[Lly] LLY:n havaintokatsauksista

[Esko Nevala]

Hei,

tässäpä muutama kommentti Pekan kirjoitukseen.


"Netissäkin katsauksen pitää kuitenkin täyttää tietyt kriteerit. Tärkein on se, että katsauksen pitää valmistua joskus. Jatkuvasti päivittyvä katsaus on käyttökelvoton katsaus, sillä siitä ei yksinkertaisesti voi tietää, mitä sen tiedoista voisi päätellä. Keskeneräiseen katsaukseen ei myöskään ole mielekästä viitata."

Kommentti: tällä hetkellähän katsaukset tietenkin elävät koko ajan, onhan työtä tehty vasta muutama kuukausi. Toki vuoden 2018 katsaus alkaa olla melkoisen pitkällä, mutta siihenkin tulee vielä päivityksiä. Tavoite kuitenkin on, että vuosikatsaus on "valmis" selkeästi nopeammin kuin aiemmin. Nythän vuoden 2019 katsauksessa on jo tietoja, vaikkakaan ei mitenkään täydellisesti. Mutta kunhan vuosi päättyy, ei tarvinne odottaa loppuvuoteen, että katsaus on "valmis". "Valmis" on lainausmerkeissä sen takia, että lisäyksiä tietoihin tulee pitkänkin ajan kuluttua - sekä Tiira-tietoihin että muihin tietoihin. Nyt näin on käynyt varsinkin vanhojen tietojen osalta, kun harrastajat ovat havaintovihkoistaan niitä Tiiraan kirjanneet.

Kun uutta tietoa tulee, niin olisi mielestäni hassua jättää ne päivittämättä nettikatsaukseen. Silti eräänlaisen peruspaketin valmistuminen nettiin voitaisiin jatkossa sopia aikataulullisesti vaikkapa katsausvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun. Sen jälkeisistä päivityksistä voidaan käyttää versiointia, aivan kuten kirjasta päivitettyä painosta. Eivät lintuoppaankaan eri painokset ole välttämättä täsmälleen samanlaisia.

Sen sijaan pitkän ajan katsaus, eli katsausten yläsivu nettirakenteessa, päivittyy jatkuvasti. Ajankulua ei vielä tietääkseni ole onnistuttu pysäyttämään, vaikka ainakin kesä- ja talviajan kääntelijät ovat sitä yrittäneet jollakin tasolla, joten pitkän ajan katsaukseen tulee jatkuvasti lisää tietoa, joka vaatii päivittämistä.



"Itselleni katsauksen yksi tärkein sisältö on vertailut aiempaan esiintymiseen. Lehteen menevässä versiossa tälle pohdinnalle on tilaa rajallisesti, mutta netissä tilaa olisi rajattomasti. Vertailu auttaisi hahmottamaan, oliko vuosi lajille hyvä vai huono. Nyt lajitekstit alkavat havainto- ja yksilömäärillä, mutta niitä ei lukija pysty suhteuttamaan mitenkään. Esim. pikkuvarpusesta mainitaan v. 2018 seuraavaa: ”879 havaintoa / 8983 yksilöä”. Onko tämä paljon vai vähän? "

Kommentti: Tuosta olen täysin samaa mieltä. Tätä mietin jo paljonkin 2018 katsausta tehdessä. Pitkälti tästä asiasta johtuu, että katsauksiin tulee tuo yläsivu, siis pitkän ajan tarkastelu. Muutamista lajeista sieltä löytyy jo havaintomäärien seurantoja, ja näitä on tarkoitus tehdä lisää. On vaikea vastata kysymykseen "Onko tämä paljon vai vähän", jos aiempien vuosien havaintomäärät eivät ole näkyvissä. Niitä siis tullaan sisällyttämään yläsivulle, ja vuosikatsaukseen maininta tyyliin "tämä on keskiarvoa enemmän".



"Pirkan tavoin vierastan kunnittaisten ensihavaintojen tilastokäppyrää. Se on toistoa, koska havainnot on lueteltu myös taulukossa. Vaaka-akselin idea esittää muutto kunnittain ”etelästä pohjoiseen” on periaatteessa hyvä, mutta ei oikein toimi, koska useat kunnat ovat keskenään jotakuinkin samalla leveysasteella."

Kommentti: Tuo asia on koko ajan ajatuksissa - onko käppyrä mielekäs vai ei. Kuntakohtaisissa havainnoissa on satunnaistekijöitä hyvin paljon, lähtien havaintoja kirjaavien harrastajien määrästä ja aktiivisuudesta. Kuitenkin olen nähnyt vielä paremmaksi pitää ne mukana kuin jättää pois. Kuntakohtaisia havaintoja on kuitenkin pyydetty ja pidetty hyvänä. Taulukossahan tiedot tietenkin ovat, mutta tässä sanottakoon, että graafien olemassaoloon vaikuttaa suuresti oma henkilökohtainen mieltymykseni katsoa tietoja mieluummin graafista kuin taulukosta. Graafista huomaa poikkeamat helpommin, ja voi ryhtyä pohtimaan edelleen, että onkohan esimerkiksi joidenkin lajien aikaiset pohjoiset (Enontekiö, Inari, Utsjoki) havainnot tuuria, harrastajien aktiivisuutta vaiko kenties seurausta lajin toisesta saapumisreitistä pohjoisen kautta.



"Havaintojen esittäminen kartalla on hyvä esimerkki sisällöstä, jolle netissä on tilaa paljon enemmän kuin lehdessä. Monien lajien osalta olisi yhden kartan sijaan kiinnostava nähdä muutto- ja pesimäaikaiset havainnot eroteltuna (kuten esim. piekanan osalta on eritelty kesähavainnot v. 2018 katsauksessa)."

Kommentti: taas täsmälleen samaa mieltä. Karttakuvia olen hakenut moneenkin asiaan, ja eri vuodenaikojen erittely havaintokartoissa on ehdottomasti kiinnostavaa. Ja muuttolinnuista voisi tehdä vaikka pientä animaatiota saapumisesta ja poistumisesta 😉 Ikävä puoli on se, että nuo vaativat taas lisää työtä - mutta koitetaan ehtiä jossain vaiheessa tehdä!



"Kaiken kaikkiaan on kuitenkin hienoa, että katsausten kehittämiseen löytyy intoa ja tekijöitä!"

Kommentti: vielä olen kokenut katsausten kirjoittamisen mielekkääksi lähinnä siksi, että siinä itse oppii koko ajan uutta. Tuosta innosta en sitten tiedä - lieneeköhän intoa enemmän kuin taitoa ja ymmärrystä 😉 No tekijöitä ei todellakaan montaa ole, lisää mahtuu mukaan! Jospa kuitenkin jatkossa jollain aikataululla saataisiin tietosisällön lisäksi päivitettyä ulkoasua eli katsauksia luettavampaan muotoon tuosta nettisivupötköstä. Toiveita siitäkin on...

Tietystihän tämä uuden katsausmallin aloittaminen on eräällä tavalla kertaponnistus, eihän lähellekään tällaista työmäärää tarvitse joka vuosi jatkossa tehdä.


t. Esko

PS. mielelläni näen ja kuulen näitä kommentteja jatkossakin - sehän tarkoittaisi sitä, että edes jotakuta kiinnostaa mitä ollaan tekemässä... No keskustelemallahan asiat kehittyvät.