<html>
<head>
<style><!--
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
font-size: 12pt;
font-family:Calibri
}
--></style></head>
<body class='hmmessage'><div dir='ltr'><br>Paino sanalla vaiva.<br><br>Kahden edellispäivän ekoretkeilyni oli sen verran... poikkeuksellista, että rasitan kor... silmiänne kertomalla siitä teillekin.<br><br>Jakson tilastoja:<br>–Pyöräilyt: su 134,50 km, ma 56,77 km, yht. 191,27 km.<br>–Retkeilyaika: su 12 h 54 min (klo 9.45–22.39), ma 11 h 4 min (klo 11.59–23.03.), yht. 22 h 58 min.<br>–Uudet vuodenpinnat: su 12, ma 8, yht. 20.<br><br>Päätin sunnuntaina pyöräillä Vanttauskosken lenkin, kun vaikutti sääennusteen mukaan olevan ainoa poutapäivä sadejakson keskellä. Sääksitragedia jäi minulta huomaamatta, taisin lähinnä katsella yläilmoihin, mutta kuulin Karvon pelloilla vastaan tulleelta Pekin Antilta asiasta. Linnustollisesti lenkin yllättävin havainto lieni peräti seitsemän tiltalttia: tiesin kyllä kokemuksesta kunnan parhaiden tiltalttipaikkojen olevan matkan varrella, mutta näin monta näin aikaisin oli silti yllätys.<br><br>Oli 117,14 km pyörän mittarissa ja pöytä äitenpäivän viettoon katettuna, kun Lanton Mikko soitti taas nähneensä trapin. Kun kyseessä oli taas lentoonlähtöhavainto eikä syönnin lykkäämistä voinut harkitakaan, lähdin juhlallisuuksien jälkeen paikalle siinä toivossa, että joku sen ehtisi sopivasti minulle putkeen löytää. Sinänsä kai onni, että olin n. puolen matkan päässä kotiini verrattuna ja lintuvarusteet valmiina. Kolmisen tuntia tuli turhaan etsittyä, mutta tulipahan tuplattua päivän uusien vuodareiden määrä. Tein muille bongareille/nuijareille selväksi, etten pane aamuksi kelloa soimaan tai jätä puhelinta yöksi päälle, joten minun kautta ei tiedotus aamulla kulje.<br><br>Tuskin oli maanantain aamupuuro syöty, kun tuli Jauhiaisen Hannulta soitto, että äkkiä Aronperälle, nyt se on hallussa. Tein työtä käskettyä ja odoteltuani 42 min paikalla tärppäsi minullakin lopulta n. 13 tunnin etsimisen ja 182 pyöräkilometrin jälkeen. Paikalta lähdettyäni menin Jängislahden Kittiläntien puoleiseen rantaan bongaamaan sieltä ilmoitetut lapasotkat – kentän kautta ei uskaltanut trapin säikyttämisen pelossa. Alikulkukäytävä oli niin veden vallassa, että piti mennä tien yli ja sotkat odottivatkin suoraan edessä. Poislähtiessä oli aika näky, kun joku yritti tien alitusta Chevrolet-avolavalla, mutta luovutti veden yllettyä etuvaloihin asti ja peruutti vettä loristen pois. Perille mennessä vesi olisi taatusti yltänyt pitkälle tuulilasiin.<br><br>Tietysti sain seuraavaksi kuulla Ruonakosken Antilta havainnoista aina Valajaisella asti, joita en näin hyvin edenneenä ekopinnavuotena malttanut jättää väliin, ja niinpä tuli "lepopäivälle" yllä mainitun verran retkeilyä. Niskanperällä oltiin jo sen verran lähellä kauppojen sulkemisaikaa, että kovin perusteellista havainnointia ei voinut tehdä, yksilömäärien laskemisesta puhumattakaan, vaikka työmaata olisi totta vie riittänyt. Kuolajoki niin ikään katsastettiin vain pikaisesti kiikarilla.<br><br>Kauppareissun jälkeen menin Harunolle elispitsalle (=ei voimia makaronilaatikon mikrottamiseen, tiskauksesta puhumattakaan) ja olin noin puolimatkassa lättyä, kun Peunan Antti soitti trappipaikan nummikirvisestä: lintu oli jäänyt löytymättä, kun kukaan ei uskaltanut trapin takia mennä komppaamaan! Myönnän, että elistuuletus oli tässä vaihessa latistunut muotoon "Hohhoijaa. Nähty on. Äkkiä kotiin". Taas sinänsä onni mukana, että olin ehkä vain n. 3 km:n päässä lintuvarusteet valmiina.<br><br>Mutta jos vaiva oli suuri, niin oli palkkakin. Maanantai oli selvästi elämäni kovatasoisin lintupäivä: kaksi elistä samana päivänä, Lly:n ensimmäinen nummikirvinen ja toinen pikkutrappi lähes neljännesvuosituhannen tauon jälkeen. Olisin pitänyt päivää hyvänä jo lapasotkan, lyhytnokkahanen, heinätavin ja harmaasorsan vuoksi. Ainoa muistissani oleva kahden Lly-eliksen päivä (eiköhän lapsena ole tullut päivässä enempikin) oli 16.6.2005, jolloin bongasin virtavästäräkin Auttikönkäältä ja harjalinnun Juujärveltä, ts. kovempikin laji tämän päivän heikompaa heikompi. Vuodenpinnatkin nousivat 128:aan (ekot 126) ja piti ihan katsoa ennätysvuoden 2007 tilastoja vertailun vuoksi: 118 ekopinnaa 11.5. ja 126 16.5.<br><br>Kemijoen lintupaikkojen komeat lietteet eilen nähtyäni ja pudotuskelien sittemmin tullessa jopa hirvitti, että minkähän perään tänään joutuu lähtemään...<br> </div></body>
</html>