<html>
<head>
<style><!--
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
font-size: 10pt;
font-family:Verdana
}
--></style>
</head>
<body class='hmmessage'>
<br><a href="http://www.burdr.com/2010/03/strongest-bird-in-the-world/">http://www.burdr.com/2010/03/strongest-bird-in-the-world/</a><br><br>Videolinkissä myös melkoisen näyttävä valkomerikotkien (Haliaeetus leucogaster) reviiritaistelu 3 min 59 s alkaen. Telegraphin linkki lakkas mulla kyllä toimimasta, mutta sain selvitettyä, että siinä väitettiin mainitun keisarijalokotkan (Stephanoaetus coronatus, paino 2,7–4,7 kg) voivan kantaa 16 kg lennossa, mikä tuntuu kyllä aika uskomattomalta ottaen huomioon, että lajin ennätyksen mainitaan suuremmilla lajeilla (harpyija, valkopäämerikotka, maakotka) olevan 6–7 kg:n luokkaa. Tämäkin tutkimus tarjoaa vaatimattomampia lukemia:<br><br><a href="http://www.liv.ac.uk/evolpsyc/mcgraw_cooke_shultz.pdf">http://www.liv.ac.uk/evolpsyc/mcgraw_cooke_shultz.pdf</a><br><br>Filippiinienkotkallekin (Pithecophaga jefferyi) olen nähnyt väitettävän 14 kg:n kantamuksia, mikä isolla naaralla (7–8 kg) tarkottaisi 21–22 kg:n lentoonlähtöpainoa! Rohkenen epäillä, kun suurimpien trappien (iso- ja kuningas-) paino on ollut 18 kg:n kieppeillä ja väitteet painavammista lintuyksilöistä (kyhmyjoutsen 22,5 kg, isotrappi 21 kg) on mainittu lihavuutensa vuoksi lentokyvyttömiksi. Mikä antanee osviittaa lintujen siipien kantokyvyn ylärajasta. Lieköhän pesästä löydetyn saaliin jäännöksistä jätetty kiiinnittämättä huomiota siihen, oliko otus yhtenä kappaleena?<br><br>(Tästä juolahti mieleen, että myöhäismioseenikautinen jättikondori Argentavis magnificens painoi n. 80 kg ja oli siipiväliltään n. 6 m...)<br><br>Petolinnuthan kyllä voivat tappaa suurempia eläimiä kuin jaksavat kantaa, kuten viimevuotisesta kotka vs. poro -videosta muistamme. Isoin eläin, jonka kimppuun tiedän petolinnun (maakotka) käynen on 114-kiloinen vasikka.<br><br><a href="http://digitalcommons.unl.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1074&context=icwdm_usdanwrc">http://digitalcommons.unl.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1074&context=icwdm_usdanwrc</a><br><br>Raportista ei tosin käy ilmi, lukeutuiko vasikoista suurin kaatuneisiin vai haavoittuineisiin. Huomatkaa, että tässä mainitaan maakotkan voivan kantaa lennossa 8 kg, kun Guinnessin mukaan ennätys on 7-kiloisen mölyapinan (Alouatta sp.) vieneellä harpyijalla (Harpia harpyja).<br><br>Ja keskiaasialaiset (Kazakstan, Kirgisia, Mongolia) haukkametsästäjäthän käyttävät maakotkia sudenpyyntiin. Olin siinä luulossa, että paikalliset sudet edustavat pienikokoista alalajia, mutta levinneisyyskarttaa tutkimalla havaitsin esim. Mongoliassa olevan edustettuna meikäläisen nimialalajin Canis lupus lupus (uros 40 kg, naaras 32 kg, isot 50+ kg). Maakotkan alalajeista Kazaksatinssa esiintyy suurista suurin, A. c. daphanea, Mongoliassa (ilmeisesti) toiseksi suurin A. c. kamtchatica (mahd. sama kuin pohjoisamerikkalainen A. c. canadensis).<br><br><a href="http://www.youtube.com/watch?v=Re644qgnCtw">http://www.youtube.com/watch?v=Re644qgnCtw</a><br><br>Inspiroivasta taustamusiikista vastaa Okna Tshan Zam: "Edjin Duun" (taival arolla).<br><br>Ja kun muistetaan, että jo viirupöllön (meikäläinen alalaji S. u. liturata painaa 451–1020 g) rengastuksessa on kypäräpakko, niin siitä voi hahmotella millaisen voiman kehittää vaikkapa 9-kiloinen harpyija 7-senttiset kynnet ojossa satanen lasissa. Antaisitko kaverin pudottaa suorilta käsiltä (enintään) 7,25-kiloisen keilapallon päälle? Olisi pienempi törmäysnopeus ja suurempi pinta, mille törmäyksen voima jakautuu. Ei sillä kazakstanilaisella kuvaajallakaan hauskaa näyttänyt olevan.<br><br>(hum, paljon petolintujuttuja tullut netsissä vastaan viime aikoina)<br> <br /><hr />Uudessa IE8 selaimessa on uudet pikatoiminnot. <a href='http://www.microsoft.com/finland/windows/products/winfamily/ie/beta/default.mspx' target='_new'>Lataa.</a></body>
</html>