös komea vanha merikotka lekutteli matalalla ylävirtaan. Oikaraisen sillan vieressä oli vielä neljä laulujoutsenta.
Tämän jälkeen olikin siirryttävä toistakymmentä kilometriä ylävirtaan Tikkasenkarille josta oli seuraava näköyhteys joelle. Kiikarilla tulipaikalta jokea silmäillessä koski näytti tyhjältä kunnes kaukana alavirrassa oli vesilintuja ja paljon! Etäisyyttä oli kuitenkin niin paljon että kiikarit olivat auttamatta riittämättömät. Paluu autolle hakemaan kaukoputkea ja tietenkin putki oli juuri tällä reissulla jäänyt kotiin. Ei muuta kuin kiireellä kotiin kaukoputkea hakemaan...
Tikkasenkarille palatessani ja jalustaa kaukoputkelle pystyttäessäni alavirrasta tuli 35 isokoskeloa jotka lensivät ylävirtaan kunnes katosivat joen mutkan taakse. Melkein heti perässä tuli 30 tukkakoskeloa ja samaa reittiä ylävirtaan jatkoivat. Aikaisempaa leähdyspaikkaa putkella katsoessa huomasin pettymyksekseni että parvi oli huventunut linnuista, paikalla oli kuitenkin vielä 70 tukkakoskeloa ja 40 isokoskeloa sekä 25 telkkää. Iloiseksi yllätykseksi myyös kaksi koskikaraa oli ilmestynyt kosken keskelle kiville.
Matka jatkui kohti Tervakaria. Ja sielläkin oli mukavasti vesilintuja. Katselin rappusten tasanteelta suurta joukkoa lintuja ja palasin autolle hakemaan kaukoputkea. Linnut olivat kolmensadan metrin päässä vastarannalla ja tavattoman arkoja. Suuri osa parvesta lipui näkymättömiin alavirtaan joen mutkan taakse ja sain vielä laskettua osan linnuista jotka jäivät paikalle, telkkiä 60 ja tukkakoskeloita 20.
Muutama kilometri ylävirtaan oli veneenlaskupaikka josta pääsi näkemään Vanttauskosken suuntaan, karin ympärillä oli taas paljon koskeloita, 90 yksilöä ja kymmenkunta telkkää.
Vanttauskosken voimalaitoksella ei ollut vesilintuja mutta kaksi komeaa vanhaa merikotkaa oli paikalla.
Auttissa ei enään ollut lintuja paikalla joten ajoin Juottaan tekoaltaalle katsomaan tilannetta. Järvi oli vielä sula keskeltä ja osin rannoilta ja paikalla oli viisi laulujoutsenta.
Yhteenvetona voi todeta että kosket tuntuvat houkuttelevan nyt koskeloita ja muita vesilintuja. Yhtään muuttavaa laulujoutsenta en reitillä nähnyt vaikka aika ajoin pysähdyin katselemaan ja kuuntelemaan. Auttin ja Vanttauskosken väliä Itäpuolen tietä ajaessani katse kiinnittyi vaarojen lakiin jotka olivat täydellisesti usvan peitossa vaikka alempana olikin suhteellisen kirkasta pilviselläkin säällä. Kävi mielessä ajatus että joutsenia tuskin houkuttelee lähteä ylittämään usvaisia huippuja vaan ehkäpä sittenkin menevät suoraan etelään Kemijärveltä, näin ei tarvisi ylittää Kivaloja.

________________________________
From: jukka.jokimaki at ulapland.fi
To: lly at lists.oulu.fi
Date: Thu, 24 Oct 2013 11:29:47 +0000
CC: timo.metsanen at birdlife.fi; pentti.rauhala at kolumbus.fi
Subject: [Lly] Joutsenten (syys)muuttoreitit Lapissa ja Joutsenbongaus 26.–27.10.2013

Hei,

olen saanut mukavasti palautetta liittyen Lapin joutsenten syysmuuttoreitteihin,
iso kiitos paulautteen antajille.
Vielä eilen KMJllä havaittiin tuhtakunta joutsenta, mitä kautta ne siirtyvät eteenpäin,
näyttää siltä, etteivät nämä linnut tule aikanaan ROV, Ounasjokisuistoon,
eli nyt olisi esim. Ranuan ja Posion seudun lintuharrastajilla mahdollisuus ratkaista ko. mielenkiintoinen muuttoreittiasia.

saamani palautteen yms. aineistojen perusteella näyttää siltä, että
1) Kemijärven joutsenet muuttaisivat Kemijärveltä suuntaan S-SW, eivätkä ko. linnut tulisi esim. Kemijokea seuraillen Roin kautta, voi olla, että suuri osa KMJ kerääntymien linnuista ovat Venäjällä pesivää kantaa;
KMJ joutsenista on syysmuuttoaikaisista siirtymistä on havaintoja (mm. Kemijärven jäätymisen jälkeen) KMJ Luusuasta ja Juujärveltä; ilmeisesti ko. kerääntymä purkautuu tämän jälkeen suoraan kohti Perämeren pohjukkaa ja Hailuotoa kohti Kivalojen vaarajakson itäpuolelta seuraten ko. vaarajakson itäpuolen suuria suolakeuksia;
ilmeisesti tämä muuttoreitti on myös tärkeä kevätmuuttoaikainen muuttoreitti esim. hanhille, merimetsoille ja kuikkalinnuille
2) Ounasjokisuiston ja Kemijoen Lainaan syysjoutsenet Rovaniemellä; tämä porukka lienee Pohjois-Suomen kantaa, ja ilmoitutut tiedonannot joutsenten siirtymisestä tästä eteen päin viittaavata seuraavaan:
-liikkuminen Ounasjokivartta suuntaan W-NW lienevät vain hetkellisiä siirtymisiä rauhallisimille ruokailu/levähdys/yöpymisalueille esim. ROV,Ylikylän Patosaaren alueelle; eikä kyse lien muutosta Ounasjokisuistosta Tornionjoenlle ja Karunkiin?
3) Tornionjoen syksyiset joutsenkerääntymät lienevät pääosin Ruotsin Lapin pesimäkantaa; eikä Tornionjoen levähdysalueille siis siirtyisi juurikaan Lapin/Venäjän pesimäkantaa?

Ja osallistukaahan kaikki tulevaan BirdLifen Joutsenbongaukseen 26.–27.10.2013,
ohjeita alla.

Toivon keskustelun jatkuvan edelleen liittyen Lapin tärkeisiin, suurikokoisten, muuttolintujen reitteihin
esim. täällä LLY-verkossa

Jukka

Joutsenbongaus 26.–27.10.2013
Syksyiset joutsenet kartoitetaan taas

Joutsenbongaus-viikonloppuna lokakuun lopulla kaikki suomalaiset voivat lisätä tietojamme kansallislintumme syysmääristä. Pesimäajan ulkopuolella laulujoutsen viihtyy parvissa ja on hyvin kuuluva ja helposti havaittava laji. Jokainen havainto on arvokas kokonaiskannan selvittämisessä.

Joutsenbongaus järjestettiin ensimmäisen kerran viime syksynä. Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetyssä tapahtumassa ilmoitettiin yli 2300 havaintoa, ja laulujoutsenia havaittiin lähes 50 000.
  *   Vuoden 2012 tulokset<http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/joutsenbongaus-tulokset2012.shtml> Joutsenbongaukseen osallistuminen on helppoa:

  *   Laske tai arvioi näkemiesi joutsenten lukumäärä. Jos havainnoit useammalla paikalla, laske määrät kultakin paikalta erikseen.
  *   Voit ilmoittaa tietoja joutsenille vaarallisista sähkölangoista, vaikket olisi viikonloppuna havainnut yhtään joutsenta.
  *   Ilmoita havaintosi verkkolomakkeella, joka avataan tällä sivulla Joutsenbongauksen alkaessa lauantaina 26.10.

Osallistumalla Joutsenbongaukseen voit vaikuttaa oman alueesi joutsenten hyvinvointiin ja menestymiseen. Kaikkien Joutsenbongaukseen osallistujien kesken arvotaan palkintoja.
Kaikkien Joutsenbongaukseen osallistujien kesken arvotaan seuraavat palkinnot:

  *   1 kpl Kite 8x25 Compact -lintukiikari<http://www.lintuvaruste.fi/hinnasto/info/o-Kite_compact8x25.shtml> (lahjoittaja Lintuvaruste Oy<http://www.lintuvaruste.fi/lintuvaruste/>, arvo 170 euroa)
  *   5 kpl Lintutornit-kirjoja<http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510268933>
  *   5 kpl Lintumme laulavat – kesän lintuja -CD-levyjä
  *   5 kpl BirdLife-linssinpuhdistusliinoja

Osallistu ja auta joutsenia.
Tue BirdLifen toimintaa – ryhdy vuositukijaksi!<http://www.birdlife.fi/liity/vuositukija.shtml>

Luonnonsuojelun menestystarina
Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Sen kannanmuutokset ja vaiheet Suomessa kertovat paljon suomalaisten asenteiden muuttumisesta eläimiin ja luontoon. Kansallislintumme on muutamassa vuosikymmenessä palannut Lapin erämaista koko maan pesimälinnuksi. Laulujoutsen on suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina – vielä 1950-luvulla laji oli häviämässä Suomesta, mutta nykyään se on koko maan pesimälintu, jonka pesimäkannaksi BirdLife Suomi arvioi noin 10 000 paria.
Syksyllä joutsenmäärät ovat suurimmillaan, kun menneen kesän poikueet ovat liikkeellä ja Suomeen on alkanut kerääntyä myös Venäjällä pesineitä laulujoutsenia. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon joutsenia Suomeen kerääntyy syksyllä. Joutsenbongauksessa tehdään siis historiaa. Nyt selvitetään, kuinka paljon joutsenia maassamme marraskuun alussa on ja mille alueille joutsenet kerääntyvät levähtämään ja ruokailemaan. Tällä saadaan tärkeää seurantatietoa joutsenkannan kehityksestä ja tärkeistä kerääntymisalueista, jotta joutsenen hyvinvointi pystytään myös tulevaisuudessa varmistamaan.
  *   Lisätietoa joutsenten lajintunnistuksesta<http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/joutsentunnistus.shtml>
Sähköjohdot vaarana
Laulujoutsenia kuolee runsaasti sähköjohtotörmäyksissä: useampi kuin joka toinen raportoitu kuollut laulujoutsen on kuollut sähköjohtotörmäykseen. Joutsenbongauksen tärkeänä tavoitteena onkin hankkia tietoa joutsenten lentoreittien riskeistä kokoamalla havaintoja paikoista, joissa joutsenilla on vaara törmätä sähköjohtoihin. Tällaisilla paikoilla sähköjohtojen maakaapelointi on paras ratkaisu, mutta törmäyksiä voidaan vähentää myös johtoihin asetettavilla huomiopalloilla, joiden ansiosta joutsenet havaitsevat johdot.
Joutsenbongauksen osallistujilta toivotaan havaintoja joutsenille mahdollisesti vaarallisista sähköjohdoista, joita voi olla esimerkiksi vesistöjen lähellä tai peltoaukeilla. BirdLife Suomen tavoitteena on vaikuttaa siihen, että riskipaikoille asennetaan lintupalloja, jotta joutsenet ja muut linnut havaitsevat johdot ja törmäysten määrä vähenee.

Yhteistyössä Elenian kanssa
BirdLifen yritysyhteistyökumppani Elenia Oy<http://www.elenia.fi/> on tehnyt lintuharrastajien ja paikallisten asukkaiden kanssa yhteistyötä lintutörmäysten vähentämiseksi jo vuosia. Elenia on asentanut omalla verkkoalueellaan toista tuhatta lintupalloa sähköverkkoon lentoreittien riskipaikoille. Tämän vuoden toukokuussa alkanut yhteistyö BirdLife Suomen kanssa jatkaa tätä työtä. Yhteistyön yhtenä tavoitteena onkin selvittää Elenian toimialueella Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla ne kohteet, joissa törmäysriski on suuri ja näin saadun tiedon avulla lisätä joutsenten turvallisuutta.
Muutama vuosi sitten tekemänsä päätöksensä mukaisesti Elenia kaapeloi maan alle kaikki uudet ja saneerattavat vanhat sähköverkot. Maakaapeloinnin avulla lintujen törmäyksiltä vältytään. BirdLife Suomi toivoo, että myös muut sähköverkkoyhtiöt seuraavat Elenian esimerkkiä.
Lisää joutsenista Elenian sivuilla:

  *   Uhanalaisesta Suomen kansallislinnuksi<http://www.elenia.fi/yritys/uhanalaisesta_suomen_kansallislinnuksi>
  *   Laulujoutsenten keskikesä<http://www.elenia.fi/yritys/birdlife_laulujoutsenten_keskikes%C3%A4>
  *   Hailuodon laulujoutsenet<http://www.elenia.fi/content/hailuodon-laulujoutsenet>

______________________
Jukka Jokimäki, FT, dosentti
Luontoselvitys- ja YVA-palvelut
Arktinen keskus
Lapin yliopisto
PL 122
96101 Rovaniemi
kännykkä 0400-138 802
fax. 358 16362 934
etunimi.sukunimi at ulapland.fi
www.arcticcentre.org<http://www.arcticcentre.org/>

Dr. Jukka Jokimäki
Nature Inventory and EIA-services
Arctic Centre
University of Lapland
P.O.Box 122
FI-96101 Rovaniemi, FINLAND
fax +358 0 16362 934
firstname.secondname at ulapland.fi
www.arcticcentre.org<http://www.arcticcentre.org/>

_______________________________________________ Lly mailing list Lly at lists.oulu.fi http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly

________________________________
_______________________________________________
Lly mailing list
Lly at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/lly/attachments/20131024/8eed4f39/attachment-0001.html 