<html>
<head>
<style><!--
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
font-size: 10pt;
font-family:Tahoma
}
--></style>
</head>
<body class='hmmessage'>
<br><br>LLY:n lajistoa koskettaa sen verran, että meillä on nyt havaittu ruostesiipirastas (Turdus eunomus) kahdesti (KOL Teuravuoma 17.5.1983, ENO Hetta 15.–17.11.2004), muttei ruosterastasta (T. naumanni). Eli lajimäärä pysyy entisellään.<br><br><br><br>&gt; From: pirkka.aalto@pp.inet.fi<br>&gt; To: lly@lists.oulu.fi<br>&gt; Date: Fri, 6 Aug 2010 00:23:45 +0300<br>&gt; Subject: [Lly] Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon<br>&gt; <br>&gt; Hei!<br>&gt; <br>&gt; Tiedoksi tännekin!<br>&gt; <br>&gt; t: Pirkka<br>&gt; <br>&gt; <br>&gt; ----- Original Message ----- <br>&gt; From: "Jan Södersved" &lt;jan.sodersved@dnainternet.net&gt;<br>&gt; Subject: Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon<br>&gt; <br>&gt; <br>&gt;  Hei!<br>&gt; <br>&gt; Välitän ohessa BirdLife Suomen rariteettikomitean (RK) uusimman tiedotteen, <br>&gt; joka koskee AERC:n suositusten mukaan käyttöön otettavia laji- ja <br>&gt; nimimuutoksia Suomen lintujen lajiluettelossa. Suomessa tavattujen lintujen <br>&gt; lajimäärä kasvaa neljällä ja on nyt 460 lajia.<br>&gt; <br>&gt;  Terveisin<br>&gt; <br>&gt; Jan Södersved<br>&gt; tiedottaja<br>&gt; BirdLife Suomi<br>&gt; <br>&gt;  ------------------------------<br>&gt; <br>&gt;  Tiedote 2.8.2010<br>&gt; <br>&gt;  Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon<br>&gt; <br>&gt;  Yksi BirdLife Suomen rariteettikomitean (RK) tehtävistä on ylläpitää <br>&gt; Suomessa tavattujen lintulajien luetteloa. Kyseinen lajiluettelo noudattaa <br>&gt; tällä hetkellä voimassa olevan päätöksen mukaisesti eurooppalaisten <br>&gt; rariteettikomiteoiden järjestön (AERC) taksonomisen komitean (TAC) <br>&gt; suosittelemaa taksonomiaa.<br>&gt; <br>&gt;  Euroopassa on useita kansallisia taksonomisia elimiä, jotka tulkitsevat <br>&gt; taksonomisia tutkimuksia omalla tavallaan ja ylläpitävät siten hieman <br>&gt; erilaisia lajilistoja. AERC TAC:in suositukset tähtäävät sen sijaan <br>&gt; yhtenäiseen eurooppalaiseen lintujen luokitteluun, mikä oli suurin <br>&gt; yksittäinen syy siihen, että Suomessa RK päätti aikanaan alkaa noudattaa sen <br>&gt; suosituksia jonkun yksittäisen maan taksonomisen elimen sijaan.<br>&gt; <br>&gt;  Suomen lajiluetteloa päivitettiin viimeksi joulukuussa 2003, heti TAC:in <br>&gt; julkaistua ensimmäiset taksonomiset suosituksensa. Nyt TAC on julkaissut <br>&gt; uusia suosituksia, jotka RK on päättänyt ottaa käyttöön saman tien.<br>&gt; <br>&gt;  Uusien suositusten myötä Suomessa luonnonvaraisesti tavatuksi tulkittujen <br>&gt; lintulajien luetteloon lisätään neljä uutta lajia, joita on aiemmin pidetty <br>&gt; jonkin toisen lajin alalajina. Uudet lajit ovat kyhmypilkkasiipi (Melanitta <br>&gt; deglandi, ennen pilkkasiiven alalaji), amerikanmustalintu (Melanitta <br>&gt; americana, ennen mustalinnun alalaji), ruostesiipirastas (Turdus eunomus, <br>&gt; ennen ruosterastaan alalaji) ja burjatianuunilintu (Phylloscopus <br>&gt; plumbeitarsus, ennen idänuunilinnun alalaji). Näiden lajien lisäyksen myötä <br>&gt; Suomessa tavattujen lintujen lajimäärä on 460 (kategoriat A, B ja C <br>&gt; yhteensä). Lisäksi E-kategoriaan, johon sisältyvät ei-luonnonvaraiseksi <br>&gt; luokitellut lajit, lisätään pikkukanadanhanhi (Branta hutchinsii, ennen <br>&gt; kanadanhanhen alalaji).<br>&gt; <br>&gt;  Kyhmypilkkasiiveltä on kuvattu kaksi alalajia, pohjoisamerikkalainen <br>&gt; nimialalaji deglandi ja itäinen, Keski-Siperiasta Tyynenmeren länsirannalle <br>&gt; esiintyvä stejnegeri. Suomessa laji on havaittu kerran: 27.5.–8.6.1996 <br>&gt; Kemiönsaarella tavattiin alun perin lahnaverkkoon kiinni jäänyt koiras, <br>&gt; jolla todettiin stejnegeri-alalajin piirteitä. Kyseessä oli ilmeisesti <br>&gt; ensimmäinen kyseisen alalajin havainto Euroopassa. Sittemmin kyseinen <br>&gt; alalaji on havaittu myös Puolassa. Nimialalajista deglandi tunnetaan <br>&gt; Euroopassa muutamia havaintoja, esimerkiksi Islannissa se on havaittu <br>&gt; viidesti.<br>&gt; <br>&gt;  Amerikanmustalinnusta on Suomessa hyväksytty kaksi havaintoa. Molemmat <br>&gt; koskevat keväistä koirasta: 3.5.1998 Inkoon Sommarö ja 30.4.2006 Kökar. Laji <br>&gt; on viime vuosina tavattu Itämerelläkin useasti, ilmeisesti osittain <br>&gt; määritystietouden lisääntymisen johdosta. Virossa laji on havaittu viisi ja <br>&gt; Ruotsissa 11 kertaa. Amerikanmustalintu pesii paitsi Pohjois-Amerikan <br>&gt; länsiosissa, myös Euraasian pohjoisosissa.<br>&gt; <br>&gt;  Ruostesiipirastaalla on ollut jo kauan vakiintunut suomenkielinen nimi. <br>&gt; Laji on havaittu Suomessa kuudesti, ensihavainto tehtiin 23.10.1980 Hangon <br>&gt; lintuasemalla ja viimeisin 5.–11.1.2008 Pietarsaaressa. Ruostesiipirastas <br>&gt; pesii Keski- ja Pohjois-Siperiassa. Ruosterastas Turdus naumanni, jonka <br>&gt; alalajina ruostesiipirastasta ennen pidettiin, pesii ruostesiipirastasta <br>&gt; etelämpänä, mutta lajit myös risteytyvät siellä missä niiden <br>&gt; esiintymisalueet menevät päällekkäin. Ruosterastas on tavattu maassamme <br>&gt; neljä kertaa. Tämän lajin ensihavainto tehtiin 27.4.1988 Raaseporin <br>&gt; Karjaalla. Molemmat lajit ovat suurharvinaisuuksia Euroopassa, esim. <br>&gt; Ruotsissa ei ole havaittu kumpaakaan lajia.<br>&gt; <br>&gt;  Siperiassa pesivä burjatianuunilintu on tavattu Suomessa vain kerran: <br>&gt; 2.–3.10.2002 Mustasaaren Östra Norrskärillä. Euroopassa laji on <br>&gt; suurharvinaisuus. Se on nähty vain neljästi Brittein saarilla ja kahdesti <br>&gt; sekä Ruotsissa että Alankomaissa.<br>&gt; <br>&gt;  Uusien lintulajien suomenkieliset nimet ovat BirdLife Suomen <br>&gt; nimistötoimikunnan hyväksymät.<br>&gt; <br>&gt;  TAC:in esitys sisältää muun muassa myös kaksi sellaista uutta lajia, jotka <br>&gt; ovat Suomessa tavattujen lajien entisiä alalajeja, mutta joita ei ole <br>&gt; toistaiseksi tavattu Suomessa. Nämä ovat punakaularastas (Turdus ruficollis, <br>&gt; ennen mustakaularastaan nimialalaji) ja kaukasianuunilintu (Phylloscopus <br>&gt; nitidus, ennen idänuunilinnun alalaji).<br>&gt; <br>&gt;  Uudet suositukset sisältävät myös muutoksia lintujen tieteellisiin nimiin, <br>&gt; joista alla luetellut yhdeksän tapausta koskevat Suomen lajiluetteloa. Kuten <br>&gt; pitkään harrastaneet saattavat huomata, osassa tapauksista otetaan ennenkin <br>&gt; käytetty sukunimi uudelleen käyttöön. Alla olevassa listassa entinen nimi on <br>&gt; esitetty suluissa.<br>&gt; <br>&gt;  Uivelo Mergellus albellus MERALB (Mergus albellus)<br>&gt; Pikkukotka Aquila pennata AQUPEN (Hieraaetus pennatus)<br>&gt; Pikkulokki Hydrocoloeus minutus HYDMIN (Larus minutus)<br>&gt; Tiiralokki Xema sabini XEMSAB (Larus sabini)<br>&gt; Hietatiira Gelochelidon nilotica GELNIL (Sterna nilotica)<br>&gt; Räyskä Hydroprogne caspia HYDCAS (Sterna caspia)<br>&gt; Pikkutiira Sternula albifrons STEALB (Sterna albifrons)<br>&gt; Ruostepääsky Cecropis daurica CECDAU (Hirundo daurica)<br>&gt; Mustakaularastas Turdus atrogularis TURATR (Turdus ruficollis)<br>&gt; <br>&gt;  Edellä on esitetty muutokset BirdLife Suomen webissä julkaisemaan Suomessa <br>&gt; tavattujen lintulajien luetteloon, joka päivitetään lähiaikoina vastaamaan <br>&gt; uutta tilannetta. AERC TAC:in englanniksi julkaisemat suositukset ja niiden <br>&gt; perustelut löytyvät osoitteesta www.aerc.eu.<br>&gt; <br>&gt; <br>&gt; <br>&gt; _______________________________________________<br>&gt; Lly mailing list<br>&gt; Lly@lists.oulu.fi<br>&gt; http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly<br>                                               </body>
</html>