[Lly] Kierroksilla käyntiä

[Timo J. Leppänen]

Kiitos Jorma!

Siinä on lintulaji, joka ei jätä havainnoijaa kylmäksi, ainakaan pesän  
lähellä:O)

Pesimäaikana pitää aina olla varuillaan kun sen näkee. Olin muutamana  
vuonna mukana kun Neulajärven Kauhun poikasia rengastettiin.  
Rengastajalla piti olla kypärä, paksut rukkaset ja muutenkin paksut  
vaatteet. Viilari on kaukana helmarin ystävällisyydestä ja  
uteliaisuudesta:O)

Timo


Lainaus "jorma.halonen at pp2.inet.fi" <jorma.halonen at pp2.inet.fi>:

>    - Onneksi olkoon, Timo!
>    - Viirupöllö oli merkittävä lintu myös minun nuoruudessani Nokian  
> Korpijärvellä. Rajuja muistoja - osaksi verisiä.
>    - Tuon Korpijärven lähistön viirupöllön pesältä rerngastin  
> elämäni ensimmäiset linnut (kaksi pesäpoikasta) toukokuussa 1963.
>    - Sittemmin olen rengastanut viirupöllön poikasia myös  
> Tornionlaaksossa, Pellossa, Kolarissa ja Ylitorniolla.
>      Jorma Pellosta
>
>
> ----Alkuperäinen viesti----
> Lähettäjä : timo.leppanen at utanet.fi
> Pvm : 01/02/2020 - 22:37 (IE)
> Vastaanottaja : lly at lists.oulu.fi
> Aihe : [Lly] Kierroksilla käyntiä
>
>
> Kierroksilla käyntiä
>
> Aktiivisille lintuharrastajille on tullut käsitteeksi Utsjoen kierros.
> Kaamasesta ajetaan Karigasniemelle ja sieltä edelleen Utsjoen
> kirkonkylän kautta takaisin Kaamaseen. Lisämausteiksi voi ottaa
> vaikkapa Ailigaksen poroaidalla sekä Nuorgamissa käynnit. Minimissään
> kierrokselle taitaa tulla pituutta noin 260 kilometriä. Vaikka
> pitäähän sinne Kaamaseenkin ensin jostain päin Suomea mennä. Itsekin
> olen tuon kierroksen miltei vuosittain tehnyt. Monta hyvää lajia olen
> kierroksen aikana havainnut. Kierroksen voi toki ajaa toisinkin päin,
> kuten kaikki muutkin kierroksiksi luokiteltavat lenkit.
>
> Hetassa asuvana minulle on toki tutumpi ?tunturikierros?. Ajelen
> Hetasta Peltovuoman, Raattaman, Muonion ja Palojoensuun kautta
> takaisin Hettaan. Kerran olen kierroksen polkenut yhdessä päivässä.
> Muulloin on tullut ajettua autolla. Matkaa kertyy noin 185 kilometriä.
> Harvoin tuolta kierrokselta mitään erityistä löytyy, mutta aina
> kuitenkin jotain. Useimmiten minulla on muutakin asiaa Muonioon eli
> aivan tyhjää en sentään yleensä ajele.
>
> Pelkosenniemellä olen useana vuonna ajanut kierroksen, jolle en ole
> varsinaista nimeä kehitellyt. Pyhätunturilta ajelen Pyhäjärven kylän
> kautta Vitostielle. Piipahdan Pelkosenniemen kirkonkylällä ja sitten
> ajan Kemijärven suuntaan ja käännyn Vuostimosta takaisin
> Pyhätunturille. Matkaa kertynee 50-60 kilometriä. En ole tarkoin
> laskenut. Lyhyt lenkki verrattuna kahteen ensin mainittuun.
>
> Tämän päivän tuiskussa ja tuulessa tämä Pelkosenniemen lenkki
> osoittautui säästä huolimatta tuloksekkaaksi. Sain Pyhäjärven päädystä
> koskikaran uudeksi kuntapinnaksi sekä tundraurpiaisen muutaman
> kilometrin päästä Pyhäjärven kylältä. Kirkonkylällä lenteli lähinnä
> harakoita. Tällä reissulla ongelmaksi on muodostunut runsas lumimäärä.
> Lunta on niin paljon, että autosta ei ympärillensä paljoa näe. Ei
> ainakaan pihamaille.
>
> Juuri ennen Kemijärven rajaa tärppäsi. Kartassa lukee Kiemunkivaara,
> mutta tienvarren kylteissä Autioniemi. Pysäytin auton tienvarteen ja
> avasin ikkunan. Lintuja tuntui olevan, vaikka asumukset olivat hieman
> eri suunnilla. Raahauduin autosta ulos kiikaroimaan ja ihmettelin, kun
> ääniä kuului korpista hömötiaiseen ja siltä väliltä. Ja jonkin ajan
> kuluttua sivulle vilkaistessani huomasin pöllön ylittävän tietä, yksi
> tai kaksi tinttiä perässään. Ja siinä se oli. Lintu jota olin
> LLy-alueelta jo pitkään haikaillut. Viirupöllö. Havainto oli minulle
> sikäli merkityksellinen, että lintuharrastajan urani alkoi vuonna 1972
> viirupöllön pesän löytämisestä. Ja emot olivat sen verran ärhäköitä,
> että sain ainakin 10 vuoden ajan kalareissuilla kulkiessani varoa,
> että ?Neulajärven kauhu? ei iske kimppuun kuin sika limppuun. Silloin
> niitä tuli tarkasteltua jopa pelottavan läheltä. Viilarista tuli
> minulle LLy-elis numero 230 ja Pelkosenniemen lukema on nyt 84. Yeah!!