<html dir="ltr">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<style id="owaParaStyle">P {
MARGIN-TOP: 0px; MARGIN-BOTTOM: 0px
}
</style>
</head>
<body fPStyle="1" ocsi="0">
<div style="direction: ltr;font-family: Tahoma;color: #000000;font-size: 10pt;">
<div>
<p><strong>Hei,</strong></p>
<p><strong></strong> </p>
<p><strong>monien vesilintulajien kannat ovat huvenneet merkittävästi viime vuosina,
</strong></p>
<p><strong>sen takia useita vesilintulajeja on mukana uudessa uhanalaisten lintujen luettelossa.</strong></p>
<p><strong></strong> </p>
<p><strong></strong> </p>
<p><strong>Vesilintulaskentojen teko on nyt ajankohtaista:</strong></p>
<p><strong></strong> </p>
<p>
<table class="basictable">
<tbody>
<tr>
<td>Pohjois-Suomi</td>
<td>20.–25.5.<br>
(18.–26.5.) </td>
<td>30.5.–6.6.<br>
(30.5.–n. 10.6.) </td>
</tr>
</tbody>
</table>
</p>
<p> </p>
<p>Yksi helppo tapa osallistua vesilintukantojen seurantaan, on toteuttaan vesilintulaskennat lintutorneista Suomen linnustonseurannan ohjeistuksen mukaisesti.</p>
<p> </p>
<p>Ohessa tietoa näistä lintutorni vesilintulaskennoista sekä vesilintulaskennoista yleensäkin.</p>
<p> </p>
<p>Kevätterveisin,</p>
<p> </p>
<p>Jukka Jokimäki</p>
<p><strong></strong> </p>
<p><strong>Vesilintulaskennat lintutorneista</strong></p>
<p>Tornilaskenta on helppo vesilintulaskennan muoto, jonka tekeminen on nopeaa ja se sopii myös harrastajalle, jolla on vähän aikaisempaa laskentakokemusta.<br>
<br>
Tornilaskennat toteutettiin vuosina 2004-2006. Alla olevaan listaan on kerätty yhdistyskohtaisesti kohteita, joiden pesivät vesilinnut kartoitettiin tuolloin. Näiden kohteiden toistaminen antaisi arvokasta tietoa vesilintukantojen kehittymisestä.<br>
<br>
Kohteen nimessä olevaa linkkiä painamalla tulee esiin kartta, jossa näkyvät laskentapiste sekä laskentasektori. Kohteet ovat joko lintutorneja tai muuten helposti lähestyttäviä paikkoja. Menetelmänä on vesilintujen pistelaskenta. Yhdellä kohteella tulisi vierailla
kahdesti toukokuussa aamupäivän aikana ja laskea vesilinnut (kahlaajien ja lokkilintujen laskeminen on myös suositeltavaa). Vesilinnut tulee eritellä parvittain ja sukupuolittain. Yksityiskohtaisemmat lisätiedot laskentamenetelmistä kuten laskenta-ajat löydät
<a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/ohjeet.htm">täältä</a> tai katso laskentaesittely
<a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/index.htm">vesilintulaskennan sivuilta</a>. Mikäli olet kiinnostunut laskemaan jonkun listan kohteista ilmoita tästä osoitteeseen linnustonseuranta (ät) luomus.fi.
</p>
<p> </p>
<p><strong>Jos retkeilyalueesi lintutorni ei ole listassa, niin voit silti perustaa kohteelle vesilintulaskentapisteen. Varmista kuitenkin tätä ennen Suomen Linnustonseurannasta (Helsingin yliopisto, eläinmuseo, seuranta), että ko. kohteella ei ole jo aktiivista
seurantaa.</strong></p>
<p> </p>
<p><strong>Lapin Lintutieteellinen Yhdistys</strong><br>
9534 1 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9534.pdf">YLITORNIO PORTIMOJÄRVI-S
</a><br>
9534 2 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9534.pdf">YLITORNIO PORTIMOJÄRVI-N LT</a>
<br>
9535 1 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9535.pdf">YLITORNIO PITKÄPERÄ LT 2</a><br>
9535 2 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9535.pdf">YLITORNIO ISO-MELTOSJÄRV LT
</a><br>
9536 1 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9536.pdf">ROVANNIEMI ALA-KORKALO</a> (varattu)<br>
9537 1 ROVANIEMI <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9537.pdf">
HARJULAMPI LT</a> (varattu)<br>
9538 1 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9538.pdf">SODANKYLÄ LAPPALAISJÄRVI
</a><br>
9539 1 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9539.pdf">SODANKYLÄ KULVAKKOJÄRVI</a>
<br>
9540 1 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9540.pdf">SODANKYLÄ MATALAJÄRVI
</a><br>
9540 2 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9540.pdf">SODANKYLÄ KELUJÄRVI-W</a>
<br>
9541 1 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9541.pdf">SODANKYLÄ MOSKUJÄRVI-W</a>
<br>
9543 1 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9543.pdf">SODANKYLÄ SATTASJOEN SUISTO
</a><br>
9544 1 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9544.pdf">SODANKYLÄ VAALAJÄRVI-S</a>
<br>
9545 1 <a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/Kartat/23_9545.pdf">SODANKYLÄ KATAJAJÄRVI
</a></p>
<p> </p>
<p> </p>
<p><strong>Alla tarkempaa ohjeistusta ja taustaa vesilintulaskentoihin liittyen</strong></p>
<p> </p>
<p>ks. vieläkin tarkemmin ko. osoitteesta, josta löytyvät myös tarvittavat maastolomakkeet:</p>
<p> </p>
<p><a href="http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/ohjeet.htm">http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/ohjeet.htm</a></p>
<p> </p>
<p>Jukka</p>
<p> </p>
<p><strong>1. Tausta ja tavoitteet</strong></p>
<p>Suomessa on laskettu sisävesien pesimälintuja järjestelmällisesti 1920–1930-luvuilta alkaen. Nykyisten laskentojen kanssa vertailukelpoisia tuloksia on kuitenkin käytettävissä vasta 1960-luvulta lähtien. Vesilintujen (kuikka-, uikku-, sorsa- ja lokkilinnut
sekä nokikana) kannanarviointimenetelmänä käytettiin aluksi kiertolaskentaa, kunnes 1980-luvulla kehitettiin pistelaskentamenetelmä erityisesti vuosittaisten kannanmuutosten seurantaa varten. Sen avulla on mahdollista laskea nopeasti edustava otos seudun vesilintukannoista.</p>
<p><strong>Pistelaskentojen</strong>päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia vuodesta toiseen erityyppisillä vesillä ja eri osissa Suomea sekä tutkia niiden syitä. Vesilintujen laskenta palvelee linnuston ja ympäristön seurantaa sekä kantojen järkevää
verotusta ja riistanhoitoa.</p>
<p><strong>Kiertolaskentojen</strong>päätavoite on koota biotoopeittain ja alueittain edustavaa aineistoa pesivien vesilintujen kannoista ja lajien runsaussuhteista kokonaisilla vesi- ja kosteikkoalueilla tai niiden selkeästi rajatuilla osilla. Kiertolaskennassa
pyritään tutkittavan kohteen pesimälajien kokonaiskantojen arvioimiseen, koska näin voidaan selvittää, miten vesilinnusto määräytyy pinta-alan, ravinteisuuden, vesikasvillisuuden ym. ympäristötekijöiden perusteella. Kun kiertolaskennat toistetaan vuosittain
vertailukelpoisesti, vesilinnustoa voidaan käyttää myös linnuston ja ympäristön tilan seurannassa. Tässä esitetyt kiertolaskentaohjeet soveltuvat sellaisinaan pienten ja keskisuurten järvien, lampien ja merenlahtien laskentaan. Suurjärvien vesi- ja saaristolintujen
laskentaan liittyviä tarkennuksia on luvussa 13.</p>
<h3>2. Apuvälineet ja ajantarve</h3>
<h4>Pistelaskenta</h4>
<p>Laskennassa tarvitaan kiikari tai kaukoputki. Laskentapisteet ja laskentasektorit merkitään peruskartalle (1:20 000). Havainnot talletetaan muistivihkoon, paikkalomakkeelle tai sanelukoneelle. Yhden pisteen laskemiseen kuluu tavallisesti 5–15 min, joten
yhtenä aamuna ja aamupäivänä ehtii laskea jopa kymmeniä lähekkäisiä pisteitä.</p>
<p><strong>Lintutornit soveltuvat erityisen hyvin pistelaskentoihin.</strong></p>
<h4>Kiertolaskenta</h4>
<p>Kiikarin, peruskartan ja muistiinpanovälineiden lisäksi suurilla, runsaskasvustoisilla ja rantaviivaltaan rikkonaisilla vesillä on syytä käyttää peruskartasta suurennettua käyntikarttaa, johon on merkitty laskentakohteen rantaviiva ja muut tärkeimmät maastomerkit.
Jalan kierrettäessä on apua kaukoputkesta. Vene tai kanootti on ainakin suuremmilla järvillä tarpeen. Veneellä ehtii laskea n. 50 ha tunnissa, karuilla suurjärvillä huomattavasti enemmänkin.
</p>
<h3>3. Kohteiden valinta</h3>
<h4>Pistelaskenta</h4>
<p>Laskennan kohteeksi soveltuu lampi, järvi, järven- ja merenlahti, merenranta tai jokivarsi. Pisteiden vaatimukset ovat:</p>
<ul type="disc">
<li>Pisteestä voidaan pysyvien maamerkkien (esim. saari, niemi, kari, reimari, rakennus tms.) avulla rajata pysyvä laskentasektori vesialueella (sektorin rajat merkitään kartalle ja muistiinpanoihin).
</li><li>Pisteestä on esteetön näkyvyys laskettavalle sektorille: vesikasvillisuuden tai valaistusolojen mahdollinen muuttuminen vuodesta toiseen tai heikko tuuli eivät estä laskennan toistamista vertailukelpoisella tavalla.
</li><li>Lintulajit ovat aina tunnettavissa kiikarilla tai kaukoputkella kauimmaisestakin laskentasektorin kolkasta (kaukoputkellakin käytännössä alle kilometrin päästä). Laskentasektorin koko määräytyy siis siten, että sillä oleskelevat linnut pystytään määrittämään.
</li><li>Pisteeseen päästään kaikissa olosuhteissa (myös kelirikko- ja tulva-aikaan). </li><li>Laskentapiste ei saa sijaita sellaisessa paikassa, että sinne kulkeminen vaarantaa herkästi häiriintyvien lintujen (esimerkiksi kuikka, kurki, joutsenet tai ruskosuohaukka) pesintää.</li></ul>
<p>Sopivimpia laskentapisteitä ovat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit. Laajimpien sektorien laskeminen on helpointa myötävalossa (kannattaa siis sijoittaa pisteet itä- tai etelärannalle).</p>
<p>Samalla kohteella voi olla yksi tai useampia pisteitä, kunhan niiden laskentasektorit eivät mene päällekkäin. Kokeneet laskijat voivat valita pisteensä myös siten, että niiden sektorit sivuavat toisiaan ja mahdollisesti kattavat koko järven. Tällöinkään
sektorit eivät saa mennä päällekkäin.</p>
<h4>Kiertolaskenta</h4>
<p>Laskennan kohteeksi soveltuu lampi, järvi, järven- ja merenlahti, jokivarsi, miksei merenrantakin. Aineiston edustavuuden kannalta on toivottavaa, että laskentoja tehdään seudun kaikilla vesistötyypeillä (myös karuilla vesillä, joita maassamme on paljon).
Maastokokemuksen ja kartan avulla suunnitellaan laskentareitti, johon kuuluu yksi tai useampia kokonaan kierrettäviä laskentakohteita (vesialueita). Kaikkien yhden reitin kohteiden on sijaittava (ainakin osittain) samassa 10 x 10 km:n yhtenäiskoordinaattiruudussa.</p>
<p>Lähetä ensimmäisen laskentavuoden jälkeen peruskarttakopio laskentakohteistasi arkistoitavaksi Eläinmuseolle!</p>
<h3>4. Laskentakausi</h3>
<p>Laskenta tehdään samalla kohteella (1–)2 kertaa loppukeväällä pesivän sorsalintulajiston mukaan, ensimmäinen laskenta toukokuun alkupuolella tai puolivälissä ja toinen toukokuun loppu- tai kesäkuun alkupuolella. Ensimmäinen laskenta olisi hyvä tehdä noin
viikko jäiden lähdön jälkeen. Ohjeelliset laskenta-ajankohdat ovat seuraavat sääoloiltaan normaalina keväänä (ensin paras jakso; sen alla suluissa vielä käypä jakso, johon sisältyy viikonloppu; ohjeaikojen luotettavuus heikoin Lapissa), jolloin jäidenlähtö
on etelässä huhtikuun lopulla ja pohjoisessa 3–4 viikkoa myöhemmin.</p>
<p>
<table class="basictable">
<tbody>
<tr>
<th>Alue</th>
<th>1. laskenta</th>
<th>2. laskenta</th>
</tr>
<tr>
<td>Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalue</td>
<td>8.–10.5.<br>
(1.–13.5.) </td>
<td>20.–25.5.<br>
(19.–27.5.) </td>
</tr>
<tr>
<td>Etelä- ja Keski-Suomen sisämaa-alue</td>
<td>10.–15.5.<br>
(8.–16.5.) </td>
<td>25.–30.5.<br>
(23.–31.5.) </td>
</tr>
<tr>
<td>Pohjois-Suomi</td>
<td>20.–25.5.<br>
(18.–26.5.) </td>
<td>30.5.–6.6.<br>
(30.5.–n. 10.6.) </td>
</tr>
</tbody>
</table>
</p>
<p>Laskennan tulisi ajoittua siihen lyhyeen jaksoon, jolloin pesivä kanta on asettunut pesimäpaikoilleen, mutta parisiteet eivät vielä ole katkenneet. Toisaalta läpimuuttajat eivät saisi ”häiritä” laskentaa (muuttoparvien tulisi olla jo hävinneet). Paras laskenta-aika
riippuu alueen maantieteellisestä sijainnista, kevään edistymisestä, vesistötyypistä ja vesilintulajistosta, ja se on määritettävissä paikallisesti jäiden lähdön, vesilintujen muuton edistymisen ja koiraiden parveutumisen perusteella.</p>
<p>Jos paikalla pesii esim. vain sinisorsia, taveja ja telkkiä, riittää yksi laskenta toukokuun alkupuolella tai puolivälissä. Jos näiden lajien lisäksi kohteella pesii useampia pareja heinätaveja, haapanoita, tukkasotkia tai tukkakoskeloita, toinen laskenta
toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa on tarpeen. Myös laulujoutsenen ja kanadanhanhen pesintä on varmimmin todettavissa toisessa laskennassa. Jouhisorsa, lapasorsa ja uivelo ovat luotettavimmin laskettavissa joko ensimmäisellä tai toisella laskentakerralla,
alueesta ja vesistötyypistä riippuen. Suositeltavaa on, että kaikilla kohteilla tehtäisiin molemmat laskennat, koska etukäteen on vaikea tietää kunkin kevään lajistoa. Käytännössä karuimmilla vesillä riittää yksi laskenta (mieluiten ensimmäisen laskentajakson
lopussa tai vähän myöhemmin), mutta muilla tarvitaan kaksi laskentakertaa keväässä. Saman reitin kohteet voi laskea useana eri päivänä, saman kohteen kaikki pisteet kuitenkin lasketaan peräkkäin samana päivänä (ks. luku 7).</p>
<p>Jos koiraat ovat jo liittyneet suurehkoihin (yli 4 yksilön) kierteleviin parviin, ei lajin laskenta enää ole luotettavaa. Laskentakäyntien tulisi ajoittua sopivaan ajankohtaan mahdollisimman monen lajin kannalta.</p>
<p>Tutkimusalueelle vuosittain soveltuvan laskenta-ajan määrittelyssä on siis käytettävä harkintaa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että laskettavien lajien muuttoparvet ovat hävinneet. Ongelmallisimpia lajeja ovat kahden laskentakerran ohjelmassa
mm. tavi (myöhäisinä keväinä usein muuttoparvissa ensimmäisen laskennan aikaan, mikäli laskenta tehdään liian varhain), haapana (pesimättömät linnut ja muuttajat voivat paikoitellen vaikeuttaa laskenta-ajan määrittämistä), lapasorsa ja heinätavi (osa kannasta
munii, kun myöhäiset parit vasta asettuvat reviireille) ja jouhisorsa (varsinkin Etelä-Suomen lintujärvillä läpimuuttajia viipyy ensimmäiseen laskentakertaan asti ja joskus vielä myöhempäänkin). Myöhäisinä keväinä laskenta on erityisen ongelmallista Pohjois-Suomessa,
koska sekä ensimmäisen että toisen laskennan lajit aloittavat pesinnän myöhäisen jäidenlähdön takia lähes samaan aikaan.</p>
<h3>5. Vuorokaudenaika</h3>
<p>Laskenta tehdään mieluimmin aamulla tai aamupäivällä (n. klo 6–13) mutta ei illalla. Varhainen aamu on usein tuuli- ja valaistusolosuhteiltaan sopivin. Kalastus tms. ei saisi häiritä lintuja ennen laskentaa.</p>
<h3>6. Laskentasää</h3>
<p>Laskenta tulee tehdä hyvällä säällä: aurinkoinen tai pilvipoutainen, tyyni sää on paras. Näkyvyyttä haittaavassa sumussa, sateessa tai kohtalaisessa tuulessa laskennasta tulee luopua.</p>
<h3>7. Laskenta maastossa</h3>
<h4>Pistelaskenta</h4>
<p>Pisteeseen saavutaan lintuja mahdollisimman vähän häiriten. Sektorilta pakeneva, laskijan säikyttämä lintu lasketaan mukaan. Muistivihkoon merkitään kohteen ja pisteen nimi, päiväys, säätila, laskija ja tähystyksen alkamisaika minuutin tarkkuudella. Laskenta
nopeutuu ja havaintojen kirjaaminen helpottuu, jos toinen henkilö on kirjurina.</p>
<p>Kiikarin tai kaukoputken avulla tarkastetaan rauhallisesti mutta keskittyneesti koko näkyvä tai maastomerkein muuten rajattu vesialueen sektori yhteen suuntaan edeten. Myös sukeltelevat linnut on ehdittävä havaita. Erityisen huolellisesti on etsittävä rantaviivan
tuntumassa tai kasvillisuuden reunassa olevia yksilöitä. Kaikkien havaittujen lintujen laji ja sukupuoli (sorsalinnuista) määritetään ja havainnot merkitään muistivihkoon sitä mukaa kuin ne tehdään (laji, sukupuoli, yksilömäärä). Kun päästään sektorin toiseen
laitaan, tehdään vielä nopea yleissilmäys kiikarin tai kaukoputken näkökentän reunamille tai ulkopuolelle jääneelle vesialueelle (esim. keskiosat ja pisteen lähiympäristö) varoen laskemasta uudelleen jo laskettuja yksilöitä. Varsinaisen tähystyksen loppumisaika
(minuutin tarkkuudella) merkitään muistiin.</p>
<p>Yksittäiset linnut, parit, ryhmät ja parvet kirjataan erikseen. Lentäviin tai uimalla määrätietoisesti liikkuviin yksilöihin tulee kiinnittää huomiota. Jos lintu lähtee laskentasektorilta tai saapuu sille, se lasketaan mukaan pisteen tuloksiin. Sektorin
yllä laskeutumatta kiertelevät ns. takaa-ajoryhmät ja muut yksilöt merkitään muistiin (ja laskentalomakkeelle), mutta niitä ei tulkita pisteen parimääriin. Määrätietoisesti yli lentävät linnut ja läpimuuttaviksi tai muualla pesiviksi oletetut yksilöt (esim.
tiiviinä ryhmänä tai parvena avovedessä usein kaukana rannasta) merkitään samoin muistiin mutta niitäkään ei tulkita pisteen parimääriin.</p>
<p>Tähystykseen kuluva aika vaihtelee mm. sektorin koon, rantaviivan rikkonaisuuden, kasvillisuuden ja lintujen määrän mukaan. Tähystyksessä ei tule hätäillä, mutta tarpeetonta viivyttelyäkin (jonka aikana linnut voivat liikkua) on vältettävä. Pistekohtainen
aika merkitään muistiin siksi, että se olisi pidettävä vuodesta toiseen suhteellisen vakiona. Jos varsinaisessa tähystyksessä jokin yksilö jäi kohtuullisessa ajassa (2–3 minuuttia) määrittämättä esim. asentonsa tai jatkuvan sukeltelunsa vuoksi, sitä tarkastellaan
uudelleen varsinaisen tähystysjakson päätyttyä. Tämänkin jälkeen jostain syystä määrittämättä jääneet linnut merkitään laskentalomakkeen lisätietoja-osaan. Muita varsinaisen laskenta-ajan jälkeen tehtyjä havaintoja ei oteta mukaan.</p>
<p>Jos samalla laskentakohteella (lammella, järvellä, lahdella) on useita lähekkäisiä pisteitä tai sektorit sivuavat toisiaan, kaikki nämä pisteet tulee laskea peräkkäin samana aamuna mahdollisimman ripeästi. Sektorilta toiselle uiden tai lentäen siirtyvien
ja yli lentävien, mahdollisesti laskeutuvien yksilöiden liikkeistä tulee tehdä muistiinpanot, varoen laskemasta uudelleen jo edellisestä pisteestä kirjattuja, siirtyneitä lintuja.</p>
<h4>Kiertolaskenta</h4>
<p>Kohteen kiertosuunta ja -reitti valitaan valaistuksen, kasvillisuuden ja lintujen suosimien oleskelupaikkojen perusteella. Kannattaa aloittaa siitä osasta, jossa lintuja on vähiten, ja lopettaa sinne, missä niitä on eniten.</p>
<p>Laskenta-alueelle saavutaan lintuja mahdollisimman vähän häiriten. Muistivihkoon merkitään laskenta-alueen nimi, päiväys, laskennan alkamisaika, säätila ja laskija.</p>
<p>Koko laskettava vesialue kierretään veneellä tai jalkaisin lähellä rantaviivaa. Veneellä liikuttaessa on erityisesti suurilla järvillä etua siitä, että työssä on kaksi henkilöä: toinen soutaa ja seuraa lintujen liikkumista ja toinen määrittää linnut ja tekee
muistiinpanot. Avovesilajien (sukeltajien) laskennassa käytetään lisäksi hyväksi sopivia tähystyspaikkoja, jotta linnut ehditään määrittää ennen niiden pakenemista. Vain pienet sekä tulvarantaiset, umpeen kasvavat järvet on syytä kiertää jalan.</p>
<p>Alue tutkitaan kauttaaltaan. Erityisen huolellisesti tulee koluta lahtia, ojansuita, ruovikon reunoja ja muita sorsalintujen suosimia olinpaikkoja, tulva-aikaan rantaa pensasvyöhykkeeseen asti. Jos jokin osa-alue voidaan luotettavasti tarkastaa kiikarilla
tai kaukoputkella, ei siellä tarvitse välttämättä käydä. Varsinkin nokikanat on pyrittävä laskemaan mahdollisimman kaukaa, sillä laskijan nähtyään ne kätkeytyvät kasvillisuuteen. Kurjen ja muiden ihmisen liikkumisesta herkästi häiriintyvien lintujen pesäpaikat
kierretään niin kaukaa, että hautova emo ei pakene pesältä. Jos emo kuitenkin tulee yllätetyksi pesältä, paikalta poistutaan viipymättä niin kauas, että emo voi palata pesälle takaisin.
</p>
<p>Lintujen laji ja sorsalintujen sukupuoli määritetään ja yksittäiset havainnot merkitään muistiin sitä mukaa kuin ne tehdään. Linnut kirjataan havainnoittain seuraavan esimerkin mukaisesti:</p>
<p>sinisorsa ♂♀ + ♂ + ♂♀ + ♂ + 3♂♂ + 2♂♂ 1♀,</p>
<p>jossa ♂ = yksinäinen koiras, ♂♀ = pari, 3♂♂ = kolmen koiraan ryhmä jne. Myös selvästi parvissa olevat tai muuttavat yksilöt kirjataan (esim. 5♂♂ 3♀♀, 10 exx. parvi) ja mainitaan lomakkeella, mutta niitä ei tulkita pesiviksi pareiksi.</p>
<p>Erityisen huolellisesti tulee seurata paikasta toiseen uivia tai lentäviä lintuja: lentosuunnat ja laskeutumispaikat merkitään muistiin. On varottava laskemasta uudelleen jo kertaalleen kirjattuja yksilöitä. Erityisesti suurilla, runsaskasvustoisilla ja
rantaviivaltaan rikkonaisilla järvillä havainnot paikallistaa kätevimmin käyntikartoille (kummallekin laskentakerralle erillinen karttapohja). Jos lähekkäisiä alueita lasketaan peräkkäin samana päivänä, on otettava huomioon ne linnut, joiden havaittiin siirtyvän
järveltä toiselle (tavallista esim. sotkilla). Siirtyvät yksilöt kirjataan sen kohteen tuloksiin, jonne ne pysyvästi jäävät.</p>
<p>Laskentatyössä tulisi olla huolellinen mutta ripeä, jotta lintujen liikkumisesta aiheutuvat virheet jäisivät vähiin. Huolimatta tarkasta havainnoinnista on toisinaan vaikea päätellä, tuliko joku yksilö jo havaituksi ja kirjatuksi vai ei. Tällaisten havaintojen
tulkinnassa tulee käyttää tervettä harkintaa ja noudattaa vuodesta toiseen samaa käytäntöä.</p>
<p>Laskijan palattua lähtöpisteeseen kirjataan muistiin laskennan loppumisaika. </p>
<h3>8. Havaintojen tulkinta</h3>
<p>Aineiston käsittely-yksikkö on pari, ei yksilö. Laskentatulos tulkitaan parimääräksi laskentalomakkeelle siirrettyjen muistiinpanojen perusteella. Pesiviksi pareiksi tulkitaan (suluissa havaintomerkinnät):</p>
<h4>Sorsalinnuilla (sotkia lukuun ottamatta)</h4>
<ul>
<li>muista yksilöistä erillään oleva pari (♂♀) </li><li>yksinäinen koiras (♂) </li><li>koiraat 2–4 koiraan ryhmissä (2–4 ♂♂ = 2–4 paria) </li><li>pienet naarasta takaa ajavat koirasryhmät (2–4 ♂♂ 1 ♀ = 2–4 paria) </li><li>yksinäiset naaraat (♀), mikäli niiden yhteismäärä on suurempi kuin koiraiden yhteismäärä.</li></ul>
<h4>Punasotkalla ja tukkasotkalla (selvä koirasylijäämä) </h4>
<ul>
<li>naaraiden kokonaismäärä (♀♀). </li></ul>
<h4>Telkällä </h4>
<ul>
<li>juhlapukuinen (sukukypsä) koiras (♂) </li><li>pari (♂♀). </li></ul>
<h4>Nokikanalla </h4>
<ul>
<li>yksinäinen lintu (lähellä rantaa) </li><li>pari (kaksi lintua yhdessä) </li><li>reviirikiista (= 2 paria) </li><li>nähdyistä yksilöistä erilliset äänihavainnot (reviirit) laskenta-alueella. </li></ul>
<h4>Kuikka- ja uikkulinnuilla</h4>
<ul>
<li>yksinäinen lintu </li><li>pari (= kaksi yksilöä yhdessä).</li></ul>
<p>Silkkiuikkuyhdyskuntien linnuista osa saattaa olla kasvillisuuden kätkössä. Jos parimäärää ei pystytä arvioimaan (esim. häätämällä linnut näkyviin), ilmoitetaan yhdyskunnan liepeillä näkyvien yksilöiden yhteismäärä tulkitsematta sitä pareiksi.
</p>
<h4>Joutsenilla ja hanhilla</h4>
<ul>
<li>pesällä tai todennäköisellä pesäpaikalla havaittu pari (= kaksi pesimäpukuista lintua yhdessä)</li></ul>
<h4>Lokkilinnuilla </h4>
<ul>
<li>yksinäinen lintu tai pari oletetun pesäpaikan luona (esim. hautova tai hätäilevä emo).
</li></ul>
<p>Yhdyskuntien parimäärät voidaan arvioida kiikaroimalla pesät tai hautovat emot, tai laskemalla/arvioimalla pesiltä lentoon lähtevät emot (molemmat usein paikalla). Pesimättömiltä vaikuttavia ryhmiä ja parvia ei tulkita pareiksi.</p>
<h4>Kaikissa lajiryhmissä vastaa paria </h4>
<ul>
<li>löydetty pesä (varo laskemasta sen emoja toiseksi pariksi)! </li></ul>
<p><strong>Ensimmäisen laskentakerran perusteella tulkittavat lajit:</strong>sinisorsa, tavi, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, telkkä, isokoskelo ja nokikana sekä muista lajeista taivaanvuohi ja pajusirkku</p>
<p><strong>Toisen laskentakerran perusteella tulkittavat lajit:</strong> kuikka, kaakkuri, silkkiuikku, härkälintu, mustakurkku-uikku, laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, harmaasorsa, haapana, heinätavi, tukkasotka, mustalintu, pilkkasiipi, tukkakoskelo
ja uivelo sekä muut lajit paitsi em. taivaanvuohi ja pajusirkku.</p>
<p>Tulkinta-ajankohdasta voi joissain tapauksissa perustellusti poiketa. On hyvä muistaa, että eteläsuomalaisilla järvillä viivyttelee pohjoiseen matkaavia jouhisorsia yleisesti vielä ensimmäisen laskennan aikaan, ja joinakin keväinä tavataan myös viivytteleviä
taviparvia. Etelässä ensimmäisessä laskennassa tavattu uivelopari todennäköisesti jatkaa muuttoaan, mutta Pohjois-Suomessa ensimmäinen laskenta saattaa osua uivelon kannalta parhaaseen ajankohtaan.
</p>
<h3>11. Rantalintujen laskennat</h3>
<h4>Pistelaskenta</h4>
<p>Jos intoa riittää, kannattaa vesilintutähystyksen yhteydessä laskea pisteistä käsin myös rantalintuja. Niiden laskeminen lisää huomattavasti eräiden lajien seuranta-aineistoja. Ensisijaisesti laskettavia lajeja ovat rantavyöhykkeellä (rantaluhdat, -niityt
ja pensaikot, hietikot tms., mutta mukaan ei oteta rantapeltoja ja-metsiä) pesivät, laskentalomakkeelle merkityt kahlaajat ja varpuslinnut. Vesilintujen ensimmäisen laskentakerran yhteydessä laskettavia lajeja ovat taivaanvuohi ja pajusirkku, toisella laskentakerralla
punajalkaviklo, rantasipi ja ruokokerttunen (reviirit merkitään muistiin molemmilla laskentakerroilla, mutta parimäärä tulkitaan lähinnä em. kerran tuloksista). Muita rantalajeja voi laskea halunsa mukaan vakiotavalla vuodesta toiseen.</p>
<p>Rantalinnut lasketaan vesilintutähystyksen päätyttyä kuuntelemalla ja havainnoimalla samasta pisteestä tasan 5 minuuttia. Muutenkin laskennassa noudatetaan maalintujen pistelaskentaohjeita, paitsi että laskentaan otetaan mukaan vain varsinainen rantavyöhyke
eikä lintuja jaotella etäisyyden mukaan. Reviirien (useimmiten laulavat tai soidinta esittävät koiraat tai parit) perusteella tulkittu parimäärä merkitään laskentalomakkeelle (tarvittaessa lisälajeihin).</p>
<p><strong><font size="3"></font></strong> </p>
<div><font size="2" face="Tahoma">______________________</font></div>
<div><font size="2" face="Tahoma">Jukka Jokimäki, FT, dosentti</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">Luontoselvitys- ja YVA-palvelut</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">Arktinen keskus</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">Lapin yliopisto</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">PL 122</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">96101 Rovaniemi</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">kännykkä 0400-138 802</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">fax. 358 16362 934</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">etunimi.sukunimi at ulapland.fi</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma"><a href="http://www.arcticcentre.org/">www.arcticcentre.org</a></font></div>
<div><font size="2" face="tahoma"></font> </div>
<div><font size="2" face="tahoma">Dr. Jukka Jokimäki</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">Nature Inventory and EIA-services</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">Arctic Centre</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">University of Lapland</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">P.O.Box 122</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">FI-96101 Rovaniemi, FINLAND</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">fax +358 0 16362 934</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma">firstname.secondname at ulapland.fi</font></div>
<div><font size="2" face="tahoma"><a href="http://www.arcticcentre.org/">www.arcticcentre.org</a></font></div>
</div>
</div>
</body>
</html>