<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN">
<HTML><HEAD>
<META content="text/html; charset=iso-8859-1" http-equiv=Content-Type>
<STYLE>.hmmessage P {
PADDING-BOTTOM: 0px; MARGIN: 0px; PADDING-LEFT: 0px; PADDING-RIGHT: 0px; PADDING-TOP: 0px
}
BODY.hmmessage {
FONT-FAMILY: Tahoma; FONT-SIZE: 10pt
}
</STYLE>
<META name=GENERATOR content="MSHTML 8.00.7600.16722"></HEAD>
<BODY class=hmmessage>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=521103416-19022011><FONT face=Arial>Kotkien
iästä: Tehdessäni Leinosen Antin kanssa Kotkamailla-kirjaa kävin läpi useita
kymmeniä kotkakirjoja ja satoja artikkeleita. Löysin tiedon mm. Budapestin
eläintarhassa 57-vuotiaaksi eläneestä maakotkasta, ja seuraavaksi vanhimman 46
v. Fischerin Neue-Brehm-Bücherei-monografiassa Stein-, Kaffern- und
Keilschwanzadler mainitaan mm. Seton Gordonilta (kuulu tutkija
Skotlannissa) tiedot 93- ja 95-v. kotkista mutta varmistamatta, ja nämä ovat
varmasti tarua, kuten Brachetkan mainitsema 101 v. Lisäksi on tieto Ranskassa
1845 ammutusta kotkasta, jonka kaulassa oli kultainen panta ja tieto siitä, että
lintu olisi Kaukasukselta, nimeltään Fulgor, ja Budinski-nimisen
kotkametsästäjän lintu, syntynyt 1750. Tiedä sitten.</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=521103416-19022011><FONT
face=Arial></FONT></SPAN> </DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=521103416-19022011><FONT
face=Arial>Pertti</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left>
<HR tabIndex=-1>
</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma><B>Lähettäjä:</B>
lly-bounces@lists.oulu.fi [mailto:lly-bounces@lists.oulu.fi] <B>Puolesta
</B>Anssi Mäkinen<BR><B>Lähetetty:</B> 19. helmikuuta 2011
17:03<BR><B>Kopio:</B> Lly<BR><B>Aihe:</B> Re: [Lly] Enemmänkin
lintutietoa...<BR></FONT><BR></DIV>
<DIV></DIV><BR><BR>Kiintoisaa kuulla vanhasta liitokotkasta, aiemmin olin
kuullut 55 vuoden iän mainittavan. Siinä taitaakin olla kotkien ikäennätys?
Enempi kun on kuin keisarikotkan saavuttama 56 v, joka sekin jossain
kyseenalaiseksi asetettiin – AnAgelle kuitenkin kelpasi: <A
href="http://genomics.senescence.info/species/entry.php?species=Aquila_heliaca">http://genomics.senescence.info/species/entry.php?species=Aquila_heliaca</A><BR><BR>Mahtaako
petolinnuissa pitkäikäisempää ollakaan andienkondorin lisäksi? <A
href="http://latimesblogs.latimes.com/unleashed/2010/01/rip-thaao-believed-to-be-the-oldest-andean-condor-in-captivity.html">http://latimesblogs.latimes.com/unleashed/2010/01/rip-thaao-believed-to-be-the-oldest-andean-condor-in-captivity.html</A>
(tämän uskallan väittää olevan pötyä <A
href="http://www.ennaharonline.com/en/news/4416.html">http://www.ennaharonline.com/en/news/4416.html</A>)<BR><BR><BR><BR>>
From: pertti.koskimies@kolumbus.fi<BR>> To: timo.leppanen@utanet.fi<BR>>
Date: Sat, 19 Feb 2011 12:51:11 +0200<BR>> CC: lly@lists.oulu.fi<BR>>
Subject: [Lly] Enemmänkin lintutietoa...<BR>> <BR>> Kiitoksia vaan Timolle
kuulumisista, näinhän ne asiat selviävät. Tulehan 1,5<BR>> kk kuluttua
Skärriin, on uusia kuvia näytillä... <BR>> <BR>> Ettei mene ihan
teoreettiseksi ja vain sanoilla saivarteluksi niin ilokseni<BR>> ja etenkin
Esko Gustafssonin iloksi (hän lähetti tuhat viestiä verkkoihin ja<BR>> monta
minullekin henkilökohtaisesti) riuhtaisin kuin riuhtaisinkin vuoden<BR>>
lopulla monta työpäivää irti ja kävin läpi reilun sadan Lapin-vaelluksen<BR>>
lintuhavainnot, joilla käytännössä joka yksilö on kirjoihin viety.
Meinaan<BR>> ne joskus julkaistakin kun on aika hyvät sarjat; kun kulkee
suksin ja jalan<BR>> aina samat reitit samoille pesille, enimmillään 6 kertaa
vuodessa, niin<BR>> sivussa karttuu kummasti sivutietoa koukkunokkien ohella
tavanlinnuista.<BR>> Kävin läpi reilut sata atlasruutua, joilla olen
liikkunut 2006 jälkeen<BR>> (häpeä sinänsä bensanpolttajana!), jokunen täällä
Kirkkonummella mutta yli<BR>> 90 % itärajalla ja Perä-Lapissa. Täydensin
havainnoillani niitä ruutuja,<BR>> joilta minulla oli suuremmat
pesimisvarmuudet kuin mitä atlaksen<BR>> lopullisissa taulukoissa 2006-10, ja
näin kertyi 88 ruudulta parannuksia,<BR>> ihan parhaiten tutkittuja eli
Siikalahdenkin kahta ruutua myöten (asun siinä<BR>> rannalla keväästä syksyyn
että eihän se mikään ihme ole).<BR>> ENO-UTS-INA-alueelta (t-haukan lev.alue)
oli 46 ruutua, joista olen todennut<BR>> isomman pv-summan ainakin jostakin
lajista kuin muut 5 v aikana, monilta<BR>> jopa kymmenillä lajeilla,
Enontekiöltä mm. kaikilla ruuduilla Karesuvannon<BR>> ja Kilpisen välillä
tien kahta puolta. En minä mitään harvinaisuuksia näe<BR>> mutta olen aina
ollut kiinnostunut käyttäytymisestä, nuorempana rengastin<BR>> vähän kaikkea
ja imin John Waldpole-Bondin ym. klassikoiden kirjoituksista<BR>> "nest
hunter" -mentaliteettia. Niillä avuilla huomaa pesiviä lintuja, ja<BR>> toki
tässä Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston ammattihavainnoijan<BR>>
koulutuksellakin joku etu on. Yleisten ja runsaiden lintujen pahat
puutteet<BR>> panivat miettimään myös sitä, että onko vain erikoisuuksiin
innostunut<BR>> lintuharrastusasenne osaltaan johtanut siihen, että yleisiä
ei<BR>> huomata/ilmoiteta mutta luulisi atlaksen ja Gustafssonin rummutuksen
tässä<BR>> tapauksessa uskoa niidenkin autuuteen vahvistaneen?<BR>>
<BR>> Riekot jo taulukoin ja kas kummaa: maalis-huhtikuun muutaman sadan
km:n<BR>> hiihdolla per vuosi saatava indeksi (kymmenistä satoihin yks. per
vuosi)<BR>> vaihtelee erittäin nätisti samassa suhteessa kuin RKTL:n indeksi
sieltä<BR>> Lapista elokuulta. Tunturihaukan pesivien parien osuus reviirillä
olevista<BR>> pareista noudattaa kevättalven riekkoindeksiä n. 2 vuoden
viiveellä juuri<BR>> "niin kuin pitää" (= Islannin haukat & kiirunat ja
yleensä syklinen<BR>> peto-saalissuhde). Haukan poikastuotto on myös
esimerkillisesti riippuvainen<BR>> riekkoindeksistä mutta vähän vähemmän -
haukalla ratkaisee pesimätuloksen<BR>> eniten se, mikä osa naaraista alkaa
munia. Ja juuri näinä viikkoina<BR>> tammikuun lopulta huhtikuun alkuun,
jolloin koiras sitä ruokkii, naaras<BR>> mittaa että alanko pesiä vai en.
Keskitalvella taas hyvinä riekkovuosina<BR>> emo/emot ovat paikalla
80-90-prosenttisesti, mutta huonoina alle puolet. <BR>> <BR>> No meni nyt
asian vierestä mutta olen tästä aika innostunut kun 20 v jälkeen<BR>> ensi
kerran yhden kuukauden käytin penkoakseni mitä tästä haukasta,<BR>>
sivuharrastuksestani, on kertynyt. Ankarasta<BR>>
talvikotipaikkauskollisuudestani poiketen poikkesin aineistoa pari vk
sitten<BR>> kans.väl. tunturihaukkakongressissa Boisessa Idahossa
esittelemässä ja<BR>> huomasin kyllä, että täkäläinen aikaansaavuus teki
vaikutuksen, siinä<BR>> yhdessä huoneessa Peregrine Fundissa istui sentään
kaikki se maailman tieto<BR>> mitä tunturihaukasta ja Lagopuksista ylipäänsä
tiedetään ympäri<BR>> sirkumpolaarisen (paljon olisi inhimillistä osaamista
tältä pikkuriikkisen<BR>> levyiseltä tiedonalalta tuhoutunut jos olisi katto
pudonnut). Olihan siellä<BR>> isossa maailmassa paljon ihmettä: lennätimme
norskiystävien kanssa valkoista<BR>> grönlanninhaukkaa ja kyllä se fasaanin
nätisti preerialle pudotti,<BR>> kaliforniankondori oli isompi kun meidän
13-v., harpyijan kanssa en olisi<BR>> mennyt samaan häkkiin toisin kuin yksi
pieni hoitajalikka, ja ihme oli<BR>> bateleurkin, jonka Tom Cade oli hakenut
tarhaan liki 60 v (olikohan tarkka<BR>> luku 57) sitten. Iso maailma, isot
ihmeet.<BR>> <BR>> Jaa, kuten Timo tietääkin, niin meillä alakerrassa
kehrää lämpöä ylittämätön<BR>> Högforsin Hookuutonen, joten sille pitää
lähteä syöttämään lisää halkoja.<BR>> Mahtava valo, tintit laulavat, polte
umpihangille on kova!<BR>> <BR>> Tämä tällä kertaa. Tv. Pertti<BR>>
<BR>> <BR>> _______________________________________________<BR>> Lly
mailing list<BR>> Lly@lists.oulu.fi<BR>>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly<BR></BODY></HTML>