<html>
<head>
<style><!--
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
font-size: 12pt;
font-family:Calibri
}
--></style></head>
<body class='hmmessage'><div dir='ltr'><br> <BR><div><hr id="stopSpelling"><div dir="ltr"><br><div><hr id="ecxstopSpelling">From: e61sa@hotmail.com<br>To: lly@lists.oulu.fi; ollipekkakarlin@gmail.com; tuomo.ollila@metsa.fi<br>Subject: Vuoden linnusta laulujoutsenesta kaivataan havaintoja<br>Date: Thu, 8 May 2014 13:43:31 +0300<br><br>
<style><!--
.ExternalClass .ecxhmmessage P {
padding:0px;
}
.ExternalClass body.ecxhmmessage {
font-size:12pt;
font-family:Calibri;
}
--></style>
<div dir="ltr">Hei kaikki,<br> <br>BL:n vuoden lintulaji on laulujoutsen. Tavoitteena on<br>kerätä 2014 aikana havaintoja joutsenesta mahdollisimman<br>kattavasti mm. koko Suomen joutsenen pesimäkannan<br>arvion pohjaksi.<br> <br>Kukin yhdistys arvio oman alueensa joutsenkannan ja <br>LLYn osalta tämä tarkoittaa Lappia lukuun ottamatta<br>Xenuksen aluetta (Kemi-Tornio). Alueen laajuuden<br>vuoksi tehtävä on haasteellinen. <br> <br>Kaikkia lintuharrastajia pyydetään nyt kiinnittämään<br>erityistä huomiota joutseniin kuluvan vuoden aikana.<br>Havaintoja kerätään seuraavasti:<br> <br>Pesimäajalta<br>- pesimähavainnot<br>- poikueet (myös havainnot poikuekoosta)<br>- kesäaikaiset kerääntymät<br> <br>Muuttoaika<br>- syys ja kevätaikaiset kerääntymät<br> <br>Talvi<br>- talvehtimishavainnot<br> <br>Havainnot tulee pistää ensisijaisesti TIIRAAN. Olisi kuitenkin<br>suotavaa että eri puolilla Lappia asuvat harrastajat tekisivät<br>omalta alueeltaan vaikka karkeitakin arvioita alueensa pesimäkannasta. <br> <br>LLYn laulujoutsen vastaavana toimii Olli-Pekka Karlin (<a href="mailto:ollipekkakarlin@gmail.com">ollipekkakarlin@gmail.com</a>)<br>jolle havaintoja voi Tiiran lisäksi lähettää. <br> <br><font face="Times New Roman">
</font><br><p style="line-height: normal;" class="ecxMsoNormal"><b><span style='font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 16pt;'>Laulujoutsen
on vuoden lintu</span></b></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'> </span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p style="line-height: normal;" class="ecxMsoNormal"><b><span style='font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>Laulujoutsenen
voittokulku on jatkunut puoli vuosisataa. Tänä vuonna katsotaan, kuinka suureksi
kanta on kasvanut. Laulujoutsen on BirdLife Suomen vuoden lintu.</span></b></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'> </span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>Vuoden lintu 2014 on kansallislintumme laulujoutsen.
Sukupuuton partaalla hoippuneen lajin kanta on jatkanut kasvuaan yli puoli
vuosisataa, ja tänä vuonna BirdLife Suomi päivittää kymmenen vuoden takaisen
kannanarvionsa. Silloin päädyttiin 4 600–6 000 pariin.</span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>Vaikka lukuisat paikannimet
kertovat </span><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>laulujoutsenen pesineen ennenkin yleisenä koko
Suomessa, joutsenella ei aina ole mennyt näin hyvin. Viime vuosisadan alkupuolella
laji oli ehditty metsästää melkein loppuun koko maasta. Viisi kiloa kömpelösti
liikkuvaa lihaa oli houkuttanut varsinkin katovuosina ja pula-aikoina.</span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>Laulujoutsen rauhoitettiin viime hetkillä vuonna
1934. Vielä tärkeämpää oli asennemuutos, jonka kirjailija ja eläinlääkäri <span>Yrjö Kokon </span>kirjat saivat aikaan.</span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>Vuonna 1949 Suomessa arvioitiin pesivän 15
joutsenparia, kaikki Lapin ja Kuusamon erämaissa. Neljännesvuosisata myöhemmin
laulujoutsenia arvioitiin olevan 150–200 paria. Vielä 1980-luvun lopussa Suomen
joutsenkanta oli alle tuhat paria, mutta liittyessään Euroopan unioniin vuonna
1995 Suomi toi sinne tuliaisina noin 1 500 pesivää laulujoutsenparia.</span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>Nyt joutsenia lähdetään laskemaan jo
kymmenentuhannen parin mutupohjalta. Merkkejä runsastumisen taittumisesta ei ole
havaittu, mutta ennen pitkää kannankasvu varmasti tyrehtyy. Laulujoutsen on
alkanut levittäytyä omimmilta alueiltaan soilta, reheviltä järviltä,
järvenlahdilta ja lammilta merenlahdille ja karuille selkävesille.</span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>Laulujoutsen pesii nykyään koko maassa
pohjoisimmasta Lapista etelärannikolle ja Ahvenanmaalle. Kun laulujoutsen eteläisimmässä
Suomessa kohtaa kookkaamman kyhmyjoutsenen, reviirikiistoissa isompi väistyy.</span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>Vesikasveista, mudasta ja turpeesta joutsenpari
rakentaa valtavan pesäkummun. Naaras munii tavallisesti huhti–toukokuun
vaihteessa neljästä viiteen munaa. Toisinaan munia on paljon enemmän. Moni on
nähnyt 7–8 poikasen pesueita, ja suurimmissa on ollut peräti 11 poikasta. Ne
kuoriutuvat noin viiden viikon haudonnan jälkeen ja kehittyvät lentokykyisiksi
noin kolmessa kuukaudessa.</span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>Pesivien joutsenten
lisäksi Suomessa asustelee </span><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>kymmeniätuhansia pesimättömiä yksilöitä,
sillä laulujoutsen on sukukypsä vasta neljä–viisivuotiaana. Suomen kautta
muuttaa myös venäläisiä joutsenia. Kahtena edellisenä syksynä järjestetyn Joutsenbongauksen
tulosten perusteella Suomessa lepäilee syksyllä 60 000–70 000
laulujoutsenta.</span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>Laulujoutsen on Suomen luonnon parhaita ja
näkyvimpiä esimerkkejä siitä, miten ihminen voi pelastaa lajin häviämisen
partaalta yleiseksi pesimälinnuksi.</span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'> </span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p style="line-height: normal;" class="ecxMsoNormal"><b><span style='font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>Lisätietoa
joutsenesta ja joutsenvuodesta BirdLifen sivustolta:</span></b></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p style="line-height: normal;" class="ecxMsoNormal"><span style='font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>http://www.birdlife.fi/vuodenlintu</span></p><font face="Times New Roman">
</font><br><p class="ecxMsoNormal"><span style='line-height: 107%; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;'>http://www.joutsenbongaus.fi</span></p><font face="Times New Roman">
</font><br> <br><div> </div> </div></div> </div></div> </div></body>
</html>