<html>
<head>
<style>
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
font-size: 10pt;
font-family:Verdana
}
</style>
</head>
<body class='hmmessage'>
<br>Elähdytänpä jälleen sielujanne jakamalla numerohullun uusimpia huomioita. Ostin vastikään kirjan nimeltä Owls of the World (König & Weick, 2. painos 2008) ja tulin panneeksi että haukkapöllöjen Ninox-suvun lajien kokovaihtelu on melkoisen suurta (vast. n. varpuspöllöstä lapinpöllöön). Toinen suvun erikoinen piirre on, että koiraat ovat naaraita suurempia, toisin kuin pöllöillä yleensä. Niinpä kaivoin hyllystä myös CRC Handbook of Avian Body Masses (Dunning, 2. painos 2008) -opuksen etsisekelläkseni (pintapuolisesti) mahdollisia haastajia.<br><br>Oli vain kovempiakin, nämä oli parhaimmat löytämäni. Pari meillekin tuttua. Ensinnä mainittu maksimin ja minimin välinen kerroin.<br><br>44,5 (73–3 250 g) SULTTAANIKANAT (Porphyrio)<br>–pienin amazonianliejukana (P. flavirostris, 73–111 g)<br>–suurin takahe (P. hochstetteri, 1 850–3 250 g)<br><br>35,8 (61,5–2 200 g) LINTUHAUKAT (Accipiter)<br>–pienimmät afrikanvarpushaukka (A. minullus, 68–105 g) ja kolibrihaukka (A. superciliosus, 61,5–152 g)<br>–suurin kanahaukka (A. gentilis, 517–2 200 g)<br><br>33,9 (62–2 100 g) JALOHAUKAT (Falco)<br>–pienin seychellientuulihaukka (F. araeus, 62–90 g)<br>–suurin tunturihaukka (F. rusticolus, 800–2 100 g)<br><br>28,5 (78–2 220 g) HAUKKAPÖLLÖT (Ninox)<br>–pienin cinnabarinhaukkapöllö (N. ios, 78–94 g)<br>–suurin isohaukkapöllö (N. strenua, 995–2 220 g)<br><br>Mainitaan vertailun vuoksi lahkojenkin vaihteluvälejä; nyt vasta tulin huomanneeksi, että pitkään ykköseksi luulemalleni kurkilinnuille löytyy voittaja. Ja kerkeämmin laji sukua kuin lahkoa vaihtaa tutkimuksen edetessä, joten tämä on pysyväisluonteisempaa (nippeli)tietoa. Yllä olevan nimen "amazonianliejukana" perusteella itse kukin voi arvailla, luettiinko sulttaanikanojen sukuun suomenkielisen nimistön ensimmäisessä painoksessa.<br><br>1 437 (4,3–6 180 g) SÄIHKYLINNUT (Coraciiformes)<br>–pienimmät kuubantodi (Todus multicolor, 4,3–8,5 g) ja puertoricontodi (T. mexicanus, 4,8–7,8 g)<br>–suurin etelänkalkkunasarvekas (Bucorvus leadbeateri, 2 230–6 180 g)<br><br>1 146 (15,7–18 000 g) KURKILINNUT (Gruiformes)<br>–pienin kurmitsajuoksija (Ortyxelos meiffrenii, 15,7–19,5 g)<br>–suurin isotrappi (Otis tarda, 3 260–18 000 g)<br><br>763 (16–12 200 g) ULAPPALINNUT (Procellariiformes)<br>–pienin pikkuetelänkeiju (Oceanites gracilis, 16–17 g)<br>–suurimmat jättiläisalbatrossi (Diomedea exulans, 5 900–12 200 g) ja kuningasalbatrossi (D. epomophora, 6 530–11 900 g)<br><br>542 (3–1 625 g) VARPUSLINNUT (Passeriformes)<br>–pienin palawaninmedestäjä (Aethopyga shelleyi, 3–5,3 g) ja (?) sichuaninuunilintu (Phylloscopus yunnanensis, yksi yksilö 3,5 g)<br>–suurin korppi (Corvus corax, 689–1 625 g; ssp. tibetanus ehkä jopa 2 000 g?) ja (?) etiopiankorppi (C. crassirostris, yksi yksilö 1 135 g)<br><br>536 (28–15 000 g) PÄIVÄPETOLINNUT (Falconiformes)<br>–pienimmät sundanhaukkanen (Microhierax fringillarius, 28–55 g) ja himalajanhaukkanen (M. caerulescens, 30–50 g)<br>–suurin andienkondori (Vultur gryphus, 7 500–15 000 g)<br>203 (61,5–12 500 g) ILMAN KONDOREITA JA JALOHAUKKOJA (Accipitriformes)<br>–pienin ks. ylh. lintuhaukat<br>–suurin munkkikorppikotka (Aegypius monachus, 7 000–12 500 g)<br><br>386 (28–10 800 g) KANALINNUT (Galliformes)<br>–pienin siniviiriäinen (Coturnix chinensis, 28–54 g)<br>–suurin kalkkuna (Meleagris gallopavo, 2 500–10 800 g)<br><br>300 (10–3 000 g) PAPUKAIJALINNUT (Psittaciformes)<br>–pienin sammalkaijanen (Micropsitta keiensis, 10–14 g)<br>–suurin kakapo (Strigops habroptila, 1 300–3 000 g)<br><br>Lunttilappuna käytetty myös Raptors of the World (Ferguson-Lees & Christie 2001) -opusta; ulkomuistin perusteella myös BWP:tä ja satunnaisempia lähteitä.<br><br /><hr />Tutustu videoiden avulla Windows Live tuotteisiin. <a href='http://www.microsoft.fi/live' target='_new'>Opi mestariksi.</a></body>
</html>