[Lly] Erehdyksestä lintuharrastajaksi, osa 1
Timo J. Leppänen
timo.leppanen at utanet.fi
Mon Jan 6 10:38:12 EET 2020
EREHDYKSESTÄ LINTUHARRASTAJAKSI, osa 1
(kaksiosainen kirjoitus)
Tulevassa kesäkuussa tulee kuluneeksi 48 vuotta hetkestä, joka
käynnisti varsinaisen lintuharrastajan urani. Se on jatkunut
yhtäjaksoisesti tähän asti, vaikka viime vuosituhannella oli välillä
myös vähemmän aktiivisia jaksoja. Tässä tekstissä keskityn vain
alkuvaiheisiin. Aves-killan ajoista kirjoitin vajaat 10 vuotta sitten
Keski-Suomen lintuverkossa, enkä aio enempää täällä niistä ajoista
edes kertoa.
Toki jo ennen vuotta 1972 seurasin lintuja, mutta se oli sellaista
normaalia maalaispojan luonnon keskellä elämistä ja puuhastelua.
Pienviljelyspaikassa piti olla pellonlaidalla jo puolivuotiaana, joten
luontokokemukset alkoivat varhain. Siinä vaiheessa tietysti kiinnosti
enemmän kaikki maassa oleva ja liikkuva. Silloin elettiin vuotta 1955.
1960-luvulla maaseudulla oli vielä paljon kottaraisia. Myös kotonani
oli niille valmistettuja pönttöjä. Ajan tavan mukaan ne oli hinattu
vähintään neljän viiden metrin korkeuteen. Itse tein muutamia pönttöjä
ehkä noin 10-vuotiaana. Rakensin ne tinteille sopiviksi. Kotonani oli
sellainen puolisen metriä korkea vääntökaira, jolla tein reiät.
Samalla kairalla tein reikiä ainakin 25 vuoden ajan. Kuinka ollakaan,
tikapuiden avulla hinasin myös pikkulinnunpöntöt korkealle puihin.
Vasta myöhemmin opin, että eihän niiden tarvitse olla kuin sellaisella
korkeudella, mistä ne on maassa seisten helppo tarkistaa.
Vanhan ajan kunnon kansakoulua käyvänä opin kavereilta myös vähemmän
tieteellisen tavan harrastaa lintuja. Meillä koulupojilla oli tapana
hajottaa räkättirastaan pesiä, koska kyseisistä linnuista ei pidetty
siihen aikaan. Ensin otimme kuitenkin munat pesistä ja tyhjensimme
sisällön. Keräsimme tyhjiksi putsaamiamme räkättirastaan munia. Ehkä
kyseinen homma ei ollut laillista enää siinä vaiheessa, mutta siitä
meillä ei ollut mitään tietoa. Häpeällistä toimintamme on tietenkin
ollut. Ja rikoksena vanhentunutta, mikäli siihen aikaan on edes
laitonta ollut. Muiden lintujen, myös toisten rastaslajien, pesät
jätimme rauhaan.
Vanhimmat lintuhavaintoni löytyvät vuodelta 1968 olevasta almanakasta.
Siitä eteenpäin havainnot puuttuvat muutaman vuoden ajan, sillä en ole
löytänyt kalentereita ja muita muistiinpanoja. Kirjasin muutenkin
vielä silloin hyvin harvoin lintuhavaintoja muistiin, joten
lintutieteelle kalenterien puuttumisesta ei vahinkoa ole syntynyt.
Vuoden 1972 kesäkuuhun asti lintuihin liittyvää toimintaani ei
kuitenkaan voinut nimittää varsinaiseksi lintuharrastukseksi.
Pienviljelystilalla riitti kesäisin työtä ja harrastin yleisurheilua
omalle pihalle tekemilläni suorituspaikoilla. Lintuja en seurannut sen
enempää kuin toisetkaan ikäiseni.
Jotta kirjoituksesta ei tule liian pitkä, jätän varsinaisen asian eli
aktiivisen lintuharrastuksen käynnistymiseen johtaneen tapahtuman
käsittelyn toiseen eli viimeiseen osaan.
Timo
More information about the Lly
mailing list