<html>
<head>
<style><!--
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
font-size: 10pt;
font-family:Tahoma
}
--></style>
</head>
<body class='hmmessage'>
<br><br>Kiintoisaa kuulla vanhasta liitokotkasta, aiemmin olin kuullut 55 vuoden iän mainittavan. Siinä taitaakin olla kotkien ikäennätys? Enempi kun on kuin keisarikotkan saavuttama 56 v, joka sekin jossain kyseenalaiseksi asetettiin – AnAgelle kuitenkin kelpasi: <a href="http://genomics.senescence.info/species/entry.php?species=Aquila_heliaca">http://genomics.senescence.info/species/entry.php?species=Aquila_heliaca</a><br><br>Mahtaako petolinnuissa pitkäikäisempää ollakaan andienkondorin lisäksi? <a href="http://latimesblogs.latimes.com/unleashed/2010/01/rip-thaao-believed-to-be-the-oldest-andean-condor-in-captivity.html">http://latimesblogs.latimes.com/unleashed/2010/01/rip-thaao-believed-to-be-the-oldest-andean-condor-in-captivity.html</a> (tämän uskallan väittää olevan pötyä <a href="http://www.ennaharonline.com/en/news/4416.html">http://www.ennaharonline.com/en/news/4416.html</a>)<br><br><br><br>> From: pertti.koskimies@kolumbus.fi<br>> To: timo.leppanen@utanet.fi<br>> Date: Sat, 19 Feb 2011 12:51:11 +0200<br>> CC: lly@lists.oulu.fi<br>> Subject: [Lly] Enemmänkin lintutietoa...<br>> <br>> Kiitoksia vaan Timolle kuulumisista, näinhän ne asiat selviävät. Tulehan 1,5<br>> kk kuluttua Skärriin, on uusia kuvia näytillä... <br>> <br>> Ettei mene ihan teoreettiseksi ja vain sanoilla saivarteluksi niin ilokseni<br>> ja etenkin Esko Gustafssonin iloksi (hän lähetti tuhat viestiä verkkoihin ja<br>> monta minullekin henkilökohtaisesti) riuhtaisin kuin riuhtaisinkin vuoden<br>> lopulla monta työpäivää irti ja kävin läpi reilun sadan Lapin-vaelluksen<br>> lintuhavainnot, joilla käytännössä joka yksilö on kirjoihin viety. Meinaan<br>> ne joskus julkaistakin kun on aika hyvät sarjat; kun kulkee suksin ja jalan<br>> aina samat reitit samoille pesille, enimmillään 6 kertaa vuodessa, niin<br>> sivussa karttuu kummasti sivutietoa koukkunokkien ohella tavanlinnuista.<br>> Kävin läpi reilut sata atlasruutua, joilla olen liikkunut 2006 jälkeen<br>> (häpeä sinänsä bensanpolttajana!), jokunen täällä Kirkkonummella mutta yli<br>> 90 % itärajalla ja Perä-Lapissa. Täydensin havainnoillani niitä ruutuja,<br>> joilta minulla oli suuremmat pesimisvarmuudet kuin mitä atlaksen<br>> lopullisissa taulukoissa 2006-10, ja näin kertyi 88 ruudulta parannuksia,<br>> ihan parhaiten tutkittuja eli Siikalahdenkin kahta ruutua myöten (asun siinä<br>> rannalla keväästä syksyyn että eihän se mikään ihme ole).<br>> ENO-UTS-INA-alueelta (t-haukan lev.alue) oli 46 ruutua, joista olen todennut<br>> isomman pv-summan ainakin jostakin lajista kuin muut 5 v aikana, monilta<br>> jopa kymmenillä lajeilla, Enontekiöltä mm. kaikilla ruuduilla Karesuvannon<br>> ja Kilpisen välillä tien kahta puolta. En minä mitään harvinaisuuksia näe<br>> mutta olen aina ollut kiinnostunut käyttäytymisestä, nuorempana rengastin<br>> vähän kaikkea ja imin John Waldpole-Bondin ym. klassikoiden kirjoituksista<br>> "nest hunter" -mentaliteettia. Niillä avuilla huomaa pesiviä lintuja, ja<br>> toki tässä Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston ammattihavainnoijan<br>> koulutuksellakin joku etu on. Yleisten ja runsaiden lintujen pahat puutteet<br>> panivat miettimään myös sitä, että onko vain erikoisuuksiin innostunut<br>> lintuharrastusasenne osaltaan johtanut siihen, että yleisiä ei<br>> huomata/ilmoiteta mutta luulisi atlaksen ja Gustafssonin rummutuksen tässä<br>> tapauksessa uskoa niidenkin autuuteen vahvistaneen?<br>> <br>> Riekot jo taulukoin ja kas kummaa: maalis-huhtikuun muutaman sadan km:n<br>> hiihdolla per vuosi saatava indeksi (kymmenistä satoihin yks. per vuosi)<br>> vaihtelee erittäin nätisti samassa suhteessa kuin RKTL:n indeksi sieltä<br>> Lapista elokuulta. Tunturihaukan pesivien parien osuus reviirillä olevista<br>> pareista noudattaa kevättalven riekkoindeksiä n. 2 vuoden viiveellä juuri<br>> "niin kuin pitää" (= Islannin haukat & kiirunat ja yleensä syklinen<br>> peto-saalissuhde). Haukan poikastuotto on myös esimerkillisesti riippuvainen<br>> riekkoindeksistä mutta vähän vähemmän - haukalla ratkaisee pesimätuloksen<br>> eniten se, mikä osa naaraista alkaa munia. Ja juuri näinä viikkoina<br>> tammikuun lopulta huhtikuun alkuun, jolloin koiras sitä ruokkii, naaras<br>> mittaa että alanko pesiä vai en. Keskitalvella taas hyvinä riekkovuosina<br>> emo/emot ovat paikalla 80-90-prosenttisesti, mutta huonoina alle puolet. <br>> <br>> No meni nyt asian vierestä mutta olen tästä aika innostunut kun 20 v jälkeen<br>> ensi kerran yhden kuukauden käytin penkoakseni mitä tästä haukasta,<br>> sivuharrastuksestani, on kertynyt. Ankarasta<br>> talvikotipaikkauskollisuudestani poiketen poikkesin aineistoa pari vk sitten<br>> kans.väl. tunturihaukkakongressissa Boisessa Idahossa esittelemässä ja<br>> huomasin kyllä, että täkäläinen aikaansaavuus teki vaikutuksen, siinä<br>> yhdessä huoneessa Peregrine Fundissa istui sentään kaikki se maailman tieto<br>> mitä tunturihaukasta ja Lagopuksista ylipäänsä tiedetään ympäri<br>> sirkumpolaarisen (paljon olisi inhimillistä osaamista tältä pikkuriikkisen<br>> levyiseltä tiedonalalta tuhoutunut jos olisi katto pudonnut). Olihan siellä<br>> isossa maailmassa paljon ihmettä: lennätimme norskiystävien kanssa valkoista<br>> grönlanninhaukkaa ja kyllä se fasaanin nätisti preerialle pudotti,<br>> kaliforniankondori oli isompi kun meidän 13-v., harpyijan kanssa en olisi<br>> mennyt samaan häkkiin toisin kuin yksi pieni hoitajalikka, ja ihme oli<br>> bateleurkin, jonka Tom Cade oli hakenut tarhaan liki 60 v (olikohan tarkka<br>> luku 57) sitten. Iso maailma, isot ihmeet.<br>> <br>> Jaa, kuten Timo tietääkin, niin meillä alakerrassa kehrää lämpöä ylittämätön<br>> Högforsin Hookuutonen, joten sille pitää lähteä syöttämään lisää halkoja.<br>> Mahtava valo, tintit laulavat, polte umpihangille on kova!<br>> <br>> Tämä tällä kertaa. Tv. Pertti<br>> <br>> <br>> _______________________________________________<br>> Lly mailing list<br>> Lly@lists.oulu.fi<br>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly<br> </body>
</html>