<html>
<head>
<style>
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
FONT-SIZE: 10pt;
FONT-FAMILY:Tahoma
}
</style>
</head>
<body class='hmmessage'><div style="text-align: left;"><br></div>Mietin ensin, että mitäs ihmeteltävää mittaamisessa on, mutta saattaapa olla, ettei ihminen niihin koloihin mahdu mittanauhan kanssa :-D<br><br>Kovin paljoa en lajista tiedä, tässä linnun yhdysvaltalaisen All About Birds -sivuston entry<br>http://www.birds.cornell.edu/AllAboutBirds/BirdGuide/Rhinoceros_Auklet_dtl.html<br><br>Ja kuten näkyy, tieteelliseen nimeen tuli kirjoitusvirhe, oikea muoto on Cerorhinca monocerata – mikä auttanee vaikkapa Google- tai Wikipedia- ym. seikkailuissa.<br><br><hr id="stopSpelling">> Date: Thu, 25 Sep 2008 22:13:47 +0300<br>> From: timo.leppanen@utanet.fi<br>> To: the_number_freak@hotmail.com<br>> Subject: Re: [Lly] Guinness-lintuja<br>> CC: lly@lists.oulu.fi<br>> <br>> Anssi olikin tehnyt niin tarkkaa työtä tekstinsä kanssa, että meidän muiden ei <br>> kirjaa enää tarvitse ostaakaan - vai?<br>> <br>> Paljon olisi kommentoitavaa, mutta seuraava ainakin kummastuttaa:<br>> <br>> > PISIN LINNUN PESÄKOLO: sarvikiislan (Cerorhina monocerata) pesäkäytävä on<br>> > yleensä 2–3-metrinen, joskus 5 ja pisin oli 8 m.<br>> <br>> Olisi mielenkiintoista tietää enmmän tuosta lajista ja sen pesäkäytävistä. <br>> Millaisia ne mahtavat olla? Tekeekö lintu käytävät itse? Ja kuinkahan käytävät <br>> sitten mitataan?<br>> <br>> Guinneess'ista pyörällään,<br>> Timo<br>> <br>> <br>> <br>> Lainaus Anssi Mäkinen <the_number_freak@hotmail.com>:<br>> <br>> > <br>> > Enkä tarkoita kaljan maskottitukaania, vaan sain tänään Guinness World<br>> > Records 2009 -kirjan suomalaisen laitoksen. Joka kertoo linnuista, että...<br>> > <br>> > PAINAVIN LENTÄVÄ LINTU: H. T. Glynn ampui 18,2-kiloisen kuningastrapin<br>> > (Ardeotis kori) v. 1936. <br>> > –Mielenkiintoista, kuningastrapin painotiedot ovat olleetkin kiven takana.<br>> > Omistamani CRC Hanbook of Avian Body Masses (Dunning 2008) kertoo alalajin A.<br>> > k. kori koiraan painoksi 7,2–15,2 kg (ka 11,3 kg) ja isotrapin (Otis tarda)<br>> > koiraalle puolestaan 8,5–18 (11,975) kg. Kuningastrapin alalajin A. k.<br>> > struthionculus sanotaan tosin olevan koria painavampi, mutta Dunningilta<br>> > löytyy sille vain yhden koiraan "keskiarvo" 10,9 kg. Tuossa<br>> > isotrappiaineistossa on tosin huomioitava, että näin samat lukemat BWP:ssä,<br>> > mutta se koski vain yhtä (saksalaista) otantaa; kaikki aineistot huomioon<br>> > ottaen kokovaihtelu oli 5,75–18 kg ja pienin koiraiden keskipaino oli 8,883<br>> > kg. Kirjassa mainittiin, että nuoret koiraat yleensä 6–12 kg, vanhat 8–16 kg.<br>> > Tasan 18 kg näyttäisi olevan suurin luotettava isotrapin paino, sekä BWP että<br>> > Guinness tuomitsivat tiedon 21-kiloisesta mantšurialaisesta linnusta<br>> > epäluotettavaksi. Jos uusi Guinness pitää siis kutinsa kunigastrappi<br>> > näyttäisi voittavan isotrapin 200 grammalla. Tietysti silloin tällöin<br>> > mainitaan tieto puolalaisesta 22,5-kiloisesta kyhmyjoutsenesta (Cygnus olor),<br>> > mutten tiedä suhtaudutaanko tähän enään vakavasti – tiedon<br>> > kirjallisuusviitteestä en nyt muista muuta kuin, että vuodelta 1935 oli.<br>> > <br>> > SUURIN ELÄVÄN LINNUN MUNA: Strutsi (Struthio camelus) pyöräytti 2,58-kiloisen<br>> > munan ruotsalaisten Kerstin ja Gunnar Sahlinin maatilalla 30.8.2007.<br>> > –Muistelisin ennätyksen tulleen aiemminkin Ruotsista – vai olinko kuullut<br>> > samasta jo aiemmin? Strutsinmunien keskipaino on ollut eri tutkimuksissa<br>> > 1,3–1,6 kg, kananmuna painaa n. 60 g.<br>> > <br>> > ENITEN LINTUJA SAMASSA PESÄSSÄ: Kutojiin kuuluvan tasavaltalaisen<br>> > (Philetairus socius) yhteispesässä saattaa olla jopa 300 asuntoa. Pesä voi<br>> > olla 2 m korkea ja 8 m pitkä ja joskus pesäpuu romahtaa painon alla.<br>> > –Tämänhän kaikki jo tiesivätkin. Suurin pesä puussa? Valkopäämerikotkakin<br>> > (Haliaeetus leucocephalus) on aika ison rakentanut.<br>> > <br>> > SUURIN HAUKKALAJI: Tunturihaukka (Falco rusticolus) voi olla 64 cm pitkä,<br>> > siipiväliltään 123 cm ja painaa 800–2 100 g.<br>> > –Suomentaja ei ole nyt ymmärtänyt englannin kielen sanan "falcon" merkitystä.<br>> > Mitenkäs haukan määrittelet? Ylläoleva ennätyskategoria on tietysti oikeasti<br>> > "suurin jalohaukka". Löyhimmän kautta kaikki Accipitridae-heimon lajit ovat<br>> > haukkoja, jolloin suurin on munkkikorppikotka (Aegypius monachus; paino<br>> > 7–12,5 kg, pituus 100–120 cm, siipiväli 250–295 cm). Haukka-sanalla<br>> > nähtävästi kuitenkin tarkoitetaan niitä heimon lajeja, jotka eivät ole<br>> > "korppikotkia" tai "kotkia" (ml. hiirihaukan sukuiset "harpyijat") sekä<br>> > jalohaukkoja. Tosi tieteellistä siis. Raptors of the Worldin (Ferguson-Lees<br>> > et. al. 2001) mukaan sanoisin, että suurin on tällöin kruunuerakkohaukka<br>> > (Harpyhaliaetus coronatus; 73–79 cm, 170–183 cm), aivan tuntumassa ovat myös<br>> > erakkohaukka (H. solitarius, 65–75 cm, 157–180 cm) ja marsuhaukka<br>> > (Geranoaetus melanoleucos, 60–76 cm, 149–184 cm); painotiedot vain ovat<br>> > onnettomat: H. coronatus 2,95 kg (1 yks), H. solitarius "noin 3 kg" ja G.<br>> > melanoleucos k 1,7 kg (1 yks) n 3,2 kg (1 yks). Muilta mitoiltaan H.<br>> > coronatus on kuitenkin näistä suurin. Tunturihaukka on muuten Suomessa<br>> > säännöllisesti pesivistä petolinnuista kotkien jälkeen suurin: keskimäärin<br>> > selvästi kanahaukkaa ja hieman sääkseäkin painavampi.<br>> > <br>> > PIENIN ULAPPAKEIJU: Etelänkeiju (Oceanites oceanicus) painaa 40 g.<br>> > –Kukkua. Jo eurooppalainen merikeijukin (Hydrobates pelagicus, 20,3–31,1 g)<br>> > on pienempi. Yleensä maailman pienimmäksi (ja pienimmäksi merilinnuksi)<br>> > sanotaan kääpiökeiju (Oceanodroma microsoma), joka Dunningin mukaan painaa<br>> > 18,2–21,7 (ka 20,5) g – sama lähde tosin kertoo pikkuetelänkeijun (Oceanites<br>> > gracilis) painoksi 16–17 (3 yks, ka 16,7) g. Etelänkeijun painoksi sanotaan<br>> > 25–35 (28,9) g – selvästi Guinnessin väitettä vähemmän, mutta silti vasta 5.<br>> > sijalle oikeuttava lukema (edellisten lisäksi pienempi on vielä<br>> > galapagosinkeiju Oceanodroma tethys, 19–30 g).<br>> > <br>> > PISIN LINNUN PESÄKOLO: sarvikiislan (Cerorhina monocerata) pesäkäytävä on<br>> > yleensä 2–3-metrinen, joskus 5 ja pisin oli 8 m.<br>> > –Kaikki tiesi tämänkin.<br>> > <br>> > NIRSOIN LINTU: Kotilohaukan (Rostrahamus sociabilis) alalaji plumbeus syö<br>> > vain Pomacea paludosa -omenakotiloita.<br>> > –Ferguson-Lees ei erittele alalajien ruokavalioita, mutta toteaa<br>> > kotilohaukkojen syövän lähes yksinomaan Pomacea-suvun kotiloita. R. s.<br>> > plumbeus mainitaan alalajeista lyhytnokkaisimmaksi.<br>> > <br>> > SUURIN METSÄKANALINTU: Metson (Tetrao urogallus) koiras painaa jopa 4 kg ja<br>> > naaras 2 kg.<br>> > –PLV:n mukaan keskipainot olivat 3,98 ja 1,85 kg. Suurimmat metsot ovat<br>> > Saksassa, josta BWP löysi 6,5-kiloisenkin.<br>> > <br>> > HARVINAISIN LINTU: Rämetulikärjen (Campephilus principalis) uskottiin<br>> > kuolleen sukupuuttoon Yhdysvalloista 1940-luvulla, mutta havaittiin taas<br>> > 25.4.2005 Cache Riverin ja White Riverin luonnonpuistossa (Arkansas, USA).<br>> > Kuubalainen alalaji löydettiin uudelleen 1986, mutta uusia, luotettavia<br>> > havaintoja ei ole tehty, joten se lienee kuollut sukupuuttoon.<br>> > –No joo. Mitenkäs harvinaisimman määrittelet? Omasta mielestäni kunnia kuuluu<br>> > lajille, jonka viimeisimmästä havainnosta on kulunut kauimmin aikaa ja jota<br>> > ei kuitenkaan ole julistettu sukupuuttoon kuolleeksi. Etsin aikoinani tällä<br>> > perusteella harvinaisinta lajia BirdLife Internationalin sivuilta ja<br>> > voittajaksi selvisi goiansirkkunen (Sporophila melanops), jota ei ole tavattu<br>> > 1823 kuvatun yksilön jälkeen (holotyypiksi sitä ei kuitenkaan<br>> > yksiselitteisesti sanota). <br>> > http://www.birdlife.org/datazone/species/index.html?<br>> action=SpcHTMDetails.asp&sid=9539&m=0<br>> > Muistaakseni tuota tuoretta rämetulikärjen havistakaan ei ole kiistattomasti<br>> > hyväksytty, jolloin tuorein mannermaahavainto on vuodelta 1944.<br>> > <br>> > Jos ei ollut itsestään selvää, niin<br>> > PLV = Pohjolan linnut värikuvin<br>> > BWP = Birds of the Western Palearctic<br>> > <br>> > En tietenkään listannut kaikkia, lähinnä keskityin tuoreisiin kategorioihin<br>> > ja niihin, joissa oli kommentoinnin aihetta. Guinness käy nähtävästi vuosi<br>> > vuodelta epätieteellisemmäksi ja sensaatiohakuisemmaksi (tässä oli 3D-kuvia<br>> > ja lasit niitä varten!) ja allekirjoittanut löytää niistä läjäpäin väärää<br>> > tietoa, kuten näkyy. Suomennos on myös tuoreimmissa laitoksissa ollut kerta<br>> > kaikkiaan kelvotonta: Annukka Kolehmaisen mukaan mm. marsupial=nisäkäs. Yhä<br>> > se silti näemmä ostokynnykseni ylittää, löytyy siitä kuitenkin kaikenlaisia<br>> > pöljyyksiä, mitä muualla ei ole – eikä kerran vuodessa ilmestyvän opuksen<br>> > osto niin mahdottomalta rahareiältä tunnu.<br>> > <br>> > <br>> > _________________________________________________________________<br>> > Ota nyt käyttöösi uuden sukupolven Windows Live palvelut!<br>> > http://get.live.com<br>> <br>> <br>> <br>> <br>> _______________________________________________<br>> Lly mailing list<br>> Lly@lists.oulu.fi<br>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly<br><br /><hr />Liity nyt uuteen Windows Live Messenger perheeseen <a href='http://get.live.com' target='_new'>Klikkaa!</a></body>
</html>