<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN">
<HTML dir=ltr><HEAD>
<META content="text/html; charset=iso-8859-1" http-equiv=Content-Type>
<META name=GENERATOR content="MSHTML 8.00.6001.19154">
<STYLE title=owaParaStyle>P {
MARGIN-TOP: 0px; MARGIN-BOTTOM: 0px
}
</STYLE>
</HEAD>
<BODY bgColor=#ffffff ocsi="x">
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Hei kuomat!</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Oheisesta linkistä löytyy vetoomus, jonka
allekirjoittamalla voi ainakin yrittää vaikuttaa lintujemme
hyvinvointiin:</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial><A
href="http://www.komitee.de/en/actions-and-projects/italy/massacre-colle-san-zeno">http://www.komitee.de/en/actions-and-projects/italy/massacre-colle-san-zeno</A></FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>t: Pirkka</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Bongariliiton Vuoden bongari
vuosimallia 2006</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<BLOCKQUOTE
style="BORDER-LEFT: #000000 2px solid; PADDING-LEFT: 5px; PADDING-RIGHT: 0px; MARGIN-LEFT: 5px; MARGIN-RIGHT: 0px">
<DIV style="FONT: 10pt arial">----- Original Message ----- </DIV>
<DIV
style="FONT: 10pt arial; BACKGROUND: #e4e4e4; font-color: black"><B>From:</B>
<A title=pertti.koskimies@kolumbus.fi
href="mailto:pertti.koskimies@kolumbus.fi">Pertti Koskimies</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>To:</B> <A title=jukka.siltanen@pp1.inet.fi
href="mailto:jukka.siltanen@pp1.inet.fi">'Jukka Siltanen'</A> ; <A
title=jukka.jokimaki@ulapland.fi
href="mailto:jukka.jokimaki@ulapland.fi">'Jokimäki Jukka'</A> ; <A
title=anttiaholainen@gmail.com href="mailto:anttiaholainen@gmail.com">'Antti
Aholainen'</A> ; <A title=tjaakkon@cc.oulu.fi
href="mailto:tjaakkon@cc.oulu.fi">'Tuomo Jaakkonen'</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Cc:</B> <A title=lly@lists.oulu.fi
href="mailto:lly@lists.oulu.fi">lly@lists.oulu.fi</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Sent:</B> Saturday, November 26, 2011 9:16
PM</DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Subject:</B> Re: [Lly] Nunnatasku ja vähän
muutakin</DIV>
<DIV><BR></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial>Parahin Jukka Siltanen,</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial></FONT></SPAN> </DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial>minulla ei ole valitettavasti aikaa enempää ruotia nyt näitä tämän
alan pohdintoja ja tässä, mutta vanhemmat harrastajat kyllä tietävät, että
olen aihepiiristä runsaastikin julkaissut myös painetussa sanassa 1970-luvulta
lähtien. Siltä varalta että et ehkä ihan tajunnut mitä ajoin takaa (veikkaan
että suurin osa kyllä tajusi), selvennän vähän, kun nimenomaan pyysit, ja
nimellä (en ole ikinä kirjoittanutkaan muulla kuin nimellä ja sitä työtä
täyspäiväisesti 35 v).</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial></FONT></SPAN> </DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial>Minä pidän suunnattomana hurskasteluna ja tekopyhyytenä yhden
nunnataskun tapaisen lintuyksilön "pelastamista" tilanteessa, jossa kymmenet
tai sadat ihmiset ovat ajaneet autoa tai muuta kulkuvälinettä vain nähdäkseen
tämän nunnataskun. Jokainen poltettu bensalitra tappaa kotimaista lajistoa
esim. metsissämme, koska se bensa ym. kulutus ei tule taivaasta, ja sinäkin
aikana olisi voinut tehdä jotain järkevämpää (kotiin jääntikin olisi sitä).
Totta, minäkin ajan autoa, mutta joka jumalainen kerta edes yritän tehdä
jotain hyvää luonnolle sitä tuhotyötäni vastaan, jos ei muuta niin ainakin yli
tuhat kalasääskenpoikasta on lähtenyt rakentamistani pesistä taivaalle, niitä
ei olisi syntynyt ainakaan tätä määrää ilman pesiä, tuhansia pönttölintuja
ym.</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial></FONT></SPAN> </DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial>Parasta nunnataskujen ym. suojelua on pysyä kotona jos ainoa syy
lähtöön on nunnataskun näkeminen.</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial></FONT></SPAN> </DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial>Ja jos bongari pystyy pysymään kotona vain jos tietää nunnataskun
jo kuolleen - kuten esität että tapetaan lintu heti ettei bongareita tule -
niin... No jääköön sanomatta.</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial></FONT></SPAN> </DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial>Jatkan tätä teemaa jossain sopivassa painetussa sanassa, nyt on
liian kiire lähiviikot ihan muissa aiheissa.</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial></FONT></SPAN> </DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial>Yst. mutta kokonaisuuksia vähän pitemmälle pohtimaan kehottavin
terveisin, </FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial></FONT></SPAN> </DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=210200719-26112011><FONT size=2
face=Arial>Pertti Koskimies</FONT></SPAN></DIV><BR>
<DIV dir=ltr lang=fi class=OutlookMessageHeader align=left>
<HR tabIndex=-1>
<FONT size=2 face=Tahoma><B>Lähettäjä:</B> lly-bounces@lists.oulu.fi
[mailto:lly-bounces@lists.oulu.fi] <B>Puolesta </B>Jukka
Siltanen<BR><B>Lähetetty:</B> 24. marraskuuta 2011
17:02<BR><B>Vastaanottaja:</B> Jokimäki Jukka; Pertti Koskimies; 'Antti
Aholainen'; 'Tuomo Jaakkonen'<BR><B>Kopio:</B>
lly@lists.oulu.fi<BR><B>Aihe:</B> Re: [Lly] Nunnatasku ja vähän
muutakin<BR></FONT><BR></DIV>
<DIV></DIV>
<DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Hei taas kaikille</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT><FONT size=2
face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Saatiinpa aiheesta pieni keskutelumunanen - se
oli tarkoituskin. Verkon lukijat olisivat voineet kirjoittaa
käsityksistään enemmänkin, mutta hyvä näinkin. Keskustelu ei ole ollut
kovin runsasta. TJL on ollut verkossa lähes ainoa poikkeus. Hänen
juttujaan onkin </FONT><FONT size=2 face=Arial>ollut hauska seurata,
kiitos siitä. Niissä on ollut huumorin pilkettä mukana, jota kaikki
eivät tosin ole aina ymmärtäneet.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Nunnataskusta tekemäni kirjoituskaan ei ollut
aivan haudan vakavaksi tarkoitettu. Kirjoituksen tyylilajista sai
vihjeen sen viimeisissä lauseissa, joissa 'annettiin vinkkejä
satunnaisharhailijoille'. Se oli parodiaa. Tämä aihepiiri on nyt
kuitenkin sellainen, että sitä ei kannata sivuuttaa pelkällä olan
kohautuksella. Siksi jatkan aiheesta.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Sovitaanko aluksi, että kirjoitamme aiheesta
kohteliasti. Karkea kielenkäyttö ja
hyökkääminen karkottaa lukijat ja kirjoittajat. Vanha
hyvä periaate: Arvioidaan ja arvostellaan asioita, ei haukuta
ihmisiä. Toivon vapautunutta ja runsasta osanottoa, koska tämä
koskettaa kaikkia lintuharrastajia. Tarkoitukseni ei ole laukoa
totuuksia, koska eettisten asioiden ja arvojen pohdiskelussa niitä
ei yksinkertaisesti ole. Jos olet eri mieltä kanssani, se on hyvä
asia. Silloin sinulla on oma mielipide ja toivottavasti myös
jonkinlainen arvopohja sille. En minäkään ime valmiita
totuuksia muilta, ilman pohdintaa. Titteleillä ja
opintotodistuksilla ei eettisten asioiden ja arvojen määrittelyssä ole paljon
painoarvoa. Moni älykäs tiedemies on toiminut pöyristyttävällä tavalla ja
saanut paljon vahinkoa aikaan. Tätä on tapahtunut kaikilla tieteen aloilla.
Tänäkin päivänä tapahtuu ikäviä asioita. Työ kantaa huonoja hedelmiä ilman
kestävää arvopohjaa ja etiikkaa. Tieteellisten totuuksien sisällä ja
pääkopassa oleva arvotyhjiö on pelottava asia, koska tyhjiöllä on aina
taipumus täyttyä. Joku taluttaa pässiä. Kuka, miksi ja mihin?</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT><FONT size=2
face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Sitten asiaan! Kirjoitukseeni tulleissa
kommenteissa sivuttiin mm. eläinten inhimillistämistä, niille annetun avun
vaikutuksia, vammalintuja ja samaistumista. Siispä jatketaan aluksi
näillä aiheilla...</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial><FONT size=2
face=Arial><STRONG>Inhimillistäminen:</STRONG></FONT> </DIV>
<DIV>
<DIV>Inhimillistäminen on sanahirviö, jota on hankala määritellä? Eipä
sitä löytynyt suomen sanakirjastakaan. Jos sillä tarkoitetaan sitä,
että ihminen pitää eläintä ihmisen kaltaisena olentona,
kommentoinnissa mentiin vähän harhateille. Mielestäni eläintä ei tarvitse
inhimillistää siksi, että sitä haluaisi auttaa. Toisinpäin sama asia: halu
auttaa pulaan joutunutta eläintä ei vaadi inhimillistämistä. Jokaista
elävää olentoa, niin eläintä kuin ihmistä, tulee autaa, jos se on
joutunut pahaan pulaan tai kärsii tarpeettomasti. Apu voi olla eläimen
kohdalla se, että eläin lopetetaan nopeasti ja kärsimystä aiheuttamatta. Se
voi myös olla vapauttaminen tarkoituksettomasta loukusta. Apu voi
olla myös ravintoa ja rauhallinen paikka, jossa voi levätä ja
kuntoutua ennen vapaaksi päästämistä. Mielestäni jokainen elävä olento on
arvokas omana itsenään, ilman inhimillistämistä. Tämä koskee
kasveja, pensaita, puita, kokonaisia biotooppeja, petoeläimiä ja niiden
saaliseläimiä samoin kuin ihmisen riistaeläimiä. Tämän (arvon) vuoksi
meillä länsimaissa on, yleensä, kohdeltu eläimiä paremmin kuin monissa muissa
kulttuureissa. Nykyisin teollinen eläinten kasvatus on vähän ristiriidassa
tämän arvon kanssa. Aihe on meille tuttu ja meillä jokaisella on siitä
varmasti jonkinlainen näkemys.</DIV>
<DIV> </DIV>
<DIV>Käyttäisin inhimillistämisen sijasta mielummin sanaa myötätunto.
Myötätuntoa voi kokea ilman 'inhimillistämistä'. Jos ei osaa tuntea
myötätuntoa kärsivää eläintä (tai ihmistä) kohtaan, ollaan huolestuttavassa
tilanteessa. Tällaisiakin ihmisiä on. Luin viime kesänä kahdesta eri
tapauksesta, jotka johtivat poliisitutkintaan. Molemmissa 4-5 nuorta
miestä oli pelannut 1-2 siilillä potkupalloa sillä seurauksella, että eläimet
olivat kuollleet. Trakedian ymmärtäminen ei vaadi
mielestäni 'inhimillistämistä' - ainoastaan pikkuisen myötätuntoa.
Myötätunnnolla olisi onnekkaassa tapauksessa voitu pelastaa siilit.
Nyt ei näin käynyt - koska ketään mytätuntoa kokevaa ei ollut
auttamassa.</DIV>
<DIV> </DIV>
<DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial><STRONG>Samastuminen</STRONG> (ilman
i-kirj):</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Ihminen ei mielestäni voi samastua lintuun,
sen enempää kuin yksittäiseen kirjoitukseenkaan.
Ei myöskään henkilöön, jota ei tunne. Samastumista, joka
tarkoittanee<FONT size=2 face=Arial> 'toisen henkilön ottamista
esikuvaksi käyttäytymisen tai arvostusten omaksumisessa' </FONT>en
kirjoituksella hakenut. Halusin antaa lukijoille mahdollisuuden peilata
omia ajatuksia, tunteita ja mielikuvia kirjoituksen aihepiirin pohjalta.
Jokainen sai sitten muodostaa asiasta oman käsityksensä, miettiä sitä
mielessään ja halutessaan vaikka kirjoittaa siitä
muille.</FONT></DIV></DIV>
<DIV> </DIV>
<DIV><STRONG>Avun merkityksestä:</STRONG></DIV>
<DIV>
<DIV>Hengissä säilyminen taitaa olla keskeisintä niin eläimen kuin
ihmisenkin elämässä. Se on perusedellytys kaikkeen muuhun. Sen jälkeen tulevat
ravinnon saaminen, suvun jatkaminen, sosiaalinen elämä ja muut
tarpeet. Jos eläin on joutunut sille vaaralliseen ympäristöön, jossa
se voi hukkua heikkoihin jäihin, kuolla nälkään tai paleltua, se
yrittää kaikin keinoin selvitä pälkähästä. Tällaisessa tilanteessa se voi
ottaa auliisti apua vastaan. Olen nähnyt, että eläin
turvautuu hädässä jopa ihmisen läheisyyteen, kun peto ajaa sitä takaa,
vaikka normaalisti se pelkää ihmistä. </DIV>
<DIV> </DIV>
<DIV>Nyt voidaan pohtia, kumpi on eläimen kannalta mielekkäämpää - se,
että eläin jätetään sitä uhkaavan vaaran edessä kuolemaan vai se, että se
pelastetaan nostamalla pois avannosta, viemällä turvalliseen paikkaan tai
antamalla sille ravintoa. Onko avun antaminen sen kannalta pahempi kuin
se, että se jätetään varmaan kuolemaan. Tämä on mielenkiintoinen
asetelma. Nälkäinen eläin tulee yleensä hakemaan ruokaa ihmisen läheltä,
pienen suostuttelun jälkeen jopa kädestä. Ruoan houkuttelemana onnistuu myös
eläimen kiinniottaminen apuvälineitä käyttäen.</DIV>
<DIV><STRONG></STRONG> </DIV></DIV>
<DIV><STRONG>Vammalinnut ja a</STRONG></FONT><FONT size=2
face=Arial><STRONG>vun saannin oikeutus:</STRONG></DIV></DIV>
<DIV>
<DIV>Saako eläimelle antaa apua? Jos apua saa antaa,
niin pitääkö avun saanti rajata koskemaan vain täysin
normaaleja ja keskiverrosti käyttäytyviä eläimiä? Tässäpä lisää
pohdittavaa. Miten menetellään matalikolle uineen delfiinin kanssa? Entä
ravinnon puutteesta kärsivä nuoren kotkan kanssa, joka ei ole osannut lentää
oikeaan suuntaan ja riittävän kauas ensimmäisenä talvenaan. Tai ehkä nuori
kotka on muuten vain ollut vähän vammainnen ja siksi heikko
saalistaja. Millä kriteerillä avun tarvitsijat jaotellaan? Tehdäänkö se
em. esimerkin mukaisen käyttäytymisen, eläimen koon vai värivirheen
mukaan? Vai onko olemassa jokin muu varma menetelmä avun antamisen
kohdentamiselle.</DIV>
<DIV> </DIV>
<DIV>Normaalista muuttosuunnastaan poikkeavat linnut ovat mahdollistaneet
lajien levittäytymisen uusiin elinympäritöihin. Tämä on
luonut monimuotoisuutta ja rikastuttanut eri alueiden
linnustoa. Yksittäisen linnun harhailusta ei sitä vastoin ole luonnolle
suurempaa haittaa. Mielenkiintoinen kysymys on myös bongareiden
toiminta. Pitäisikö ajatella seuraavalla tavalla? Jos
poikkeuksellisen harvinainen, ns. vammainen
lintuvierailija, tupsahtaa vaikkapa Rovaniemelle, se olisi
parempi tappaa heti, ennenkuin se aiheuttaa
olemassaolollaan tarpeetonta auto- ja lentoliikennettä ja sitä kautta
luonnonvarojen tuhlausta. Näin vältettäisiin päätymästä "ankarasti miinuksen
puolelle", kuten nunnataskutapauksen
osalta kuvatiin tapahtuneen.</DIV>
<DIV> </DIV>
<DIV>Vammalintujjen ja -eläinten auttamisen sijasta olen enemmänkin huolissani
monista ihmisen kuljettamista eliöistä, jotka ovat uusiin muihin ympäristöihin
tullessaan ovat täysin vieraita ja haitallisia näille. Huolestunut olen
myös koirien jalostuksesta, jonka tuloksena on kehitetty rotuja, jotka
kärsivät sen vuoksi, että ihminen on mielivaltaisesti halunnut muokata ne
'haluamansa näköisiksi'. Ihminen on jalostanut ne 'vammaisiksi',
jotka eivät selviytyisi lyhyestäkään ajasta luonnon armoilla. Entä
nykyisen lihateollisuuden broilerit, esim. Ross 508 -hybridi? Onko se
elinkelpoinen kananen? Ei varmastikaan. Broilerit ovat kaukana
alkuperäisistä viidakkokanoista (minulla on tästä lentävästä! kanasta pinna).
Kaukana se ovat myös suomalaisista maatiaiskanoista. Ross-broilerit
kykenevät hädin tuskin liikkumaan. Tätä listaa ja pohdiskelua voisi
jatkaa.</DIV>
<DIV> </DIV>
<DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>
<DIV><FONT size=2 face=Arial><STRONG>Eläinten auttamisesta ja
hoitamisesta:</STRONG></FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Eräs kommentoija viittasi 'laajaan kokemukseeni'
luonnonvarasiten eläinten hoitamisesta. Oli kiva huomata, että ainakin joku on
lukenut pienen kirjoitukseni aiheesta. Minulla ei ole asiasta erityisen laajaa
kokemusta, mutta vähän on kuitenkin. 45 vuoden aikana olen pelastanut
kiipelistä lintuja ja muitakin eläimiä. Olen löytänyt niitä itse
ja tutut ovat niitä tuoneet. Joskus on pyydetty apua. Eläimiä
on löytynyt erilaisista ihmisten aikaansaamista (tahattomista)
loukuista, katiskoista, verkoista yms paikoista. Hoidettavien
j</FONT><FONT size=2 face=Arial>oukossa on ollut ampumalla haavoitettuja,
muista syistä loukkaantuneita, nälkiintyneitä ja myös ihmisen hylkäämiä
eläimiä. Osan olen vapauttanut heti, osan olen siirtänyt turvallisempaan
paikkaan ja vapauttanut siellä. Jos eläimen selviämismahdollisuudet ovat
näyttäneet heikoilta, olen lopettanut ne. Jos eläin on tarvinnut
hoitoa, olen pyrkinyt hoitamaan itse. Jos omat rahkeeni ja eivät ole
riittäneet, olen toimittanut niitä muualle hoitoon. Joskus on
käyttänyt eläintä eläinlääkärillä. Esimerkkinä tästä olkoon
huolimattomasti jätettu onki ja ongen koukku, johon siili oli jäänyt
kurkustaan kiinni. Lääkärillä oli vaikeutena annostella nukutusainetta sopiva
määrä. Liian suuri annos olisi tappanut siilin. Siili leikattiin ja se
vapautettiin onnistuneesti pienen hoitojakson jälkeen. Hoitamani eläimet
olen vapauttanut heti, kun se on ollut mahdollista eläimen
kunnon kannalta. </FONT><FONT size=2 face=Arial>Jos vapauttaminen ei ole
onnistunut, olen lopettanut eläimen. Joukossa on yksi poikkeus. Se ei lähtenyt
vapautettaessa. Pian tämän jälkeen ilmeni, että sillä ei olisi
ollut todennäköisiä selviytymismahdollisuuksiakaan. Siitä
huolimatta en sitä tappanut - olisiko pitänyt? Annoin linnun jäädä
meille. Tästä päätöksestä saan kiittää vaimoani - päätös oli hyvä.
Kirjoitin urpiaisesta taannoin jutun Kokkoon. Moni ihminen tapasi
urpiaisen. Havainojeni mukaan lintu myös vaikutti myönteisellä
tavalla ihmisiin ja heidän käsityksiinsä linnuista ja eläimistä.</FONT></DIV>
<DIV> </DIV>
<DIV>Ensimmäinen hoitamani lintu oli västäräkki, jota oli ammuttu
ilmakiväärillä. Löysin sen 1964. Västäräkki parani ja pääsi siivilleen
kaikkien hämmästykseksi. Viimeisin lintu, jonka hoidin, oli nälkiintynyt
peippokoiras. Siipensä loukannut lintu löytyi metsäpolulta viime keväänä.
Sekin pääsi siivilleen kolmen viikon levon ja lihotuskuurin
jälkeen.</DIV></FONT></DIV></DIV>
<DIV> </DIV>
<DIV><STRONG>Lopuksi:</STRONG></DIV>
<DIV>Nyt kirjoitan vähän itsestäni. En tee tätä siksi, että
ajattelisin sen tuovan lisäarvoa käsiteltävään asiaan. Teen sen siksi,
että se voi auttaa ymmärtämään, miksi kirjoitin edellisen jutun ja
tämän. Voi yrittää ymmärtää, vaikka ei olekaan samaa mieltä. Lukekaa
tai jättäkää lukematta...</DIV>
<DIV></FONT> </DIV></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial><STRONG>Lapsuudesta:</STRONG></FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Isäni oli aktiivimetsästäjä. Sain kulkea
pikkupojasta asti mukana metsällä. Isä metsästi kaikenlaista syötävää riistaa,
vesi- ja metsäkanalinnuista hirviin. Itsekin olen käynyt
metsällä. Lapsena ja nuorena sain syödäkseni lähes kaikkia
riistaeläimiä, mitä 1960 luvun alusta 1970 luvulle sai
metsästää.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT><FONT size=2 face=Arial>Äiti
oli monipuolisesti luonnosta kiinnostunut. Hän tunsi hyvin kasvit,
hyönteiset ja ympäristön linnut. Tuntee ne edelleenkin 93 vuotta
täytettyään. Äidillä oli vapaa-aika kortilla, mutta kun sitä jäi, kävimme
marja-, sieni- ja luontoretkillä. Pihapiirin ja läheisiin metsiin
laitoimme paljon eri kokoisia linnun pönttöjä.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Meillä kotona kynittiin lintuja, nyljettiin
jäniksiä, leikattiin hirvenlihaa ja syötiin kaikenlaista
riistaruokaa. Toisaalta meillä seurattiin myös monipuolisesti
ympärillä olevaa luontoa. 8 vuotiaana aloin äitini kannustamana keräämään
perhosia ja muitakin hyönteisiä. Luin perhos- ja hyönteiskirjoja.
Kävin ostamassa paikallisesta apteekista eetteriä, jolla nukutin
saaliini. Aloitin etikkaeetterillä, mutta siirryin 10
vuotiaana käyttämään eetterä. Saisikohan 10 vuotias sitä tänä
päivänä apteekista. Perhos- ja hyönteiskokoelma kasvoi. Lasikantisia
perhosten säilytyslaatikoita ja perhoskirjoja kertyi
seuraavien vuosien aikana iso pino. 15 v ikäisenä ostin hyvän
kiikarin lintujen tarkkailua varten. Huomasin, että kiikaria voi käyttää myös
päiväperhosten tarkkailuun. Lopetin perhosten purkittamisen. Kokoelmasta
on vielä jäljellä muutama laatikko.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT><FONT size=2
face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Lähimmässä naapurissamme toimi 1950- ja 60
-luvuilla Kaakkois-Suomen vanhin koti-/maalaisteurastamo, jonka omistaja
ja pääteurastaja oli nainen. Tuolloin laki ja asetukset vielä sallivat
pienteurastamot. Teurastaja, Hilja nimeltään, oli vahva ja
värikäs persoona, paikallinen kuuluisuus. Maakunnan isännät
toimittivat hänelle teurastettavaksi kaikkia kotieläimiä (lehmiä,
mulleja, sonneja, sikoja, hevosia, lampaita, kanoja, kalkkunoita).
</FONT><FONT size=2 face=Arial>Seurasin naapurissa eläinten tappamista ja
teurastusta luonnollisena osana arkielämää. Hilja hoiti homman hyvin.
Pistoolilla, veitsellä, lihakirveellä ja nostotaljalla. Kaikki
tapahtui samassa tilassa. Sitten ruhot tai niiden palaset vietiin
autolla myyntiin. Tarvittaessa liha leikattiin paikan
päällä. Teurastamo toimi avointen ovien peritteella. Isot liukuovet
olivat usein auki ja väki sai katsella ja keskustella Hiljan kanssa
teurastuksen aikana, joskus tarvittaessa jopa avustaa. Hilja otti
minut monesti karja-autoonsa eläinten hakumatkoille. Opin
yksityiskohtaisesti tietämään jo alle kouluikäisenä, miten
liharuoka saadaan lautaselle, oli sitten kyseessä riista- tai
kotieläimet. Terastamosta tuli liharuokaa myös meidän pöytään ja meidän
koirille. Eläimet olivat eläimiä. Niitä ei 'inhimillistetty' - niistä saatiin
ruokaa. Joskus tunsi myötätuntoa hätäteurastukseen joutuvaa, kivuista
kärsivää, eläintä kohtaan. Myötätuntoa kesti niin kauan kun eläin
oli elossa.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT><FONT size=2
face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial><STRONG>Lopuksi vielä
nunnataskusta:</STRONG></FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Jos varpushaukka olisi syönyt nunnataskun,
olisin ollut tyytyväinen. En olisi tuntenut taskua kohtaan erityisemmin
myötätuntoa. Lintu olisi päätynyt siihen hyvään tarkoitukseen, mihin
luonto on sen luonut. Bongauspinnojen jäämisellä ei olisi ollut
ajatteluuni sen kummempaa merkitystä.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Jos nunnatasku olisi ollut omassa
pihapiirissäni tai jos minulla olisi ollut tietoa ja tosiasiallisia
mahdollisuuksia sen pelastamiseen, olisin voinut sen tehdä. Lintu olisi nyt
jauhomatojen ääressä, läpimässä paikassa, odottamassa ensi keväänä
tapahtuvaa vapauttamista. Ehkä lintujen ja eläinten auttaminen on
myös ihmisten auttamista. Mutta entä sitten? Mitä pahaa siinä on, että
eläimen auttaja saa itselleen hyvän mielen ja asiasta kuulevat ihmiset myös
kokevat myötätuntoa ja iloa tapauksen johdosta. Tällainen tuo hyvää mieltä ja
ne vaikuttaa myönteisesti siihen, miten ihminen kokee eläimet ja koko
ympärillä olevan luonnon. Ehkäpä tällaiset pienet tapaukset luovat
osaltaan edellytyksiä luonnonsuojelulle ja myös
lintuharrastukselle. Samaan päämääräänhän me lintu- ja
luontoharrastajatkin pyrimme. Olen sitä mieltä, että lintuharrastajat
(myös lappilaiset) tekevät hyvää työtä ja ovat oikealla asialla. Siitäkin
huolimatta, että aina vähän roiskuu kun rapataan. Voi vaan arvailla
minkälainen vaikutus olisi ollut Lapin Kansan tai Iltasanomien
otsikolla: "Lintuharrastajat ja bongarit saivat pinnansa -
harvinainen nunnatasku kuoli nälkään ja kylmyyteen.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Luonnon ja lintujen puolesta</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2 face=Arial>Yst.terv. Jukka</FONT></DIV></DIV>
<P>
<HR>
<P></P>_______________________________________________<BR>Lly mailing
list<BR>Lly@lists.oulu.fi<BR>http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/lly<BR></BLOCKQUOTE></BODY></HTML>