<html>
<head>
<style>
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
FONT-SIZE: 10pt;
FONT-FAMILY:Tahoma
}
</style>
</head>
<body class='hmmessage'><div style="text-align: left;"><br></div>Enkä tarkoita kaljan maskottitukaania, vaan sain tänään Guinness World Records 2009 -kirjan suomalaisen laitoksen. Joka kertoo linnuista, että...<br><br>PAINAVIN LENTÄVÄ LINTU: H. T. Glynn ampui 18,2-kiloisen kuningastrapin (Ardeotis kori) v. 1936. <br>–Mielenkiintoista, kuningastrapin painotiedot ovat olleetkin kiven takana. Omistamani CRC Hanbook of Avian Body Masses (Dunning 2008) kertoo alalajin A. k. kori koiraan painoksi 7,2–15,2 kg (ka 11,3 kg) ja isotrapin (Otis tarda) koiraalle puolestaan 8,5–18 (11,975) kg. Kuningastrapin alalajin A. k. struthionculus sanotaan tosin olevan koria painavampi, mutta Dunningilta löytyy sille vain yhden koiraan "keskiarvo" 10,9 kg. Tuossa isotrappiaineistossa on tosin huomioitava, että näin samat lukemat BWP:ssä, mutta se koski vain yhtä (saksalaista) otantaa; kaikki aineistot huomioon ottaen kokovaihtelu oli 5,75–18 kg ja pienin koiraiden keskipaino oli 8,883 kg. Kirjassa mainittiin, että nuoret koiraat yleensä 6–12 kg, vanhat 8–16 kg. Tasan 18 kg näyttäisi olevan suurin luotettava isotrapin paino, sekä BWP että Guinness tuomitsivat tiedon 21-kiloisesta mantšurialaisesta linnusta epäluotettavaksi. Jos uusi Guinness pitää siis kutinsa kunigastrappi näyttäisi voittavan isotrapin 200 grammalla. Tietysti silloin tällöin mainitaan tieto puolalaisesta 22,5-kiloisesta kyhmyjoutsenesta (Cygnus olor), mutten tiedä suhtaudutaanko tähän enään vakavasti – tiedon kirjallisuusviitteestä en nyt muista muuta kuin, että vuodelta 1935 oli.<br><br>SUURIN ELÄVÄN LINNUN MUNA: Strutsi (Struthio camelus) pyöräytti 2,58-kiloisen munan ruotsalaisten Kerstin ja Gunnar Sahlinin maatilalla 30.8.2007.<br>–Muistelisin ennätyksen tulleen aiemminkin Ruotsista – vai olinko kuullut samasta jo aiemmin? Strutsinmunien keskipaino on ollut eri tutkimuksissa 1,3–1,6 kg, kananmuna painaa n. 60 g.<br><br>ENITEN LINTUJA SAMASSA PESÄSSÄ: Kutojiin kuuluvan tasavaltalaisen (Philetairus socius) yhteispesässä saattaa olla jopa 300 asuntoa. Pesä voi olla 2 m korkea ja 8 m pitkä ja joskus pesäpuu romahtaa painon alla.<br>–Tämänhän kaikki jo tiesivätkin. Suurin pesä puussa? Valkopäämerikotkakin (Haliaeetus leucocephalus) on aika ison rakentanut.<br><br>SUURIN HAUKKALAJI: Tunturihaukka (Falco rusticolus) voi olla 64 cm pitkä, siipiväliltään 123 cm ja painaa 800–2 100 g.<br>–Suomentaja ei ole nyt ymmärtänyt englannin kielen sanan "falcon" merkitystä. Mitenkäs haukan määrittelet? Ylläoleva ennätyskategoria on tietysti oikeasti "suurin jalohaukka". Löyhimmän kautta kaikki Accipitridae-heimon lajit ovat haukkoja, jolloin suurin on munkkikorppikotka (Aegypius monachus; paino 7–12,5 kg, pituus 100–120 cm, siipiväli 250–295 cm). Haukka-sanalla nähtävästi kuitenkin tarkoitetaan niitä heimon lajeja, jotka eivät ole "korppikotkia" tai "kotkia" (ml. hiirihaukan sukuiset "harpyijat") sekä jalohaukkoja. Tosi tieteellistä siis. Raptors of the Worldin (Ferguson-Lees et. al. 2001) mukaan sanoisin, että suurin on tällöin kruunuerakkohaukka (Harpyhaliaetus coronatus; 73–79 cm, 170–183 cm), aivan tuntumassa ovat myös erakkohaukka (H. solitarius, 65–75 cm, 157–180 cm) ja marsuhaukka (Geranoaetus melanoleucos, 60–76 cm, 149–184 cm); painotiedot vain ovat onnettomat: H. coronatus 2,95 kg (1 yks), H. solitarius "noin 3 kg" ja G. melanoleucos k 1,7 kg (1 yks) n 3,2 kg (1 yks). Muilta mitoiltaan H. coronatus on kuitenkin näistä suurin. Tunturihaukka on muuten Suomessa säännöllisesti pesivistä petolinnuista kotkien jälkeen suurin: keskimäärin selvästi kanahaukkaa ja hieman sääkseäkin painavampi.<br><br>PIENIN ULAPPAKEIJU: Etelänkeiju (Oceanites oceanicus) painaa 40 g.<br>–Kukkua. Jo eurooppalainen merikeijukin (Hydrobates pelagicus, 20,3–31,1 g) on pienempi. Yleensä maailman pienimmäksi (ja pienimmäksi merilinnuksi) sanotaan kääpiökeiju (Oceanodroma microsoma), joka Dunningin mukaan painaa 18,2–21,7 (ka 20,5) g – sama lähde tosin kertoo pikkuetelänkeijun (Oceanites gracilis) painoksi 16–17 (3 yks, ka 16,7) g. Etelänkeijun painoksi sanotaan 25–35 (28,9) g – selvästi Guinnessin väitettä vähemmän, mutta silti vasta 5. sijalle oikeuttava lukema (edellisten lisäksi pienempi on vielä galapagosinkeiju Oceanodroma tethys, 19–30 g).<br><br>PISIN LINNUN PESÄKOLO: sarvikiislan (Cerorhina monocerata) pesäkäytävä on yleensä 2–3-metrinen, joskus 5 ja pisin oli 8 m.<br>–Kaikki tiesi tämänkin.<br><br>NIRSOIN LINTU: Kotilohaukan (Rostrahamus sociabilis) alalaji plumbeus syö vain Pomacea paludosa -omenakotiloita.<br>–Ferguson-Lees ei erittele alalajien ruokavalioita, mutta toteaa kotilohaukkojen syövän lähes yksinomaan Pomacea-suvun kotiloita. R. s. plumbeus mainitaan alalajeista lyhytnokkaisimmaksi.<br><br>SUURIN METSÄKANALINTU: Metson (Tetrao urogallus) koiras painaa jopa 4 kg ja naaras 2 kg.<br>–PLV:n mukaan keskipainot olivat 3,98 ja 1,85 kg. Suurimmat metsot ovat Saksassa, josta BWP löysi 6,5-kiloisenkin.<br><br>HARVINAISIN LINTU: Rämetulikärjen (Campephilus principalis) uskottiin kuolleen sukupuuttoon Yhdysvalloista 1940-luvulla, mutta havaittiin taas 25.4.2005 Cache Riverin ja White Riverin luonnonpuistossa (Arkansas, USA). Kuubalainen alalaji löydettiin uudelleen 1986, mutta uusia, luotettavia havaintoja ei ole tehty, joten se lienee kuollut sukupuuttoon.<br>–No joo. Mitenkäs harvinaisimman määrittelet? Omasta mielestäni kunnia kuuluu lajille, jonka viimeisimmästä havainnosta on kulunut kauimmin aikaa ja jota ei kuitenkaan ole julistettu sukupuuttoon kuolleeksi. Etsin aikoinani tällä perusteella harvinaisinta lajia BirdLife Internationalin sivuilta ja voittajaksi selvisi goiansirkkunen (Sporophila melanops), jota ei ole tavattu 1823 kuvatun yksilön jälkeen (holotyypiksi sitä ei kuitenkaan yksiselitteisesti sanota). <br>http://www.birdlife.org/datazone/species/index.html?action=SpcHTMDetails.asp&sid=9539&m=0<br>Muistaakseni tuota tuoretta rämetulikärjen havistakaan ei ole kiistattomasti hyväksytty, jolloin tuorein mannermaahavainto on vuodelta 1944.<br><br>Jos ei ollut itsestään selvää, niin<br>PLV = Pohjolan linnut värikuvin<br>BWP = Birds of the Western Palearctic<br><br>En tietenkään listannut kaikkia, lähinnä keskityin tuoreisiin kategorioihin ja niihin, joissa oli kommentoinnin aihetta. Guinness käy nähtävästi vuosi vuodelta epätieteellisemmäksi ja sensaatiohakuisemmaksi (tässä oli 3D-kuvia ja lasit niitä varten!) ja allekirjoittanut löytää niistä läjäpäin väärää tietoa, kuten näkyy. Suomennos on myös tuoreimmissa laitoksissa ollut kerta kaikkiaan kelvotonta: Annukka Kolehmaisen mukaan mm. marsupial=nisäkäs. Yhä se silti näemmä ostokynnykseni ylittää, löytyy siitä kuitenkin kaikenlaisia pöljyyksiä, mitä muualla ei ole – eikä kerran vuodessa ilmestyvän opuksen osto niin mahdottomalta rahareiältä tunnu.<br><br><br /><hr />Liity nyt uuteen Windows Live Messenger perheeseen <a href='http://get.live.com' target='_new'>Klikkaa!</a></body>
</html>