<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN">
<html><body style='font-size: 10pt; font-family: Verdana,Geneva,sans-serif'>
<p>Birdlife Suomen vuoden 2017 lintu on pikkutylli, jonka seurantaan harrastajien toivotaan t&auml;n&auml; kes&auml;n&auml; erityisesti panostavan. Pikkutyllih&auml;n on laji, jonka kannankehityksest&auml; ei perinteisill&auml; seurantamenetelmill&auml; saada sen v&auml;h&auml;lukuisuuden ja erikoisten pes&auml;paikkavaatimusten takia juuri mit&auml;&auml;n tietoa. Suomen pikkutyllikannaksi on arvioitu 4000-6000 paria ja kannan on arveltu taantuneen viime vuosina.</p>
<p>Lapissa laji on uudistulokas. Ensimm&auml;inen havainto on Kolarista jo vuodelta 1909, mutta t&auml;m&auml;n j&auml;lkeen seuraava havainto on vasta toukokuulta 1954. Ensimm&auml;inen pesint&auml; varmistettiin Rovaniemen Paaniemess&auml; 1963. Nyky&auml;&auml;n pikkutyllej&auml; pesii harvakseen etel&auml;isess&auml; ja keskisess&auml; Lapissa. Pohjoisimmat vakituiset pesim&auml;paikat sijaitsevat Sodankyl&auml;ss&auml; ja Kolarissa. Ylimm&auml;ss&auml; Lapissa laji on hyvin v&auml;h&auml;lukuinen, mutta onpa yksi pesint&auml; varmistettu jopa Enonteki&ouml;ll&auml;.</p>
<p>Pikkutylli lienee alkuaan karujen somerikkorantojen laji, mutta pesii nyky&auml;&auml;n l&auml;hes yksinomaan ihmisen muokkaamissa ymp&auml;rist&ouml;iss&auml;. Teollisuusalueiden joutomaat, ratapihat, sorakuopat ym. avoimet kent&auml;t ovat t&auml;t&auml; nyky&auml; lajin mielimaastoja. Esimerkiksi Rovaniemen kaupunkialueella 2009-2011 toteutetussa kaupunkiatlaksessa laji l&ouml;ydettiin 30 ruudusta ja pesim&auml;kannaksi arvioitiin 50 paria.</p>
<p>Pikkutyllit palaavat muuttomatkalta toukokuun loppupuolella ja asettuvat heti reviireilleen. Laji on hyvin kotipaikkauskollinen. Toki pesim&auml;ymp&auml;rist&ouml;t ovat monesti sellaisia, ett&auml; ne saattavat hyvinkin nopeasti muuttua pesim&auml;kelvottomiksi pensoittumisen tms. vuoksi, mutta toisaalta uusia syntyy ihmisten toimesta jatkuvasti. Yksi t&auml;llainen kokonaan uusi pesim&auml;biotooppi on turvetuotantoalueet, joilla laji nyky&auml;&auml;n pesii yleisesti.</p>
<p>Pikkutyllikartoitukset voi aloittaa heti, kunhan linnut palaavat etel&auml;st&auml;. Kannattaa tarkistaa Tiirasta vanhoja esiintymispaikkoja ja k&auml;yd&auml; niit&auml; tarkistamassa. My&ouml;s uusia mahdollisia paikkoja olisi suotavaa etsiskell&auml;. Esimerkiksi soramontuilla ei juuri kes&auml;aikaan retkeill&auml;.</p>
<p>Havainnot tulisi tallentaa Tiiraan mahdollisimman tarkoin lis&auml;tiedoin (&Auml;,var,pari soitimella...) My&ouml;s potentiaaliset, riitt&auml;v&auml;ll&auml; tarkkuudella tarkistetut kohteet, joilta lajia ei l&ouml;ydy, olisi hyv&auml; tallentaa 0-havaintoina. Pesint&auml;&auml;n viittaavat havainnot voi halutessaan salata. Havaintoja voi ilmoittaa my&ouml;s suoraan minulle.</p>
<p>Pienen&auml; lis&auml;kannustimena pikkutyllikartoituksiin voisi todeta, ett&auml; saman tyyppisill&auml; biotoopeilla pesii joitakin muitakin mielenkiintoisia lajeja. Esimerkiksi kovasti taantuneista kivitaskusta ja t&ouml;rm&auml;p&auml;&auml;skyst&auml; kannattaa my&ouml;s kirjata kaikki havainnot Tiiraan!</p>
<p>Jukka Simula</p>
<p>Lly:n pikkutyllivastaava</p>
<p>jukkat.simula@netti.fi</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>&nbsp;</p>
<div>&nbsp;</div>
</body></html>