<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN">
<HTML><HEAD>
<META content="text/html; charset=iso-8859-1" http-equiv=Content-Type>
<META name=GENERATOR content="MSHTML 9.00.8112.16421">
<STYLE></STYLE>
</HEAD>
<BODY bgColor=#ffffff>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Hei</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Kädessäni on Tromssan Yliopistomuseon
julkaisusarjassa Ottar viime syksynä ilmestynyt noin 100 sivuinen
yleistajuisesti kirjoitettu kirjanen Norjan merilinnustosta
Sjöfugl-speiler havets tilstand.</FONT><FONT size=2 face=Arial> Se keskittyy
aika paljon juuri pohjoiseen. Artikkelien kirjoittajina on eri yliopistojen ja
tutkimuslaitosten lintu- ja ympäristötutkijoita.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Julkaisun mukaan isompien lokkilintujen (norjaksi
sildemåkene), meri-, harmaa- ja kalalokkien kannat ovat (Olli on aivan
oikein havainnut) pienentyneet Lofoottien pohjoispuolella noin 50%. Vanhastaan
syyksi on esitetty sillin ylikalastusta ja pikkusillien määrän vähenenemistä.
Tässä julkaisussa artikkelin kirjoittavat ovat sen suhteen hieman epäileväisiä.
He esittävät kolme eri syytä lokkikantojen pienentymiseen. Mereen joutunut öljy
tuhoaa, niinkuin kaikki tiedämme, pieninäkin määrinä lintujen höyhenpuvun,
eivätkä ne selviä höyhenpuvun kastumisesta. Mereen joutuu myös hurjat määrät
erilaista muovijätettä, jota lokit napsivat ja joka tukkii lintujen
ruoansulatusjärjestelmän. Suurimpana syynä kirjoittajien mukaan on sitten se
vanha juttu ympäristömyrkyistä. Pohjois-Norjan (niinkuin
Itä-merenkin) lokkilinnut talvehtivat Keski- ja Itä-Afrikassa, jossa
käytetään edellen malariasääsken torjuntaan DDT- ja PCB-pohjaisia myrkkyjä,
joiden jäämiä on löydetty pohjois-norjalaisista lokeista. Seuraavana lainaus
tekstistä suomennettuna: "Toisin sanoen isot lokkilinnut (norjaksi sildemåkene)
Pohjois-Norjassa ja Itä-merellä ovat saaneet suuria DDT-pitoisuuksia sinä
aikana, kun ne ovat muuttomatkalla. Tämä ei ole mikään todiste, että
ympäristömyrkyt ovat syy, mutta emme voi poissulkea, että sillä on
merkityksensä."</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Artikkelien kirjoittajat ovat erityisen huolissaan
kahdesta lintulajista.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Pikkukajavan pesimämäärät ovat mm Varnagilla
pudonneet. Vuonna 1990 pesivien parien määrä Varangilla oli
pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna vielä noin 1.6 kertainen. Vuonna 2007
vain 0,35 kertainen. 1 on pitkäaikainen keskiarvo. Pudotus on melkoinen.
</FONT></DIV>
<DIV> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Etelänkiislan väheneminen on vielä dramaattisempaa.
Koko Norjan alueella pesivien parien määrä on pienentynyt 80-90%. Lajille
ennustetaan, jos mitään ei tapahdu, 50% todennäköisyyttä kuolla sukupuuttoon
seuraavan 50 vuoden aikana. Jostain syystä, johon en selitystä kirjasta
löytänyt, Vardön Hornöylla pesivien parien määrä on hienoisessa kasvussa. (Olen
lähdössä reilun</FONT><FONT size=2 face=Arial> viikon päästä
tarkastamaan tilanteen. tarkoitus käydä myös Gamvikissa.)</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Löytyy kirjasta toki yksi voittajakin. Suula pesi
Finmarkin alueella 1970-luvun loppupuolelle ilmeisen satunnaisena, muutama
pesintä vuodessa. Nyt siitä on tullut ehkä tulokaslaji, jonka pesivien
parien määrä lähentelee kahtatuhatta paria. </FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Olli kyseli myös haahkoista. Kirjassa kerrotaan
myös vesilinnuista, lähinnä niiden muuttomatkoista. Niiden kannanvaihteluihin
siinä ei puututa.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Jos Jotakuta kirjanen kiinnostaa, sitä voi (ehkä,
en tiedä toimittavatko yksittäisiä numeroita ja saatavana tietääkseni vain
norjankielisenä) allaolevasta osoitteesta hintaan NOK 60,00 + varmaan
postikulut päälle: </FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Ottar</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Tromsö Museum - Unuversitetsmuseet</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>N-9037 Tromsö</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Norge</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Jussi</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<BLOCKQUOTE
style="BORDER-LEFT: #000000 2px solid; PADDING-LEFT: 5px; PADDING-RIGHT: 0px; MARGIN-LEFT: 5px; MARGIN-RIGHT: 0px">
<DIV style="FONT: 10pt arial">----- Original Message ----- </DIV>
<DIV
style="FONT: 10pt arial; BACKGROUND: #e4e4e4; font-color: black"><B>From:</B>
<A title=olli.osmonen@metsa.fi href="mailto:olli.osmonen@metsa.fi">Olli
Osmonen</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>To:</B> <A title=ossi.pihajoki@pp.inet.fi
href="mailto:ossi.pihajoki@pp.inet.fi">Ossi Pihajoki</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Cc:</B> <A title=lly-bounces@lists.oulu.fi
href="mailto:lly-bounces@lists.oulu.fi">lly-bounces@lists.oulu.fi</A> ; <A
title=lly@lists.oulu.fi href="mailto:lly@lists.oulu.fi">lly@lists.oulu.fi</A>
</DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Sent:</B> Wednesday, April 20, 2011 8:19
AM</DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Subject:</B> Re: [Lly] Varangilla la
16.4-11</DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT><BR></DIV><BR><FONT size=2
face=sans-serif>Hei,</FONT> <BR><BR><FONT size=2 face=sans-serif>Mielestäni
haahkojen väheneminen, ja myös isojen lokkien, on ollut Varangilla
2000-luvulta alkaen todella dramaattista. Tämä kuuluu myös vuonon ja rantojen
äänimaailmassa. Takavuosina (70- ja 80-luvulla) meteliä rannoilla ja satamissa
piisasi kevätaikaan. Vaan nyt vain häivähdys siitä. Toissa keväänä
maaliskuussa tuntui kuin olisi ollut aavemaailmassa, kun ei paikoin oikein
mitään kuulunut ja näkynyt ennen niin hyvillä paikoilla. Olen itsekin
miettinyt syytä ja arvuutellut, että kuningasrapu lisääntyessään on
tyhjentänyt merenpohjat simpukoista ja pohjaeläimistä. Eipä ole rannoilla enää
esim. suuria rakkoleväkasaumiakaan, joita vielä 80-luvulla näki.
</FONT><BR><FONT size=2 face=sans-serif>Ovatkohan norjalaiset/tutkijat
lainkaan huolestuneita tästä tilanteesta? Mihin menevät alli- ja kyhmyhaahkat
talvehtimaan, joita vielä 90-luvun alussa näkyi tuhatmäärin?</FONT>
<BR><BR><FONT size=2
face=sans-serif>______________________________________<BR>Olli
Osmonen<BR>Metsähallitus Lapin luontopalvelut<BR>PL 36<BR>99801
IVALO<BR><BR>olli.osmonen@metsa.fi<BR>puh. 0205647705, 0400-178729, fax
0205647736</FONT> <BR><BR><BR>
<TABLE width="100%">
<TBODY>
<TR vAlign=top>
<TD width="40%"><FONT size=1 face=sans-serif><B>"Ossi Pihajoki"
<ossi.pihajoki@pp.inet.fi></B> </FONT><BR><FONT size=1
face=sans-serif>Lähettäjä: lly-bounces@lists.oulu.fi</FONT>
<P><FONT size=1 face=sans-serif>19.04.2011 22:00</FONT> </P>
<TD width="59%">
<TABLE width="100%">
<TBODY>
<TR vAlign=top>
<TD>
<DIV align=right><FONT size=1
face=sans-serif>Vastaanottaja</FONT></DIV>
<TD><FONT size=1 face=sans-serif><lly@lists.oulu.fi></FONT>
<TR vAlign=top>
<TD>
<DIV align=right><FONT size=1 face=sans-serif>Kopio</FONT></DIV>
<TD>
<TR vAlign=top>
<TD>
<DIV align=right><FONT size=1 face=sans-serif>Aihe</FONT></DIV>
<TD><FONT size=1 face=sans-serif>[Lly] Varangilla la
16.4-11</FONT></TR></TBODY></TABLE><BR>
<TABLE>
<TBODY>
<TR vAlign=top>
<TD>
<TD></TR></TBODY></TABLE><BR></TR></TBODY></TABLE><BR><BR><BR><FONT size=2
face=Arial>Hei,</FONT> <BR><FONT size=3> </FONT> <BR><FONT size=2
face=Arial>retkeilin aurikoisena lauantaina Vesisaaressa ja Ekkeröyassa.
Lämpötila kohosi +8 ja lumia oli vähän. Vesisaaren torivarren krookukset
olivat komeasti kukalla ja norjalaiset valmistautuivat lähtemään hytteille:
edessä 10 päivän pääsiäisloma.</FONT> <BR><FONT size=3> </FONT> <BR><FONT
size=2 face=Arial>Muuttolintuja, joita Keski-Lapissa en itse vielä ollut
nähnyt: ristisorsa (7), metsähanhi (2), meriharakka (pitkin rannikkoa),
kalalokki (paljon), naurulokki (10+), heinäsorsa (15+).</FONT> <BR><FONT
size=3> </FONT> <BR><FONT size=2 face=Arial>Mahdollisesti talvehtineita:
kaakkuri (1), pilkkasiipi (3), tukkakoskelo (1), alli(10+). Peruslajit,
esim.riskilä, merimetso, karimetso, merisirri ja allihaahka löytyivät.
Kajavakommuuneissa meno päällä. Haahkalautat pieniä, liekö kuningasrapu
syönyt merenpohjan simpukkatarjottimen vähiin?</FONT> <BR><FONT
size=3> </FONT> <BR><FONT size=2 face=Arial>Ekkeröyan vesillä 1-2
lahtivalasta ja paluumatkalla Sirman pelloilla, joista yli puolet sulat: 2
metsähanhea, 3 laulujoutsenta ja 4 heinäsorsaa. Utsjoen Kenesjärvelle oli
saapunut lapinharakka ja taviokuurna lauleli aktiivisesti. Petoja ei
näkynyt.</FONT> <BR><FONT size=3> </FONT> <BR><FONT size=2
face=Arial>Kevätretkiä / Ossi Pihajoki</FONT><FONT size=3> </FONT><TT><FONT
size=2>_______________________________________________<BR>Lly mailing
list<BR>Lly@lists.oulu.fi<BR>http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly<BR></FONT></TT><BR>
<P>
<HR>
<P></P>_______________________________________________<BR>Lly mailing
list<BR>Lly@lists.oulu.fi<BR>http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly<BR></BLOCKQUOTE></BODY></HTML>