<html>
<head>
<style>
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
FONT-SIZE: 10pt;
FONT-FAMILY:Tahoma
}
</style>
</head>
<body class='hmmessage'><div style="text-align: left;"><br></div><br>Kuinkahan kurjelle bufotoksiini maittaa? Luontofilmistä olen ainakin sen nähnyt, että susi jättää konnan syömättä – tai itkee ja jättää.<br><br>Luonnollinen johtopäätös viime päivienkin perusteella on, että rupikonna lienee Rovaniemellä aivan tavallinen. Aiempi arvioni lajin esiintymisrunsaudesta oli laadittu egosentrisen maallikkometodin mukaan: harvinainen = enpä oo (juuri) nähnynnä. Eipä Enontekiökään mahdottomalta tunnu, kun 1980-luvun eläinkirjassakin levinneisyyskartan raja on vedetty Kittilän–Saariselän korkeuksille. Pisassakin eräs isäntä, joka pysäytti autonsa ihmetelläkseen tiellä nelinkontin konnaa kuvaavan puuhia totesi, että ainahan noita on täällä ollut.<br><br>Lintuhavisten lisäksi tuli tänään havaittua seuraavaa:<br>–RUPIKONNA (yllätys!) 1 p ROV Pisa, Sadinkankaanoja. Iso jötkäle, n. 9 cm, varmaan suurin näkemäni.<br>–ANTTI R. 1 k ejp (sulkiva?/pyöräilyhousuissa) NE ROV Häkinvaara n. klo 13.20–13.30. Oletettavasti lähtenyt liikkeelle, ennen kuin menin nukkumaan. Mahdollisesti omaani (118,80 km) pidemmällä vaelluksella.<br><br>Pitäisikö vielä katsoa Hatikasta viitasammakkohaviksia ja lähteä bongaamaan – tuli konnan levinneisyttä tutkimalla huomattua, että niitäkin on koko maassa. Ossi tulikin jo todistaneeksi Rovaniemeä pohjoisemman levinneisyyden.<br><br><hr id="stopSpelling">> Date: Sun, 25 May 2008 15:01:09 +0300<br>> From: timo.leppanen@utanet.fi<br>> To: the_number_freak@hotmail.com<br>> CC: lly@lists.oulu.fi<br>> Subject: Re: [Lly] Ei Aves tällä kertaa pääosassa, vaan Amphibia<br>> <br>> !!!!<br>> <br>> En ole suuremmin kiinnittänyt huomiota sammakkoeläimiin, mutta ajellessani 20.5 <br>> Käsivarressa, ja saapuessani Kuttasen ja Jatunin välillä olevalle Maljasjoen <br>> sillalle, kiinnitti huomiotani jonkin matkan päässä auton edessä oleva <br>> pieni "möykky". En osannut edes kuvitella sammakkoeläimeksi moisessa säässä, <br>> mutta niin vain oli. En ehtinyt juurikaan autoa hiljentämään, mutta ellen aivan <br>> väärin nähnyt, kyseessä oli rupikonna. Ihmettelin, että voiko niitä olla <br>> näinkin pohjoisessa. Meni tämäkin juttu minulta hieman ohi lintujen, mutta <br>> olipahan lähistöllä ainakin yksi kurki, jota asia olisi voinut kiinnostaa minua <br>> enemmän...<br>> <br>> timo<br>> <br>> <br>> <br>> Lainaus Anssi Mäkinen <the_number_freak@hotmail.com>:<br>> <br>> > Ihan kivoja lintuhaviksiakin kyllä, kuten tiltaltti, töyhtötiainen ja<br>> > mikseipä pohjansirkkukin – sekä kevään ekat harmaasieppo ja käki.<br>> > <br>> > Mutta tänään muuttui perusteellisesti käsitykseni erään eläinlajin<br>> > esiintymisrunsaudesta Rovaniemellä; nimittäin rupikonnan. Jo viime vuonna<br>> > nähdessäni yhden piti mennä tarkastamaan, missä pohjoisraja kulkee<br>> > (havaintoja taisi olla Kittilään ja Saariselälle asti). Tänään näin yksilöitä<br>> > kertyi 21. Ensikosketus tuli Virikkolammilla Pöyliövaaran luontopolulla,<br>> > jossa ensin ihmettelin ääntä: epäilin kaukaista vesilintua, sitten jopa<br>> > riekkoa, kunnes lammen pintaan ilmestyvät mulkosilmät paljastivat todellisen<br>> > syyllisen – ja silti ihmetys: ei kuulosta yhtään normaalilta sammakon<br>> > kurnutukselta. Lopulta tarpeeksi lähelle tulleen yksilön silmien vaakasuora<br>> > pupilli alkoi johdatella oikeaan määritykseen, joka varmistui otuksen<br>> > noustessa vedenpinnan yläpuolelle nystermäinen iho auringossa kiillellen.<br>> > Ainakin 8 kpl sain paikalta laskettua; ihan kutupaikalta vaikutti eräänkin<br>> > parin kainaloamplexuksesta päätellen. Laavun tuntumassa pörräsi 3–4<br>> > töyhtötiaista.<br>> > <br>> > Lisää oli luvassa saapuessani Kursunkijärvelle. Pian järven tultua näkyviin<br>> > katsoin parhaaksi jatkaa Hautapäänojalle jalan tien käytyä kehnonlaiseksi.<br>> > Enpä kauaa ehtinyt edetä, kun konnanjötkäle väisti jalkani alta – se muuten<br>> > maastoutuu aika hyvin kuraiseen tiehen värinsä ja tekstuurinsa ansiosta. Ja<br>> > niinpä aloin kiinnittää maahankin huomiota ja konnia tuli laskettua 13 kpl<br>> > Hautapäänojan suun molemmin puolin. Väitän, että kutupaikka löytyy täältäkin.<br>> > Ihan hyvän kokoisiakin, isoimmat ainakin 7-senttisiä. On muuten sammakkoakin<br>> > antaumuksellisempi päivänpaistattelija – ihan pikku tönimisestä ei<br>> > hievahdakaan. Taivaalla naukui kaarteleva hiirihaukka, rinteessä lauloi<br>> > tiltaltti, järvellä ui 2 kuikkaa.<br>> > <br>> > Sammakoita tuli nähtyä sitten sitäkin enemmän, sillä joka toisessa ojassa<br>> > näytti olevan vaahtobileet täydessä vauhdissa. Ja amplexus onnistuu näemmä<br>> > kolmisinkin. Välillä piti oikein ihmetellä kuinka paljon kaviaaria pieneenkin<br>> > ojaan mahtuu. Komein örinä kuului Kulmunkivaarassa vielä yli puoleksi jäässä<br>> > olevalta lammikolta.<br>> > <br>> > Tuossa nuotteja, jos konnabongaus kiinnostaa ;-) löytyy kyllä Hatikastakin<br>> > http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?<br>> scale=16000&y=7374375&x=3444241&lang=FI<br>> > http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?<br>> scale=16000&y=7371265&x=3445673&lang=FI<br>> > <br>> > Toivottavasti jäi konnan ääni tarpeeksi hyvin takaraivoon, jos vaikka<br>> > haviksia tulisi tehtyä jatkossakin :-)<br>> <br>> <br><br /><hr />Viesti ja bloggaa. Jaa nyt maailmasi perheesi ja ystäviesi kanssa helpommin kuin koskaan ilmaisella Windows Live Spacesilla <a href='http://get.live.com/messenger/overview' target='_new'>Klikkaa!</a></body>
</html>