[Lly] FW: VS: Vuoden linnusta laulujoutsenesta kaivataan havaintoja

[Esa Huhta]

Hei,
 
Hyvä ajatus.
Erotelkaa mikäli mahdollista nuorten lintujen
määrä syksyparvista.
 
terv.
Esa
 
From: olli.osmonen at metsa.fi
To: e61sa at hotmail.com
Subject: VS: [Lly] Vuoden linnusta laulujoutsenesta kaivataan havaintoja
Date: Tue, 9 Sep 2014 06:40:49 +0000











Hei
 
Olisiko syyshavainnot hyvä eritellä: ad ja juv lintuihin (poikueet)?  Saataisiin tieto pesinnän onnistumisesta, poikueiden koosta ym. Täällä Ylä-Lapissa
 näyttävät poikueet nyt olevan kateissa ja vain ad  lintuja (1-2 ryhmissä) näkyy…

 
Olli
 


Lähettäjä: lly-bounces at lists.oulu.fi [mailto:lly-bounces at lists.oulu.fi]
Puolesta Esa Huhta

Lähetetty: 9. syyskuuta 2014 9:34

Vastaanottaja: lly at lists.oulu.fi

Aihe: [Lly] Vuoden linnusta laulujoutsenesta kaivataan havaintoja


 



 





 




From: e61sa at hotmail.com

To: lly at lists.oulu.fi; ollipekkakarlin at gmail.com; tuomo.ollila at metsa.fi

Subject: Vuoden linnusta laulujoutsenesta kaivataan havaintoja

Date: Thu, 8 May 2014 13:43:31 +0300

Hei kaikki,

 

BL:n vuoden lintulaji on laulujoutsen. Tavoitteena on

kerätä 2014 aikana havaintoja joutsenesta mahdollisimman

kattavasti mm. koko Suomen joutsenen pesimäkannan

arvion pohjaksi.

 

Kukin yhdistys arvio oman alueensa joutsenkannan ja 

LLYn osalta tämä tarkoittaa Lappia lukuun ottamatta

Xenuksen aluetta (Kemi-Tornio).  Alueen laajuuden

vuoksi tehtävä on haasteellinen. 

 

Kaikkia lintuharrastajia pyydetään nyt kiinnittämään

erityistä huomiota joutseniin kuluvan vuoden aikana.

Havaintoja kerätään seuraavasti:

 

Pesimäajalta

- pesimähavainnot

- poikueet (myös havainnot poikuekoosta)

- kesäaikaiset kerääntymät

 

Muuttoaika

- syys ja kevätaikaiset kerääntymät

 

Talvi

- talvehtimishavainnot

 

Havainnot tulee pistää ensisijaisesti TIIRAAN. Olisi kuitenkin

suotavaa että eri puolilla Lappia asuvat harrastajat tekisivät

omalta alueeltaan vaikka karkeitakin arvioita alueensa pesimäkannasta. 

 

LLYn laulujoutsen vastaavana toimii Olli-Pekka Karlin (ollipekkakarlin at gmail.com)

jolle havaintoja voi Tiiran lisäksi lähettää. 

 
Laulujoutsen on vuoden lintu
 
 
 
Laulujoutsenen voittokulku on jatkunut puoli vuosisataa. Tänä vuonna katsotaan, kuinka suureksi kanta on kasvanut. Laulujoutsen on BirdLife Suomen vuoden lintu.
 
 
 
Vuoden lintu 2014 on kansallislintumme laulujoutsen. Sukupuuton partaalla hoippuneen lajin kanta on jatkanut kasvuaan yli puoli vuosisataa, ja tänä vuonna BirdLife Suomi päivittää kymmenen vuoden takaisen kannanarvionsa. Silloin päädyttiin
 4 600–6 000 pariin.
 
Vaikka lukuisat paikannimet kertovat laulujoutsenen pesineen ennenkin yleisenä koko Suomessa, joutsenella ei aina ole mennyt näin hyvin. Viime vuosisadan alkupuolella laji oli ehditty metsästää melkein loppuun koko maasta. Viisi kiloa kömpelösti
 liikkuvaa lihaa oli houkuttanut varsinkin katovuosina ja pula-aikoina.
 
Laulujoutsen rauhoitettiin viime hetkillä vuonna 1934. Vielä tärkeämpää oli asennemuutos, jonka kirjailija ja eläinlääkäri Yrjö Kokon kirjat saivat aikaan.
 
Vuonna 1949 Suomessa arvioitiin pesivän 15 joutsenparia, kaikki Lapin ja Kuusamon erämaissa. Neljännesvuosisata myöhemmin laulujoutsenia arvioitiin olevan 150–200 paria. Vielä 1980-luvun lopussa Suomen joutsenkanta oli alle tuhat paria,
 mutta liittyessään Euroopan unioniin vuonna 1995 Suomi toi sinne tuliaisina noin 1 500 pesivää laulujoutsenparia.
 
Nyt joutsenia lähdetään laskemaan jo kymmenentuhannen parin mutupohjalta. Merkkejä runsastumisen taittumisesta ei ole havaittu, mutta ennen pitkää kannankasvu varmasti tyrehtyy. Laulujoutsen on alkanut levittäytyä omimmilta alueiltaan soilta,
 reheviltä järviltä, järvenlahdilta ja lammilta merenlahdille ja karuille selkävesille.
 
Laulujoutsen pesii nykyään koko maassa pohjoisimmasta Lapista etelärannikolle ja Ahvenanmaalle. Kun laulujoutsen eteläisimmässä Suomessa kohtaa kookkaamman kyhmyjoutsenen, reviirikiistoissa isompi väistyy.
 
Vesikasveista, mudasta ja turpeesta joutsenpari rakentaa valtavan pesäkummun. Naaras munii tavallisesti huhti–toukokuun vaihteessa neljästä viiteen munaa. Toisinaan munia on paljon enemmän. Moni on nähnyt 7–8 poikasen pesueita, ja suurimmissa
 on ollut peräti 11 poikasta. Ne kuoriutuvat noin viiden viikon haudonnan jälkeen ja kehittyvät lentokykyisiksi noin kolmessa kuukaudessa.
 
Pesivien joutsenten lisäksi Suomessa asustelee kymmeniätuhansia pesimättömiä yksilöitä, sillä laulujoutsen on sukukypsä vasta neljä–viisivuotiaana. Suomen kautta muuttaa myös venäläisiä joutsenia. Kahtena edellisenä syksynä järjestetyn
 Joutsenbongauksen tulosten perusteella Suomessa lepäilee syksyllä 60 000–70 000 laulujoutsenta.
 
Laulujoutsen on Suomen luonnon parhaita ja näkyvimpiä esimerkkejä siitä, miten ihminen voi pelastaa lajin häviämisen partaalta yleiseksi pesimälinnuksi.
 
 
 
Lisätietoa joutsenesta ja joutsenvuodesta BirdLifen sivustolta:
 
http://www.birdlife.fi/vuodenlintu
 
http://www.joutsenbongaus.fi


 

 






 		 	   		  
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/lly/attachments/20140909/6d73491e/attachment-0001.html